Kotimaa |

Maaseudulla asuvat kolaroivat lähimmässä kaupungissa

Maaseudulla asuvat kolaroivat melko usein lähimmässä kaupungissa, selviää Aalto-yliopiston tutkimuksesta. Tutkimusta varten selvitettiin kahden henkilöauton välisiä törmäyksiä. Maaseutukuntien autojen kohdalla 40 prosenttia onnettomuuksista sattui omassa kunnassa ja lopuista merkittävä osa lähimmässä kaupungissa.

Hopeanvärisen henkilöauton keula ja irronut eturengas.
Kuva: Yle

Kaupunkilaisten autoista taas noin 80 prosenttia joutui kolariin kotikaupungissaan.

Tutkimuksesta päävastuussa olleen diplomi-insinööri Esa Karvosen mukaan asia selittää se, että taajamassa on paljon suurempi riski joutua onnettomuuteen kuin maantiellä.

- Se korostaa kaupunkiajossa olevan riskiä joutua onnettomuuteen.

Karvonen arvioi, että myös työmatkaliikenteellä on osuus asiaan, vaikka tutkimuksessa ei erityisesti selvitetty sitä, milloin kyseessä oli työmatka.

- Isoimmilla kaupungeilla, joihin tullaan muualta töihin, on paljon onnettomuuksia tilastoissa.

Helsingissä kolaroidaan

Esimerkiksi Taivalkosken autojen onnettomuuksista yli puolet tapahtui omassa kunnassa ja muutoin usein esimerkiksi Oulussa tai Kuusamossa. Peräti viisi prosenttia Taivalkosken autojen onnettomuuksista tapahtui Helsingissä.

Karvosen mukaan muidenkin pohjoisen kuntiin rekisteröityjen autojen onnettomuuksissa oli havaittavissa sama suuntaus Helsingissä tapahtuvien kolarien osalta. Sitä selittänee se, että pääkaupunkiseudulla on käytössä paljon muualle rekisteröityjä autoja esimerkiksi opiskelijoilla.

- Helsinkiin on myös työreissuja enemmän kuin muihin kaupunkeihin ja siellä käydään useammin kuin muissa kaupungeissa.

Autot turvallisempia

Tutkimuksesta selvisi lisäksi, että uudet automallit ovat edeltäjiään turvallisempia. Lisäksi nuorten kuljettajien kokemattomuus ja vanhempien kuljettajien huomiokyvyn heikkeneminen lisäävät riskiä joutua onnettomuuteen.

Tutkimuksen tilasivat Liikennevakuutuskeskus ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Tutkimusaineistona käytettiin vuosien 2001–2009 liikennevahinkotilastoja sekä katsastuksista kerättyjä ajokilometrimääriä.

Tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Viron 1. jalkaväkiprikaatin konekiväärimies harjoituksissa.

Pitäisikö Suomen seurata puolustusasioissa Viron esimerkkiä?

Nato-maa Viro aikoo vahvistaa armeijaansa mm. kasvattamalla nopean toiminnan joukkoja ja hankkimalla uutta aseistusta. Viro siis lisää puolustusmenojaan monen muun maan leikatessa niitä. Viron puolustusministerin mukaan Suomen Nato-jäsenyys parantaisi koko lähialueen turvallisuutta. Mitä mieltä olet? Pitäisikö Suomen ottaa esimerkkiä Virosta puolustusasioissa? Pidätkö Viron puolustukseen liittyviä ratkaisuja järkevinä? Miksi Suomi ja Viro ovat olleet eri linjoilla maanpuolustuksessa?

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä