Kymenlaakso |

Maakansassa kelpaa elellä

Iitin kylät Haapakimola, Koliseva, Muikkula, Saaranen ja Taasia muodostavat Maakansan alueen. Se valittiin vuoden Kymenlaakson kyläksi. Aktiivinen kyläkoulu ja toimiva seuratalo ovat hieno esimerkki alueen yhteishengestä.

näkymä maaseudulta
Näkymä Iitin Maakansan alueelta. Kuva: Kirsi Partanen / Yle

Maakansan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sauli Peltola on vuoden kylän tittelistä mielissään. Hän kiittelee erityisesti kylän aktiivista elämää. Maakansassa toimii Haapakimolan koulu, jonka olemassaolon puolesta opettajat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosikausia.

- Aikanaan muissakin kylissä on ollut omat koulut, mutta lasten vähetessä tilanne on mennyt siihen, että tämä on Etelä-Iitin ainoa koulu, Peltola kertoo.

Lisäksi alueelta löytyy Maakansansan seuratalo ja monta aktiivista yhdistystä. Kylästä ei siis puutu yhteishenkeä.

- Kyllähän täällä talkoita on tehty, Peltola myöntää.

Kylät ovat Taasianjoen helmiä

Maakansan alue käsittää viisi kylää, jotka ovat Haapakimola, Koliseva, Muikkula, Saaranen ja Taasia. Sauli Peltola sanoo, että alueella on noin 350 taloutta.

Iitissä on historiallisesti ajateltu olevan kaksi kansaa: Maakansa ja veskansa. Maakansan alueella ei ole juurikaan vesistöjä.

- Tämä on paikka jossa uimataidotonkin voi elää turvallisesti, mutta olemme kyllä ylpeitä joestamme. Täältä se lähtee ja laskee mereen. Taasianjoki muodostaa sivuhaarojensa kanssa nauhan ja kylät ovat vähän kuin helmiä siinä nauhassa, Peltola maalailee.

Uudisasukas toi kylälle drag-shown

Uudisasukkaat tuovat alueelle uutta elämää. Hasa Tuomisaari muutti Haapakimolaan Helsingistä vaimonsa kanssa vuonna 2006. Pariskunta osti vanhan meijerin läheltä Maakansan seurataloa ja asettui sinne asumaan.

Tuomisaari kertoo, että sattuma toi hänet Haapakimolaan. Helsingissä asuessaan pariskunta teki Helsingin ympärille kartalla 180 kilometrin kehän ja alkoi etsiä uutta asuinpaikkaa maalta. Maakansa valikoitui useamman vaihtoehdon joukosta. Tuomisaari ei ole katunut päätöstä.

- Viisi vuotta tulee täyteen juhannuksen tienoilla. Maalaiselämä on maistunut hyvin. Kylään oli helppo tulla ja meidät otettiin hyvin vastaan. Saman tien löytyi hirveä kasa kavereita, Tuomisaari sanoo.

Hän kertoo, että harrastusmahdollisuudet ovat kylässä samat kuin Helsingissäkin. Tuomisaari perusti Maakansaan muutettuaan myös Hurmaryhmä ry:n, joka toteuttaa hulvattomia lauluesityksiä.

- Se on showryhmä, joka esiintyy lähinnä sisätiloissa. Ollaan yritetty kerätä vanhuksille vähän virkistysrahaa ja esiinnytty seuratalon omissa pippaloissa, sekä tehty pikkujoulukeikkaa.

Hurmaryhmän huumoripitoinen esitys on eräänlainen dragshow, mutta mukana on myös naisia esittämässä miehiä. Ryhmä esittää tunnettuja kappaleita playbackina.

- Auotaan suutamme, mutta ääntä ei tule kuin levyltä, Tuomisaari naureskelee.

Muikkulan mies läpi elämän

Niilo Napola on asunut Maakansassa koko ikänsä.

- Mie olen syntynyt Muikkulan kylässä ja asunut kotonani koko elämäni ajan, 73 vuotta.

Napola kertoo viettäneensä vain kaksi vuotta elämästään muualla. Yhden vuoden maamieskoulussa ja toisen asepalveluksessa.

Napola on perehtynyt Maakansan alueen historiaan. Hän kertoo, että Salpausselkä jakaa Iitin itä-länsi suunnassa. Salpausselän toisella puolella on vesistöä ja eteläpuolella savikkoa. Selän eteläpuolelle jäävän Maakansan alueen lähin järvi on Sääskjärvi.

Iitin kirkonkylä ei ole Napolan kotikylästä Muikkulasta aivan kivenheiton päässä.

- Muikkulasta on 25 kilometriä matkaa Iitin kirkolle. Kun mie olin lapsi niin joskus käytiin vielä hevosella kirkossa, mutta pääasiassa linja-autolla. Polkupyörillä kuljettiin kesäaikaan ja 60-luvulla käytiin kirkossa jo omalla autolla, Napola kertoo.

Artjärven ja Elimäen kirkot sijaitsevat maantieteellisesti lähempänä Muikkulaa. Silti Napola tuntee Iitin kirkon omakseen.

Jääkauden aikana Maakansa on ollut veden peitossa. Alueella on ollut asutusta jo reilut 500 vuotta. Niilo Napola kertoo, että perimätiedon mukaan ensimmäiset asukkaat tulivat Maakansan alueelle Asikkalasta. Kummallakin alueella on ollut ja on edelleen samannimisiä paikkoja.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Kymenlaakso

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä