Marjanpoimijoilla ei enää asiaa rajavyöhykkeelle
Kansalaisten yhtäläiset oikeudet halutaan taata rajavyöhykeluvan myöntämisperusteiden tiukentamisella. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden pääsy rajavyöhykkeelle taas voisi uhata rajaturvallisuutta.
Vielä viime kesänä rajakuntien ja -kaupunkien asukkaat pääsivät rajavyöhykeluvan anottuaan marjastamaan rajavyöhykkeelle. Alkuvuodesta rajavartiolaitos kuitenkin tiukensi luvan myöntämisperusteita, eikä poimijoille enää myönnetä lupaa marjastukseen rajavyöhykkeellä missään päin Suomea.
Majuri Esa Piiponniemi Kainuun rajavartiostosta kertoo, että luvan myöntämisperusteita muutettiin, koska aiempi käytäntö asetti marjanpoimijat eriarvoiseen asemaan.
- Keskeinen syy oli, että aikaisemmassa käytännössä rajakunnissa asuvat saivat luvan eri perustein eli lupa myönnettiin asuinkunnan perusteella. Se ei ole perustuslainmukaista.
Pitäisihän korven asukkaille edes joku etuus säilyttää, eikä viedä meiltä kaikkea
Rajaturvallisuus uhkakuvana
Perustuslaki edellyttää, että ihmisillä on samat oikeudet asuinkunnasta ja kansalaisuudesta riippumatta. Rajavartioston vaihtoehtona oli joko vapauttaa marjojen poimiminen rajavyöhykkeellä kaikkien kansalaisten oikeudeksi tai lopettaa lupien myöntäminen kokonaan. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina roimasti, mikä osaltaan vaikutti päätökseen.
- Mikäli lupa olisi myönnetty kaikille, jotka ilmoittavat poimivansa marjoja ansiotarkoituksessa, se olisi tarkoittanut, että myös ulkomaalaisille marjanpoimijoille olisi pitänyt myöntää lupa. He taas eivät tunne aluetta eivätkä suomalaisia määräyksiä, mistä olisi mahdollisesti seurannut se, että poimijat olisivat marjastaessaan harhautuneet valtakunnanrajan yli Venäjälle, Piiponniemi selvittää.
Piiponniemen mukaan ulkomaalaiset marjanpoimijat tai välittäjäfirmat eivät ole hakeneet rajavyöhykelupia.
-Todennäköisesti he eivät ole hakeneet lupia, koska on ajateltu, että ne on suunnattu vain paikallisille. Jos luvat olisi vapautettu kaikkien oikeudeksi, hakemuksia olisi todennäköisesti alkanut tulemaan.
Rajaturvallisuuden lisäksi muutosta perustellaan sillä, että jokamiehenoikeuksilla jokainen kansalainen on oikeutettu poimimaan marjoja lähes missä vain. Marjoja löytyy muualtakin kuin rajavyöhykkeeltä, joten rajavartiostolla ei näin ollen ollut syytä olla tiukentamatta lupien myöntämistä.
Paikalliset harmissaan edun menettämisestä
Kainuussa on vuosittain myönnetty noin 2 500 rajavyöhykelupaa. Suomussalmelainen Eero Karvonen on poiminut marjoja jo useita vuosia rajavyöhykkeellä. Myös tänä kesänä Karvonen haki rajavyöhykelupaa. Hän tiesi myöntämisperusteiden tiukentuneen, mutta yllätys ja pettymys olivat suuria, kun selvisi, ettei lupia myönnetä enää ollenkaan.
Poimijat olisivat marjastaessaan harhautuneet valtakunnanrajan yli Venäjälle
- Pitäisihän korven asukkaille edes joku etuus säilyttää, eikä viedä meiltä kaikkea. Marjanpoiminta on nykyään kilpapeliä, koska poimijoita on niin paljon. Paikallisten lisäksi on turisteja sekä ammattipoimijoita Thaimaasta ja Venäjältä. Rajavyöhykkeellä poiminen olisi ollut paikallisille merkittävä etu.
Karvonen on harmissaan myös siitä, ettei rajavartiosta selvitetty hänelle, miksi lupaa ei myönnetty.
Hirvenmetsästykseen myönnettäviin rajavyöhykelupiin tiukennetut ehdot eivät vaikuta.
Tuoreimmat aiheesta: Kainuu
Banaanifarmi ei riittänyt jääkiekkoilijalle
Kajaanin Hokin uudesta kehityspäälliköstä Juha Juntusesta paluu Kainuuseen on banaanifarmilla työskentelyn ja Hollannissa pelaamisen ja opiskelun jälkeen tuntunut hyvältä. Ammattikorkeakoulussa saatu urheilujohtamisen ja yhteistyökumppanuuksien solmimisen oppi on nyt käytössä kotimaakunnassa.
Suomen ensimmäinen kaivosalan vesikysymysten professuuri Joensuuhun
Itä-Suomen yliopisto etsii Joensuuhun kivenkovaa kaivosalan osaajaa. Kaivospolitiikan viisivuotisen professuurin haltija keskittyy erityisesti vesikysymyksiin.
Aloittavan kalastajan ABC – tunne edes nämä
Kalastuskausi on jo hyvässä vauhdissa. Yle Uutiset kokosi perusteet aloittelijalle. Mille kalalle maistuvat leipäpallot ja etanat? Entä mitkä kalat viihtyvät vain sisävesissä? Milloin taimen syö parhaiten ja milloin kannattaa narrata kuhaa? Hanki tänä kesänä edes koho ja koukku ja lähde kokeilemaan kalaonneasi.
Nuoren itsenäistyminen on muutakin kuin ikävuosia
Pesäpalloilija Vilma Leinosen elämä on kolmen viime vuoden ajan pyörinyt urheilun ja opiskelun merkeissä. Tänä keväänä Sotkamon urheilulukiosta ylioppilaaksi valmistuva nuori nainen on kasvanut vuosien aikana niin urheilijana kuin ihmisenäkin.
Pesäkarhujen vahvalle alkukaudelle jatkoa
Porin Pesäkarhut ei antanut kotikentällään armoa sarjanousija Vuokatin Vedolle.
Miesten Superpesis käyntiin – kahdelle Korhoselle viisisataa lyötyä täyteen
Sekä Juha että Roope Korhonen löivät Miesten Superpesiksen avauskierroksella uransa 500. juoksun.
"Kasvoja en maalaa enkä riehu fanaattisesti ilman paitaa"
Superpesiksen pelit käynnistyvät tällä viikolla ja samalla starttaa myös pesäpallofanien vuoden kulta-aika. Todellisen pesäpallofanin kesälomareissutkin tuppaavat ihan sattumalta myötäilemään fanitettavan joukkueen kisapaikkakuntia.
Maakuntaradiosta löytyy kaikki
Aurinko helli kansaa Yleisradion toiminnan juhlapäivänä Kajaanin Raatihuoneen torilla. Lotto-arvonnan näkyminen televiossa jatkossakin puhuttaa myös Kainuussa.
Hankinta-asiamies yritysten avuksi
Harvoilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on riitävästi osaamista kilpailla julkisista hankinnoista. Kainuussa yritysten avuksi on valjastettu hankinta-asiamies.
Kuvagalleria: Yle Kainuu juhli Raatihuoneentorilla
Yleisradiotoimintaa on ollut Kainuussa 70 vuotta, ja merkkivuotta juhlittiin kainuulaisten kanssa Kajaanin Raatihuoneentorilla perjantaina. Torilla oli ohjelmaa ja sieltä tehtiin suoraa lähetystä klo 17 asti.
