Esimerkiksi Karungin meijerin arkistoista 1893 - 1916 selviää, että meijerin voita kuljetettiin Englantiin saakka. Voin vientiä todistavat Manchesteristä postitetut huomautukset kesäaikana laivatun voin laadusta.

Aluksi nimeltään Husan yhtiömeijerin perustettiin arkiston luovuttaneen kunnallisneuvos FM  Risto Husan mukaan 1880-luvulla aluksi neljän osakkaan yhtymänä, joka laajentui Karungin pitäjään ja jonne 1900-luvun alkuvuosina toimitettiin maitoa myös Alatorniolta.

Oulun Laulun ja Lauri Kokkosen historia talteen

Oulun Laulu ry:n arkistoa luovutettiin vuosilta 1912 - 2001 yhteensä 3 hyllymetriä. Oulun Laulu on Suomen ensimmäisiä sekakuoroja: kuoro perustettiin 1921 nimellä Oulun NMKY:n nuorten sekakuoro.

Ensimmäisenä johtajana toimi opettaja Janne Hapuoja. Ohjelmisto oli pääosin hengellistä musiikkia täydennettynä isänmaallisilla ja kansallisen kulttuurin aihepiirin lauluilla. Pitkäaikaisin kuoronjohtaja oli Tauno Kokko vuosina 1929-40 ja 1942-50.

Lauri Kokkonen (k. 1985 Oulu) oli näytelmäkirjailija, lääninkouluneuvos ja professori h.c. Lauri Kokkonen, joka oli säveltäjä Joonas Kokkosen pikkuserkku, toimi kansakoulunopettajana, kansakouluntarkastajana sekä Oulun lääninhallituksen kouluosaston päällikkönä. Lauri Kokkosen arkisto ( 1952-1994) sisältää mm. puheita, esitelmiä, kirjeitä sekä näytelmiin ja kirjailijatyöhön liittyviä asiakirjoja.                  

Pappissuvut kirjoihin

Arkistoon tulleiden tietojen mukaan puuseppä, kunnallisneuvos sekä vanhoillislestadiolaisuuden merkittävä maallikkojohtaja Pekka Aapo Jokelalla ja Iida Maria Möllärillä oli kaikkiaan kahdeksan lasta, joihin kuuluivat muun muassa rovasti Erkki Jokela, päätoimittaja Eila Jokela ja varatuomari, kansanedustaja Mikko Jokela.

Jokelan suvun jäsenten arkistot maakunta-arkistossa (Eila Jokelan arkisto ja Mikko Jokelan puolison lääkäri Sirkka Jokelan arkisto) saivat seuraansa Jaakko Jokelan arkiston (1890-2007), joka sisältää muun muassa sukututkimukseen, paikallishistoriaan, sotahistoriaan ja Luton miehiin liittyvää aineistoa.

Ylivieskan Raudaskylällä Kristillisen opiston johtajana toimineen Juho Kytömäen  ja Iida Kytömäen arkistojen luovutus maakunta-arkistoon on myös alkanut. Raudaskylän Kristillisen Opiston johtajaksi 1920 valittu Karvian kirkkoherra Juho Kytömäki toimi yli 30 vuotta opiston johtajana ja asui kuolemaan saakka Ylivieskan Raudaskylällä.

Kun luovutetut yksityisarkistot on 1-5 vuoden kuluessa asianmukaisesti järjestetty, luetteloitu ja kuvailtu, ne ovat tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä maakunta-arkiston tutkijasalissa vapaasti tai luovutussopimuksen käyttörajoitusten mukaisesti.