Kotimaa

Maatilojen ahdinko näkyy jo kevätkylvöissäkin – osa pelloista jää kylvämättä?

Kasvinviljelytiloilla viime kesä oli jo kolmas tappiollinen kesä peräjälkeen, joten tänä keväänä harkitaan tarkkaan, mitä peltoon kylvetään – jos yleensä kylvetään mitään. Kasvinviljelytiloilla kärsitään jo akuutista rahapulasta ja maksuvalmiuskin on kyseenalainen, myöntää ProAgria Keskusten liiton asiantuntija.

Kylvötöitä tehdään pellolla.
Kuva: Yle / Jarkko Riikonen

Kevätkylvöjä suunnittelevilla kasvinviljelytiloilla mietitään tarkkaan, mistä kasveista saa irti parhaimman hinnan tai mitä alueen viljateollisuus tarvitsee. Viljanhinnan nousua ei ole näköpiirissä, joten pelloilla on tehtävä järkeviä ratkaisuja, sanoo ProAgria Keskusten liiton palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen.

– Alavireinen aika pitää hyödyntää ja laittaa peltolohkoja parempaan kuntoon. Esimerkiksi heikkokuntoisimmat lohkot kannattaa jättää viljelemättä ja kylvää osalle nurmikasveja. 

Parempaa tuottoa haetaan tiloilla myös kasvivalinnoilla.

– Erikoiskasvit ovat kannattavimpia, esimerkiksi elintarvikekäyttöön menevä elintarvikekaura. Kysyntää on myös öljykasveille, kuten rypsille ja rapsille sekä palkokasveille eli herne ja härkäpapu. Myös kuminalla on hyvät näkymät, luettelee Peltonen.

Alavire tuttua jo vuodesta 2007

Vaikka kasvinviljelytilalliset ovat tottuneet alavireeseen ja viljojen poukkoilevaan hinnanvaihteluun jo vuodesta 2007, silti tilanne kiristää jo monen arkea, myönnetään liitosta. Hinnannousua ei ole näköpiirissä ja suomalaisenkin mittapuun mukaan viljan hinta on nyt alhainen.

– Yksi vaihtoehto on yhteistyö vaikka kasvi- ja kotieläintilojen kesken. Mitään oljenkortta ei pidä jättää käyttämättä, kun ratkaisuja viljelyn jatkamiseen haetaan, toteaa Peltonen.

Pellot tarvitsevat kalkkia ja vesitalouskunnostusta oli rahakriisi tai ei.

Alhaisen viljan hinnan lisäksi taloutta nakertavat korkeat tuotantokustannukset.

– Tällä hetkellä viljelyn kustannukset ovat keskimäärin 1200 euroa hehtaaria kohden. Esimerkiksi lannoituskustannukset ovat parin vuoden aikana tuplaantuneet.

Investoinnit ovat jotakuinkin jäissä ja hankinnat kevään kylvöjä ajatelleen joudutaan myös tekemään tarkan euron periaatteella.

– Pellot tarvitsevat kalkkia ja vesitalouskunnostusta oli rahakriisi tai ei. Mutta näitä pitää sitten harkita tai siirtää tulevaisuuteen.

Valtion kriisituen lisäksi tiloille on suunnitteilla tilan kannattavuuteen ja maksuvalmiuden parantamiseksi asiantuntijapalvelua.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä