Mäkikylät sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä Ilomantsista Joensuun suuntaan. Yhteensä kolmella kylällä on noin sata taloutta ja 260 asukasta. Aikoinaan näilläkin kylillä pääasiallinen tulonlähde oli maatalous, mutta 60-70-luvuilla hyvin monet ilomantsilaisviljelijät laittoivat pellot kasvamaan herukoita. Marjanviljelyn alkuaikoina useat viljelijät olivat Chymoksen sopimusviljelijöitä.

- Tää on pitkälti Korhosen Jorman ansiota, hän oli täälläpäin pitkään 4h-neuvojana, hän alkoi puhumaan marjanviljelystä jo 60-luvulla, toteaa yksi kylän herukanviljelijöistä, Markku Parviainen.

Ilomantsissa on useita kymmeniä marjanviljelijöitä ja viljelyalaa on noin 200 hehtaaria. Kulunut kesä oli sateinen, mutta mäkikylien vaaramaisemissa saatiin ihan kohtuullinen sato.

- Mäkien päällä sato oli ihan hyvä, mutta alemmas mennessä satotalo laski. Notkopaikoissa oli muutenkin hankalampaa, siellä kun pellot eivät kestäneet oikein korjuuta. Lajikkeista punaherukka ja karviainen pärjäsivät parhaiten.

Limonadia ja kuohujuomaa

Maukkulassa osataan valmistaa myös limpparia. Heimo Pikkarainen aloitti limonadin teon saatuaan kimmokkeen asiaan Ilomantsin marja-viinikoulussa vuonna 1997. Alku ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, mutta kokemuksen myötä limpparista tuli kunnollista:

- Meitä oli silloin kuusi innokasta marjanviljelijää. Ensimmäisestä satsista oli tarkoitus tulla limonadia, mutta kyllä siitä tuli hiilihapotettua mehua. Kouluprojektin jälkeen tuli hankittua laitteet itselle ja hankittua lisätietoa limpparin teosta.

Heimo Pikkarainen valmistaa  limonadia noin 40 000 pulloa vuodessa, sekä kuohujomaa hieman pienemmän määrän. Pikkarainen käy myös hiilihapottamassa viinejä suomalaisilla viinitiloilla. Juomat myydään 90-prosenttisesti etelä-Suomeen.

Bluesia kylän kokoontumispaikalla

Mäkikylien ydin ja kyläläisten kokoontumispaikka on vanha koulu, jossa toimii matkailualan yritys Maukkulan Mustikkamäki Oy. Yritys tarjoaa monia liikuntaan liittyviä aktiviteetteja sekä mm. hemmotteluhoitoja. Myös pitopalvelu ja leipomotoiminta kuuluu yrityksen kuvaan. Vuosittain Maukkulassa järjestetään myös Blueberry hills -blues ja jazztapahtuma, jossa ovat esiintyneet monet maamme eturivin muusikot. Yrittäjänä Mustikkamäellä toimii Anita Timonen. Tällä hetkellä hän kaipailee yrityskumppania rinnalleen:

-Joku yhtiökumppani vois kävellä ovesta sisään, yksin tämän pyörittäminen on hieman työlästä.

- Majoitustilaa meillä on noin 30 sängyn verran, sen lisäksi on erilaisia ryhmätiloja.

Jerusalemissa villiä menoa

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Taisto Volotinen kehuu Maukkulaa paikaksi, jossa talot menevät kaupaksi ja että kylälle on saatu myös uusia asukkaita. Paavonvaarassa on asukkaita hieman vähemmän, mutta sieltä löytyy mm. Kuivalanvaara -niminen paikka, joka on yksi vanhimpia asutuksia näillä tienoilla, sanoo Volotinen. Myös Jerusalemi löytyy Paavonvaarasta. Paikan nimeen liittyy useampia tarinoita, yksi niistä on seuraavanlainen:

- Siellä on eletty huonoa elämää, juopoteltu ja tapeltu. Sitten on sanottu että siellä eletään kuin Jerusalemin hävitysessä. Toinen versio on, että siellä on elellyt Suihko -niminen mies, jolla oli monta rasavilliä poikaa. Menon yllyttyä todella rajuksi isältä oli roput palaneet ja hän oli karjaissut: Täällähän on meno kuin Jerusalemin hävityksessä.

Issakan kylän helmi on perhehoitokoti Päivikki, jota pyörittävät Päivi Solehmainen ja Eerik Puhakka. Se tarjoaa turvallisen kasvu- ja eheytymisympäristön muun muassa mielenterveyspotilaille. Issakan kylältä löytyy myös Issakan hevostalli, jossa ei suinkaan ole pelkästään islanninponeja, vaan korskeita koneja useampaan lähtöön.

Hämäläinen ympäristönsuunnittelija

Ympäristönsuunnittelija Sauvo Henttonen muutti Maukkulaan etelä-Hämeestä parikymmentä vuotta sitten.

- Hämeessä jouduttiin asumaan savikkomailla, ne ovat peruja rintamamiesasutuksesta. Ilomansista löytyi paremmat maastot ja silloin kouluikäisille lapsille hyvä kasvuympäristö, sanoo Henttonen.

Sauvo Henttonen on tehnyt Ilomantsissa myös paljon puhuttua etätyötä, koska työtehtäviä on aika kaukana sisä-Suomessa. Laajakaistayhteyttä ei vielä kylällä ole, mutta mokkula toimii Henttosen mukaan ihan hyvin:

- Asutaan vaaran päällä, joten mokkula toimii hyvin. Etä-työtä olen tehnyt kotonani. Sen verran olen työmatkojani rajannut, että Kymijokea kauempaa en töitä ota.

Henttosilla on myös lampaita, uhanalaisia "Kainuun Harmas" -rodun lampaita. Pääasiallinen työ lampailla on maisemanhoito, mutta Henttoset hyödyntät myös lampaista saatavat villat ja lihan.

ITE-taiteilija

Monissa metsäalan töissä työskennellyt Erkki Määttänen aloitti moottorisahalla veistämisen vuonna 1993.

- Mie näin kerran Onkamossa, kun eräs kaveri teki sahalla karhua. Ajattelin, että tuon minäkin osaan, siitä se lähti. Tekemällä oppii -sanonta pitää kyllä paikkansa, vaikka eihän sitä koskaan ole täysin tyytyväinen omiin tekosiinsa.

Erkki Määttänen on myös ilomantsilaisen edesmenneen Mannerheimin ristin ritarin, Onni Määttäsen poika. Isästään Erkki Määttäsellä on ihan mukavat muistot.

- Mukava mieshän se oli, joskin aika tiukka kurinpitäjä välillä. Erittäin vähän kertoi sotajuttuja meille, mutta sitten kun sotakavereita tuli kylään, niin sotajuttuja puhuttiin vaikka yöseudut.

Valokuitua kaivataan

Mäkikylille kaivataan kiivaasti valokuitua. Kunta on on jo useamman vuuden ajan tehnyt asiassa selvityksiä, mutta kuituverkon rakentamiseen ei mäkikylillä ole vielä päästy.

- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten valokuitu tulee kylälle varmasti, veistelee kyläpäällikkö Taisto Volotinen.

Mäkikylillä taloudet ovat sen verran kaukana toisistaan, ettei vesiosuuskuntaa ole alueelle rakennettu. Näin ollen jokaisella taloudella on omat kaivot ja viemärit. Kahtena edellisenä kuivana kesänä useissa talouksissa oli ongelmia veden saannissa, joten moni teki oman porakaivon. Tänä kesänä vettä kaivoissa on riittänyt.