Kulttuuri |

Maaseutu ja sen ihmiset pääosassa harvinaisessa valokuvanäyttelyssä

Maaseudun Tulevaisuus –sanomalehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Merkkipaalua juhlistetaan Sata vuotta, sata kuvaa –valokuvanäyttelyllä, jolla halutaan kunnioittaa maaseudun ihmisiä ja maaseudun elämän tallentajia, valokuvaajia. Lehtikuvien lisäksi näyttelyssä nähdään myös muiden maan parhaiden valokuvaajien kuvia eri vuosikymmeniltä.

Yksityiskohta I.K.Inhan valokuvasta. Osa Maaseudun Tulevaisuus –lehden näyttelystä Sata vuotta, sata kuvaa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa Oulussa.
Yksityiskohta I.K.Inhan valokuvasta. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo
Oulu

Vakavailmeinen nuori nainen seisoo lehmän vieressä katsoen suoraan kameraan. Yllään hänellä on ruutukankainen hame, esiliina, napitettu paita ja päässä huivi. Mustavalkokuvan taustalla on valkoinen kangas.

Kuvan ottaja on kansallisvalokuvaajamme I.K.Inha, joka sai maatilahallitukselta tehtäväkseen kuvata edistyksellistä suomalaista karjanhoitoa ja maanviljelyksen opetusta Pariisissa vuonna 1900 pidettyä maailmannäyttelyä varten.

Sata vuotta, sata kuvaa –näyttelyn tuottaja ja kuraattori Liisa Heikkilä-Palon mukaan eläinten ja niiden hoitajien kaksoismuotokuvia ei ole ennen Inhan näyttelyissä esitelty kokonaisuutena.

– Tämä on mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus, Heikkilä-Palo kertoo.

Osa Maaseudun Tulevaisuus -lehden näyttelystä Sata vuotta, sata kuvaa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa Oulussa.
Maatilahallitus tilasi I.K. Inhalta Parisin vuoden 1900 maailmannäyttelyä varten kuvia suomalaisesta maaseudusta. Niiden avulla haluttiin esitellä maailmalla sitä, miten edistyksellinen maa Suomi oli. Kuva: Yle / Erno Serkosalmi
Kotimainen maatalous oli kansainvälinenkin ylpeydenaihe, sillä Heikkilä-Palon mukaan juuri vuosisadan vaihteessa suuret kartanonomistajat aloittelivat karjanjalostusta. Myös maatalousopetus alkoi Suomessa varhain.

Talonpoikainen elämäntapa tallentui valokuviin useiden eri kuvaajien toimesta. Jälleenrakennuksen vuodet olivat perhetilojen ja koneistumisen aikaa. Ajanjaksoa kuvasi muun muassa Eino Mäkinen, joka keskittyi erityisesti kansatieteellisiin elokuviin.

– Hän kuvasi nimenomaan perinteisiä maaseudun töitä sekä elokuvan että valokuvan voimin, Heikkilä-Palo sanoo.

Murroksen vuodet ja uusi alku

Vaaran laella seisovan talon portaille on kertynyt iso lumikinos. Ovi on lukossa ja toisella vaaran päällä on laaja hakkuuaukea. 1960-luvulla alkanut maaseudun murros haastoi koko elinkeinon ja siitä leipänsä saaneet ihmiset. Moni muutti kaupunkiin tai lahden yli Ruotsiin.

Kuva Pekka Turusen teoksesta Kemie, Tohmajärvi, 1991. Osa Maaseudun Tulevaisuus -lehden näyttelystä Sata vuotta, sata kuvaa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa Oulussa.
Kuva Pekka Turusen teoksesta Kemie, Tohmajärvi, 1991. Kuva: Yle / Erno Serkosalmi

Autioituneita tiloja, hylättyjä taloja ja niiden asukeiksi jääneitä poikamiehiä ovat kuvanneet etenkin pohjoisessa vihantilainen Kalevi Ojutkangas ja Pudasjärveltä lähtöisin oleva Esko Männikkö.

Moderni yrittäjyys toi maaseudulle kuitenkin uuden nousun. Näyttelyn tuoreimmissa valokuvateoksissa esittäytyvät maaseudun uudet elinkeinot kuten luomuviljely ja matkailu.

– Maatalous on tänä päivänä monipuolista yrittäjyyttä. Emme ole jättäneet maaseutua oman onnensa nojaan, Liisa Heikkilä-Palo muistuttaa.

Maa on ja pysyy. Mutta mitä sillä temme, siinä meillä on iso vastuu.

– Liisa Heikkilä-Palo

Sata vuotta, sata kuvaa –näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus maaseudun menneistä vuosikymmenistä tähän päivään. Kuvat auttavat ymmärtämään myös sen, että myöhäisemmille sukupolville usein idyllisenä ja nostalgisena näyttäytyvä maaseudun elämä on aina vaatinut kovaa työtä.

Näyttelyn mielenkiintoisimpiin teoksiin lukeutuvat myös yli viisisataa Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistua lehtikuvaa, jotka ovat esillä sähköisessä muodossa. Näyttelyvieras voi itse selata läpi lehdessä julkaistuja kuvia ja kuvatekstejä.

Sata vuotta, sata kuvaa –näyttely esitteleekin maaseutua monipuolisesti niin lehtikuvan, valokuvataiteen ja kansatieteellisen näkökulman kautta. Kuviiin taltitoituneesta muutoksesta huolimatta näyttelyn tuottaja ja kuraattori Liisa Heikkilä-Palo pitää yhtä asiaa varmana.

Kari Salosen, Aune Sinkkosen ja Jaakko Heikkilän kuvia Maaseudun Tulevaisuus -lehden näyttelyssä Sata vuotta, sata kuvaa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa Oulussa.
Kari Salosen, Aune Sinkkosen ja Jaakko Heikkilän kuvissa esittäytyy moderni maatalous. Kuva: Yle / Erno Serkosalmi

– Maa on ja pysyy. Mutta mitä sillä temme, siinä meillä on iso vastuu. Ja siinä tarvitaan uusia ideoita ja uutta innostunutta väkeä jatkamaan esi-isien työtä, Heikkilä-Palo sanoo.

Sata vuotta, sata kuvaa –näyttely on nähtävillä Pohjoisessa valokuvakeskuksessa Oulussa 23.1.-13.3.2016. Sen jälkeen näyttely siirtyy Suomen Metsämuseo Lustoon Punkaharjulle. Näyttely kiertää Suomea vuosina 2016-2017.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Ulkomaat

Järistys tuhosi kaksi pikkukaupunkia Keski-Italiassa – "Raunioiden alta kuuluu ääniä"

Amatricen kylä maanjäristyksen jälkeen 24. elokuuta.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä