Kulttuuri |

Mäntän kuvataideviikoista tuli 20 vuodessa instituutio

Mäntän kuvataideviikot viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Kuvataideviikoista on tullut osa suomalaista taidehistoriaa, joka esittelee vuosittain nykytaiteen läpileikkauksen. Tämän vuoden kuraattori Jyrki Siukonen oli itse mukana taiteilijana ensimmäisillä Mäntän kuvataideviikoilla vuonna 1993.

Iso tyttöä esittävä teos
Girl in wonderland Renja Leinon sarjasta Absent minds. Kuva: Yle

Kuvataiteilija Jyrki Siukonen osallistui Mäntän kuvataideviikoille, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993.

- Se kokemus oli hauska, sekava, runsas ja epäjohdonmukainen. Se oli kaikkea sitä, mitä tällainen iso näyttely helposti on, muistelee Siukonen.

Siukonen sai taiteilijana vapaat kädet toteuttaa yhteisnäyttelyyn, mitä haluaa. Kuraattorina 20 vuotta myöhemmin hän halusi korjata asian.

- Nyt kuraattorina en ole antanut sitä korttia kenellekään, vaan olen tarkkaan valinnut, millaisia töitä taiteilijoilta otan näyttelyyn. Kun itsellä oli se kokemus, että liika vapaus voi johtaa siihen, että koko homma menee mönkään, hymyilee Siukonen.

Katseita, kaupunkia ja unia

20-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Unien kaupunki. Yhtenä osateemana ovat katseet. Esimerkiksi Renja Leinon suuret valokuvat sarjasta Absent minds kuvaavat lasten poissaolevia katseita heidän tuijottaessaan videopelejä. Tuuli Mukan Hyvinpahoinvointi-työssä naisen katse on mustattu, Paula Tellan meditaation jälkeisissä omakuvissa katse yleisöön on tyhjennetty.

naista esittävä piirros
Tomas Reganin Tarkkailijat-sarjan työt on piirretty kahvilassa. Kuva: Yle
Katse ja sen monisuuntaisuus on läsnä myös Tomas Reganin piirrossarjassa Tarkkailijat.

- Teokset on ihan konkreettisesti piirretty kahvilassa niin, että tarkkailtavina olevat mallit tarkkailevat ympäristöään. Mutta kyllä ne yrittävät herättää ajatuksia tarkkailusta molempiin suuntiin, kertoo Tomas Regan.

Kulmaan asetettu maalaus
Tiina Pyykkisen työ Sokea kulma on maalattu kiiltävällä maalilla ja vihreällä pigmentillä, vaikka taulu näyttääkin violetilta. Kuva: Yle
Yksi näyttelyn kulmakivistä on kuraattorin mukaan Tiina Pyykkisen teos Sokea kulma, joka sekin kommentoi tapaamme katsoa. Maalauksesta heijastuu ympäröivä tila eikä se muutenkaan ole aivan sitä, miltä näyttää.

- Tämä on maalattu kiiltävällä maalilla ja vihreällä pigmentillä. Mutta me näemmekin sen violettina, kertoo Tiina Pyykkinen.

Katseen kohteiksi ovat puolestaan asettuneet Adel Abidin Camel toe -teoksen valokuvissa esiintyvät ovimiehet. Humoristinen työ näyttää lihaksikkaat miehet vetämässä alusvaatteitaan niin, että sukukalleudet näyttävät kamelin kaviolta.

Mänttä on esitellut merkittäviä nykytaiteilijoita

kaksi miestä alushoususillaan
Adel Abidin teoksen Camel toe malleina on ollut ovimiehiä. Kuva: Yle
Mäntän kuvataideviikot oli esillä alkuvuosina eri paikoissa, mutta 2000-luvulla se on keskittynyt näyttelytila Pekiloon. Pekilo on muokattu entiseen teollisuushalliin, jossa aikoinaan valmistettiin eläinten rehua.

Vuosien saatossa kuvataideviikoilla on ollut esillä merkittäviksi nousseita nykytaiteen nimiä: muun muassa Eija-Liisa Ahtila, Jiri Geller, Marjatta Tapiola, Nanna Susi, Anne Koskinen ja Hans-Christian Berg. Myös tämän vuoden Venetsian biennaalin edustajat Terike Haapoja ja Antti Laitinen ovat olleet esillä kuvataideviikoilla.

- Mäntästä on tullut osa Suomen taidehistoriaa, sanoo kuraattori Jyrki Siukonen.

Vaikka Mäntän taiteilijoista on noussut myös tulevaisuuden nimiä, Siukonen kiistää, että näyttelyn tarkoituksena olisi tehdä tulevaisuuden tähtiä.

- Tämä on joka vuosi kuitenkin eri ihmisen kuratoima ja jokainen tuo tähän oman näkemyksensä.

Taiteilijat Tomas Regan sekä Tiina Pyykkinen eivät myöskään osaa ajatella Mänttää ponnahduslautana.

- Onhan tämä hienoa, mutta en mä tiedä, en mä osaa miettiä sitä noin, hämääntyy Tomas Regan.

- En mä ole sellaisia paineita osannut ajatella, toteaa myös Tiina Pyykkinen.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä