Maistuisiko lautasellinen kesäkeittoa?
Kesäkeitto on monen mielestä etovaa soppaa. Se on keikkunut kouluruokien inhokkilistan kärjessä jo vuosikymmeniä.
1980-luvun kasvatti kuvailee kesäkeittoa "ällöttäväksi sopaksi". Päälle kolmekymppinen nainen sanoo sitä "kouluruuan huonouden huipentumaksi". Yhtä huonoja muistoja on vanhemmillakin, kaikkien ikävät kokemukset kesäkeitosta liittyvät kouluvuosiin.
Joensuun Taitokorttelissa kesäkeittoa valmistava Päivi Turtiainen ei ihmettele miksi niin moni inhoaa kesäkeittoa, hänellekin on sattunut vastaanlaisia tapauksia kouluvuosinaan.
- Muistan, että kesäkeittopäivä oli semmoinen, että se syötiin melkein itkien. Se oli ulkonäöllisesti semmoista, että ei tehnyt mieli laittaa lusikkaa suuhun.
Turtiainen on myöhemminkin törmännyt pahanmakuiseen keittokokemukseen.
- Olin kerran syömässä eräässä kahvilassa. Siitä on aikaa jo parikymmentä vuotta. Sain harmaassa liemessä olevia sekavihanneksia, liemessä ei ollut suolaa eikä muutakaan makua. Sellainen on minun mielestä todella huono kesäkeitto.
Maukas keitto syntyy tuoreista kasviksista
Jos kesäkeiton valmistaa oikeista aineksista on se yksi parhaan makuisista keitoista. Keittoon tarvitaan uusia perunoita, tuoreita porkkanoita, sipulia, kukkakaalia sekä herneitä.
Taitokorttelissa keittoa keitetään omalla erityisellä tyylillä, selvittää Päivi Turtiainen.
- Uudet perunat laitetaan mahdollisimman vähäiseen vesimäärään kiehumaan. Sinne lisätään oikeaa voita. Se imeytyy perunoihin ja siitä tulee todella hyvä maku.
Keittoon lisätään sipulit varsineet, porkkanat ja kukkakaali. Loppuvaiheessa sekaan laitetaan herneenpalot ja herneet. Keiton viimeistelee hyvänmakuinen ruokakerma. Keitto ei vaadi suolan lisäksi muuta maustamista. Päälle voi ripotella tuoretta persiljaa silputtuna.
Unohda pakasteet
Kesäkeiton teko alkaa mennä pieleen jos päätyy pakastevihanneksiin. Niissä ei ole makua, eikä näköä.
- Jos niistä kuitenkin tekee keiton, niin sitten täytyy käyttää mausteita ja vaikkapa sulatejuustoa, että saa keittoon makua.
Keiton voi varioida erityyppiseksi jos maidon jättää pois ja sen korvaa esimerkiksi kookosmaidolla tai lisää kerman sijaan sulatejuustoa.
Toiset tykkäävät vähän tanakammasta keitosta ja haluavat suurustaa keiton.
- Jos keittoa suurustaa liikaa siitä tulee helposti liian paksua, kastikemaista. Se ei varmasti maistu hyvältä, neuvoo Päivi Turtiainen.

Kommentoi aihetta
(6 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
L
Ilmoita asiattomasta kommentistaTein kesällä uunissa vuuan, jossa oli kesäkeittovihanneksia ja bechamel-kastiketta. Lopputulos maistui aivan kesäkeitolta, hyvältä kesäkeitolta. Se oli "uunikesäkeittoa". Tavallistakin aioin tehdä nyt tällä viikolla. Tuoreet kotimaiset kasvikset ovat nannaa!
Savokarjalainen
Ilmoita asiattomasta kommentistaKesäkeitto on hyvää! Radiojuttu toi veden kielelle. Ruokaan liittyviä ennakkoluuloja on monia. Tillilihaa sanoo moni vihaavansa, vaikkei muistakaan miten hyvää se on kuoriperunoiden ja mehevän salaatin kanssa. Missä näitä herkkuja pääsisi syömään?
h
Ilmoita asiattomasta kommentistaJännä että itsellä menee kesäkeiton ajatuksesta jo vesi kielelle, eipä ole tainnut tulla syötyä huonoja keittoja.
PeterGunN
Ilmoita asiattomasta kommentistaTillilihat menevät tähän samaan inhokkiryhmään :)
...toisaalta eipä ole tarvinnu nälkäisenä olla koulussa koskaan...
kesäsoppa pois
Ilmoita asiattomasta kommentistaKesäkeitossa ei ole proteiinia nimeksikään. Ja sillä muka lapset kasvavat isoksi?
Pitäisi lailla kieltää koko ällötys
Savon soppatykkimies
Ilmoita asiattomasta kommentistaLisääpä kesäsoppaasi pari kourallista pieniä kuivattuja soijapaloja. Soijapaloja löytyy pienistäkin ruokakaupoista.
Soijan hinta-laatu -suhde on kohdallaan. Soijassa on runsaasti proteiinia (100 grammassa yli 50 g proteiinia). Tuote on lisäksi runsaskuituinen eli pitää nälän poissa pitkän aikaa. Soija on maultaan mieto. Kuivatut soijapalat ja -rouhe sopivat proteiinin lähteiksi mm. sieni- ja kasvisruokiin (risotot ja ohratot yms.).
On totta, että lapset eivät kasva isoksi pelkällä keitolla: ateriaan kuuluvat muutama lasi maitoa tai piimää sekä pari viipaletta täysjyväleipää / näkkäriä leikkeleiden kera. Jälkiruoaksi vielä vaikkapa suussa narskuvaa leipäjuustoa tai viiliä puolukkahillon kanssa. Retroherkkuja 80-luvulta.
PS. Lailla pitäisi määrätä, että suurtalouskeittiöiden (koulut, sairaalat, vankilat, armeijat) tulisi käyttää ruoanlaitossaan enemmän soijaa ja muita proteiinipitosia kasviksia kuin tehotuotettua lihaa tai "lihaan verrattavia raaka-aineita".