Mars-mönkijällä odotettavissa haastavat olosuhteet
Nasan Marsiin lähettämällä kuusipyöräisellä mönkijällä on vastassaan ankarat olot. Tarkoitus on selvittää, onko näissä puitteissa koskaan voinut olla elämän edellytyksiä.
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan 900-kiloinen Curiosity-mönkijä saapui onnellisesti perille Marsin maaperälle maanantaiaamuna. Matka määränpäähän kesti yli 8 kuukautta, mutta itse laskeutumisoperaatio oli ohi seitsemässä minuutissa.
Perillä Mars Science Laboratory -nimelläkin tunnetun mönkijän on tarkoitus selvittää, onko Marsissa joskus ollut elolliselle toiminnalle kelvolliset olosuhteet.
Turun yliopiston avaruustähtitieteen professorin Esko Valtaojan mukaan kyseessä on Mars-tutkimukselle merkittävä etappi, kun planeettaa on vihdoin laskeutunut tutkimaan iso, noin henkilöauton kokoinen laboratorio.
- Aikaisemmat Mars-ryömijät ja vastaavat ovat saaneet mielenkiintoisia tuloksia. Mutta niillä ei ole ollut mahdollisuuksia tehdä sellaisia kokeita, joista saataisiin käsitys siitä, kuinka kauan Marsissa on ollut vettä ja sitä, ovatko siellä valtameret lainehtineet.
Hiekkamyrskyt mönkijän pahin vastus
Mönkijä joutuu hankaliin olosuhteisiin Marsissa, Valtaoja arvioi.
- Lämpötilan puolesta olosuhteet eivät ole kovin paljon Suomen paukkupakkasia pahemmat, asteita on odotettavissa -50:stä noin -70:een.
Kaikkein haastavimpia sääoloja Curiositylle tulevat olemaan Marsin hiekkamyrskyt.
- Jos sellainen iskee, niin sellaiset ovat aiemminkin tehneet selvää muun muassa venäläisistä laskeutumisyrityksistä Marsiin, Valtaoja kertoo.
Tämän lisäksi odotettavissa on hengitettäväksi kelpaamatonta ohutta ilmaa, tappavaa ultraviolettisäteilyä ja kylmää.
Mars ei ole kovin hyvä kesämökkipaikka, ainakaan toistaiseksi
- Ei siis kovin hyvä kesämökkipaikka ainakaan toistaiseksi, Valtaoja naurahtaa.
Kotimaiset pyörremyrskyt kalpenevat Marsin myrskyille heittämällä.
- Pahimmillaan hiekkamyrskyt ovat pyyhkäisseet Marsin yli niin, että koko planeetta on ollut hiekkapölyn peitossa, sanoo Valtaoja.
Mönkijällä metsästetään elämän edellytyksiä
Curiosity-mönkijän tehtävänä on tutkia, onko Marsilla joskus ollut elämää. Jos merkkejä tällaisesta löytyy, Valtaoja uskoo mönkijällä olevan hyvät mahdollisuudet niiden löytämiseksi.
- Valitettavasti Curiositykään ei pysty kaivautumaan maaperään ja etsimään fossiileja. Mutta sen pitäisi pystyä mittaamaan, kuinka lämmin ja kostea, eli mukava elämän tyyssija Mars on mahdollisesti joskus neljä miljardia vuotta sitten ollut.
Jos merkkejä elämän edellytyksistä löytyy, herää kysymys, onko Marsiin syntynyt eloa vai ei.
- Jos olosuhteet ovat olleet sopivat, eikä silti löydetä muinaisia elämän merkkejä, niin silloin voimme alkaa jo ihmettelemään. Ehkä tällainen elämä kuin maapallolla on, ei olekaan ihan niin tavallinen ja normaali ilmiö maailmankaikkeudessa, Valtaoja miettii.
Tuoreimmat aiheesta: Tiede
Superälykkyyden syytä etsitään geenimutaatiosta
Kiinalaistutkimus yrittää löytää yhden yhteisen tekijän superälykkäiden geeneistä. Suurin osa tiedeyhteisöstä on sitä mieltä, ettei yksittäistä tekijää ole olemassakaan. Jotkut kysyvät, onko perimmäisenä tavoitteena rodunjalostus.
Muinaisfossiili sai nimensä Johnny Deppiltä
Noin nelisenttinen olento on nykyisten rapujen ja hämähäkkien kaukainen esi-isä.
Kuussa raju meteoriräjähdys
Räjähdyksen saattoi nähdä Maasta paljaalla silmällä, sillä noin sekunnin ajan räjähdyspaikka loisti kuin neljännen magnitudin tähti.
Yliluonnolliset kokemukset tutkijoiden syyniin
Turun yliopistossa alkaa kolme Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia, joilla pureudutaan ihmismielen syövereihin.
Seikkailijaprofessorin päiväkirjasta: Jakki-härän lanta pitää lämpimänä
Professori Mika Sillanpää on matkalla kohti määränpäätään Tiibetissä. Sillanpään tarkoitus on kerätä erityisesti jokivedestä näytteitä ilmastonmuutostutkimusta varten. Yle Etelä-Savo seuraa noin kuukauden mittaista tutkimusmatkaa vaihe vaiheelta.
Tutkijat paransivat etanan muistihäiriön
Etanan muistihäiriö on saatu korjattua altistamalla se uuden oppimiselle lajille erikseen kehitetyn mallin mukaan. Tutkijat toivovat löydöksestä apua ihmisten hoitamisessa.
Malariaa tutkitaan Lappeenrannassa
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkitaan malarian taudinkulkua ja sitä, miten tautia voidaan parhaiten ennaltaehkäistä karkotteilla.
Vihreän kemian tutkimukseen uutta painoarvoa
Vihreän kemian tutkimus Mikkelissä vahvistuu. Lapppeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan laitos yhdistetään Mikkelissä toimivaan vihreän kemian laboratorioon.
Tutkimus: Ihmiset tyhmentyneet sitten 1800-luvun
Tutkijoiden mukaan älykkyystestit kertovat luotettavasti ihmisten työssä suoriutumisesta. Korkeamman älykkyysosamäärän omaavat ovat tutkijoiden mukaan sekä tuotteliaampia että luovempia.
Kaivauksista vahva näyttö: Suomen vanhin kiukaallinen rakennus on Pirkkalassa
Pirkkalan Pirkkalankylän kaivauksista viime syksyllä löydettyjen rakenteiden ajoitukset antavat vakuuttavan näytön siitä, että Suomessa on rakennettu kiukaita viikinkiajalla. Jos tulkinta pitää paikkansa, kyseessä on Suomen vanhin kiukaallinen rakennus.
