Pohjois-Karjala |

Maistuisiko lautasellinen kesäkeittoa?

Kesäkeitto on monen mielestä etovaa soppaa. Se on keikkunut kouluruokien inhokkilistan kärjessä jo vuosikymmeniä.

Herneenpalkoja litranmitassa.
Herneet palkoineen ovat olennainen osa kesäkeittoa. Kuva: Milla Holm / Yle

1980-luvun kasvatti kuvailee kesäkeittoa "ällöttäväksi sopaksi". Päälle kolmekymppinen nainen sanoo sitä "kouluruuan huonouden huipentumaksi". Yhtä huonoja muistoja on vanhemmillakin, kaikkien ikävät kokemukset kesäkeitosta liittyvät kouluvuosiin.

Joensuun Taitokorttelissa kesäkeittoa valmistava Päivi Turtiainen ei ihmettele miksi niin moni inhoaa kesäkeittoa, hänellekin on sattunut vastaanlaisia tapauksia kouluvuosinaan.

- Muistan, että kesäkeittopäivä oli semmoinen, että se syötiin melkein itkien. Se oli ulkonäöllisesti semmoista, että ei tehnyt mieli laittaa lusikkaa suuhun.

Turtiainen on myöhemminkin törmännyt pahanmakuiseen keittokokemukseen.

- Olin kerran syömässä eräässä kahvilassa. Siitä on aikaa jo parikymmentä vuotta. Sain harmaassa liemessä olevia sekavihanneksia, liemessä ei ollut suolaa eikä muutakaan makua. Sellainen on minun mielestä todella huono kesäkeitto.

Maukas keitto syntyy tuoreista kasviksista

Jos kesäkeiton valmistaa oikeista aineksista on se yksi parhaan makuisista keitoista. Keittoon tarvitaan uusia perunoita, tuoreita porkkanoita, sipulia, kukkakaalia sekä herneitä.

Taitokorttelissa keittoa keitetään omalla erityisellä tyylillä, selvittää Päivi Turtiainen.

- Uudet perunat laitetaan mahdollisimman vähäiseen vesimäärään kiehumaan. Sinne lisätään oikeaa voita. Se imeytyy perunoihin ja siitä tulee todella hyvä maku.

Multaisia perunoita paperipussissa tiskipöydällä, vieressä kattila ja voipaketti.
Kuva: Milla Holm / Yle

Keittoon lisätään sipulit varsineet, porkkanat ja kukkakaali. Loppuvaiheessa sekaan laitetaan herneenpalot ja herneet. Keiton viimeistelee hyvänmakuinen ruokakerma. Keitto ei vaadi suolan lisäksi muuta maustamista. Päälle voi ripotella tuoretta persiljaa silputtuna.

Unohda pakasteet

Kesäkeiton teko alkaa mennä pieleen jos päätyy pakastevihanneksiin. Niissä ei ole makua, eikä näköä.

- Jos niistä kuitenkin tekee keiton, niin sitten täytyy käyttää mausteita ja vaikkapa sulatejuustoa, että saa keittoon makua.

Keiton voi varioida erityyppiseksi jos maidon jättää pois ja sen korvaa esimerkiksi kookosmaidolla tai lisää kerman sijaan sulatejuustoa.

Toiset tykkäävät vähän tanakammasta keitosta ja haluavat suurustaa keiton.

- Jos keittoa suurustaa liikaa siitä tulee helposti liian paksua, kastikemaista. Se ei varmasti maistu hyvältä, neuvoo Päivi Turtiainen.

 

Kommentoi aihetta

(6 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

L

Ilmoita asiattomasta kommentista

Tein kesällä uunissa vuuan, jossa oli kesäkeittovihanneksia ja bechamel-kastiketta. Lopputulos maistui aivan kesäkeitolta, hyvältä kesäkeitolta. Se oli "uunikesäkeittoa". Tavallistakin aioin tehdä nyt tällä viikolla. Tuoreet kotimaiset kasvikset ovat nannaa!


Savokarjalainen

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kesäkeitto on hyvää! Radiojuttu toi veden kielelle. Ruokaan liittyviä ennakkoluuloja on monia. Tillilihaa sanoo moni vihaavansa, vaikkei muistakaan miten hyvää se on kuoriperunoiden ja mehevän salaatin kanssa. Missä näitä herkkuja pääsisi syömään?




kesäsoppa pois

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kesäkeitossa ei ole proteiinia nimeksikään. Ja sillä muka lapset kasvavat isoksi?

Pitäisi lailla kieltää koko ällötys


Savon soppatykkimies

Ilmoita asiattomasta kommentista

Lisääpä kesäsoppaasi pari kourallista pieniä kuivattuja soijapaloja. Soijapaloja löytyy pienistäkin ruokakaupoista.

Soijan hinta-laatu -suhde on kohdallaan. Soijassa on runsaasti proteiinia (100 grammassa yli 50 g proteiinia). Tuote on lisäksi runsaskuituinen eli pitää nälän poissa pitkän aikaa. Soija on maultaan mieto. Kuivatut soijapalat ja -rouhe sopivat proteiinin lähteiksi mm. sieni- ja kasvisruokiin (risotot ja ohratot yms.).

On totta, että lapset eivät kasva isoksi pelkällä keitolla: ateriaan kuuluvat muutama lasi maitoa tai piimää sekä pari viipaletta täysjyväleipää / näkkäriä leikkeleiden kera. Jälkiruoaksi vielä vaikkapa suussa narskuvaa leipäjuustoa tai viiliä puolukkahillon kanssa. Retroherkkuja 80-luvulta.

PS. Lailla pitäisi määrätä, että suurtalouskeittiöiden (koulut, sairaalat, vankilat, armeijat) tulisi käyttää ruoanlaitossaan enemmän soijaa ja muita proteiinipitosia kasviksia kuin tehotuotettua lihaa tai "lihaan verrattavia raaka-aineita".

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä