• 

• 

Suomen maahanmuuttajista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan jo vuosien 2008 - 2009 vaihteessa helsinkiläiset puhuivat noin 150 eri kieltä.

Kieli on tärkeä osa maahanmuuttajan sopeutumista yhteiskuntaan, sanoo SPR:n monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, itsekin maahanmuuttaja Saeed Warsame.

- Suomessa on jo 20 vuotta yritetty kehittää toimivaa mallia kotoutumiseen, mutta näen, että se on edelleen lapsen kengissä, Saeed Warsame toteaa.

Tutkija näkee suomen kielen koulutusongelmat hallinnollisina

Kielitutkija ei pidä suomen kieltä mitenkään erityisen vaikeana oppia tai opettaa. Kieli on erilainen kuin moni muu, mutta ei mahdoton oppia, sanoo erikoistutkija Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta.

– Kehitettävät asiat liittyy ihan tällaisiin pedagokisiin kysymyksiin ja toisaalta kotoutumiskoulutuksen hallinnollisiin kysymyksiin. Eli millä tavalla kotoutumiskoulutusta järjestetään, millaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajilla on päästä koulutuksiin mukaan, kenellä on mahdollisuus päästä mukaan ja että miten koulutusta rahoitetaan ja kilpailutetaan.

Suomen kielen koulutuksen tarve ja osaamistaso hakusessa

Viimeaikoina monet tahot mm. vihreät ovat vaatineet maahanmuuttajien suomen kielen opiskelua perusteeksi erilaisten yhteiskunnan tukien saamiseen. Myös maahanmuuttoministeri kannattaa ns. Norjan mallia, jossa kielen opiskelu on pysyvän oleskeluluvan peruste.

Maahanmuuttajaa huolettaa kielitaidon vaatimustaso.

– Jos tehdään kielestä kynnyskysymys, että sinun täytyy osata täydellistä suomea, että esimerkiksi kelpaat siivoojaksi, silloin me ollaan epäonnistuttu, sanoo Saeed Warsame.

Maahanmuuttoministeri muistuttaa, että Suomeen tullaan nykyään hyvin monenlaisista syistä.

– Aiemmin on ollut hyvin paljon painopiste niin sanotussa humanitaarisessa maahanmuutossa. Maahanmuutto on muuttanut muotoaan ja tänne tullaan hyvin paljon muidenkin syiden perusteella.

– Meillä olisi vielä paljon opittavaa Norjasta, jossa he edellyttävät opiskelua kaikilta, jotta esimerkiksi saa pysyvän oleskeluluvan, ministeri Thors painottaa.

Koulutetut maahanmuuttajat hakeutuvat muualle töihin

Suomesta koulutetut ja kielitaitoisetkin maahanmuuttajat hakeutuvat muualle töihin, jos työpaikkaa ei täältä heltiä. Hankalan työmarkkina-aseman ja vaikean työnsaannin vuoksi moni maahanmuuttaja on yrittäjä. Helsingin kaupungin tietojen mukaan maahanmuuttajat ovat yrittäjinä jopa aktiivisempia kuin muu väestö.

Se raha, mikä maahanmuuttajien kouluttamiseen menee, olisi kai hyvä saada takaisin myös verotuloina, toteaa Saeed Warsame SPR:ltä

– Meilläkin on aika paljon perinteisesti pakolaisena tai turvapaikanhakijana ja muutenkin perheenyhdistämisen kautta tulleita, jotka on hyvin kouluttautuneet, mutta he eivät välttämättä saa sitä työtä mikä miellyttää tai välttämättä saa mitään aikaiseksi, silloin menetetään voimavara, kun ne ihmiset lähtevät muualle. Britanniaan, Kanadaan tai Saksaan veronmaksajiksi. Suomi häviää tässä prosessissa.