Valtanen pitää esitystä Kuhmon kannalta periaatteessa hyvänä, mutta se ei estä kuntia tekemästä yhteistyötä muiden kanssa.

- Kuhmo ei ole erilainen kuin muut Kainuun kunnat, sillä ongelmat ovat Suomessa kaikille samat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset nousevat koko ajan. En tiedä pystytäänkö esitetyllä rakenteella ratkaisemaan niitä ongelmia. Palvelujen tuottamisen rakenne tai hallinnolliset yksiköt eivät ole polttavin asia, vaan kustannusten nousu.

Valtanen pitääkin työryhmän esitystä keskustelun avauksena.

- Papereissakin on selkeästi sanottu, että kunnilla on nyt suunvuoro, kuntien pitää harkita miten asiaan suhtaudutaan. Kainuulaistenkin kannattaa ottaa kantaa, ei pelkästään kuntien. Asukkaita vartenhan kunnat ovat olemassa.

Kysymys on viime kädessä palveluista

Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen arveli jo keskiviikkona, ettei Kuhmo selviäisi yksin raskaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Valtasen mukaan kysymys on myös halusta ja kuhmolaisten hyvästä palvelusta, ei niinkään kykyjen puutteesta.

- Kainuun hallintokokeilussa on ollut hyvää se, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito ovat olleet samassa organisaatiossa. Minusta ei ole mitään järkeä palata kehityksessä taaksepäin. Lääkäripulaa hallintokokeilu ei ole pystynyt hälventämään, minkä takia maakunta-kuntayhtymä joutui kilpailuttamaan Kuhmon terveysaseman vastaanottopalvelut.

Valtanen uskoo, että kuntarakenneuudistuksesta tulee hyvin kuuma kuntavaaliteema, joka on politisoitunut jo nyt.

- Uudistuksen tahti on todella kova. Jos se kovin kiireellä viedään läpi, niin siinä voi tulla vahinkoja koko Suomea ajatellen. Kuhmo ei lähde yksittäisenä kuntana suuntaan tai toiseen riekkumaan. Kovin kysymys on, miten selviydytään kasvavan palvelutarpeen aiheuttamista kustannuksista, ei se miten kuntien rajat menevät.