Häme |

Maataloustukien arvo putoaa, varoittaa ministeri Jari Koskinen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ei ennusta suuria muutoksia suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiin. Kuitenkin neuvotteluissa Etelä-Suomen kansallisesta tuesta olisi onnistuttava, ja tuottajien on syytä varautua tukitason arvon laskuun.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Hämeenlinnasta
Kuva: Pertti Lampinen / Yle

Suomen maatalouden asema säilyy suunnilleen ennallaan, jos neuvottelut ns. 141-tuesta eli Etelä-Suomeen maksettavasta kansallisesta tuesta onnistuvat. Maatalouden saamien tukien todellinen arvo laskee, kun tuleva EU:n maataloustuen budjetti sidotaan ensi vuoden nimellistasoon.

- Reaalisesti maatalouden rahoitus laskee. Laskelmien mukaan vuonna 2020 maatalouden osuus koko EU:n budjetista olisi noin kolmannes, kun se parhaimmillaan on varmaan ollut yli 70 prosenttiakin. Kun me olemme EU:n maksamissa kokonaistuissa hieman keskiarvon alapuolella, niin meillä nämä muutokset eivät ole niin radikaaleja. Mutta totta kai jos euromäärä on ennallaan ja tapahtuu inflaatiota ja kustannusten kasvua, niin silloin tämä rahamäärä ei kasva myöskään meillä, myöntää Jari Koskinen.

- Kyse on koko suomalaisesta maataloudesta ja maataloustuotannosta. Kun seuraa pitemmällä aikavälillä, niin maatalous ei ole ollut tarpeeksi kannattavaa. Kannattavaa pitäisi saada lisää, jotta voitaisiin taas investoida tulevaisuudessa.

Maatalouspolitiikan uudistus on suuri paketti

EU:n maatalouspolitiikan uudistamisessa nivotaan yhteen maatalouden tuet, markkinaoperaatiot, maaseudun kehittäminen sekä ympäristönsuojelu. Kovimmat kiistat neuvotteluissa käydään kuitenkin maakohtaisista eduista.

- Jokainen maa pyrkii tietysti päätöksissä huomioimaan oman maan tarpeet, ja kun jokin raha tulee maatalouspolitiikkaan, niin jokainen pyrkii saamaan siitä itselleen vähän enemmän.  

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä suoriin tukiin kolmanneksen painolla vaikuttava viherryttäminen on merkittävä rakenteellinen tukipolitiikan muutos, kun suorien tukien määrä myös laskee.

Ympäristöasioiden hoito saa lisäpainoa

- Kyllä maatalouspolitiikan uudistamisessa keskeinen asia on tämä viherryttäminen, ja se miten se tehdään. Mutta ympäristöasiat on hyvin huomioitu, mukaan lukien eläinten hyvinvointi ja muut ympäristöasiat. Ne ovat yksi uusi elementti tässä uudistuksessa.

Koskinen pitää ympäristöasioiden tasopa Suomessa hyvänä eikä arvele viherryttämisen vaatimien toimenpiteiden tuottavan suuria vaikeuksia suomalaiselle maataloudelle.

- Luulen ettei suomalaisessa maataloudessa mitään radikaaleja uudistuksia tule. Ensiksi pitää ottaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, missä tavoitellaan sitä, että kansalliset tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Sen jälkeen kun tiedetään, mikä tämän ratkaisun sisältö on luonnonhaittakorvauksen eli LFA-tuen osalta, ja kun tiedetään myös paljonko tuotantosidonnaisia tukia voidaan maksaa kansallisina tukina, sen jälkeen vasta voidaan lähteä konkreettisisesti neuvottelemaan siitä, mikä 141-artiklan mukainen tuki on vuodesta 2014 eteenpäin.

Koskisen arvion mukaan eteläsuomalaisten maataloustuottajien asema säilyy ennallaan, jos ns. 141-tuen neuvotteluissa onnistutaan.

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä