Mars-mönkijän onnistunut laskeutuminen Marsin pinnalle maanantaiaamuna sai Ilmatieteen laitoksen henkilökunnalta raikuvat aplodit.

- Tämä on suuri, hieno askel tutkimukselle, yleisölle sekä meille, Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri iloitsee.

Ilmatieteen laitos osallistuu Nasan suureen tieteelliseen ohjelmaan vajaalla puolella miljoonalla eurolla ja saa satsauksella käyttöönsä koko ohjelman tieteellisen havaintoaineiston ja uutta tietoa Marsista.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasalle ohjelma maksaa noin kaksi miljardia euroa.

Harrin mukaan pienikin maa voi näin osallistua pienellä panoksella suureen tieteelliseen ohjelmaan.

- Meillä on tässä oma pieni rooli ja olemme maailman parhaita omalla pienellä alueellamme, Harri kertoo.

Laskeutumisessa käytettiin uutta tekniikkaa

Curiosityn laskeutuminen Marsin pinnalle sujui suunnitelmien mukaan.

- Laskeutuminen meni hienosti, loistavasti, aivan niin kuin suunniteltiin. Se oli oikeastaan ihan hämmästyttävää, Harri kertoo tyytyväisenä.

Ilmatieteen laitos on Nasan avulla pystynyt seuraamaan tilanteen kehittymistä piste pisteeltä.

Floridasta yli kahdeksan kuukautta sitten matkaan lähetetty luotain iskeytyi Marsin kaasukehään noin kuuden kilometrin sekuntivauhdilla ja lämpökilven avulla vauhti pudotettiin noin 500 metriin sekunnissa. Kun Curiosity oli kymmenen kilometrin korkeudella, avattiin jarruvarjo, joka hidasti vauhtia lisää siten, että kahden kilometrin korkeudella vauhtia oli enää 100 metriä sekunnissa. Tämän jälkeen varjo irrotettiin ja käynnistettiin jarruraketit, joiden avulla mönkijä laskeutui pehmeästi ja hitaasti Marsin pintaan.

- Tämä on ihan uusi tekniikka, jolla ei ole koskaan aiemmin laskeuduttu Marsin pintaan.

Jarruraketit olivat kiinni erillisessä alustassa, josta varsinainen kulkija roikkui noin kymmenen metriä alustan alapuolella.

- Kun historiaa katsoo taaksepäin, niin noin puolet laskeutumisista on epäonnistunut, sillä laskeutumiset planeetan pinnalle ovat hyvin vaikeita. Viime vuosina onnistumisia on kuitenkin tullut hyvin paljon, Harri valottaa avaruustutkimuksen taustoja.

Planeetalla on myös neljä vuodenaikaa

Seuraavien päivien aikana saadaan teknistä tietoa siitä, kuinka mönkijän laskeutuminen sujui. Uutta tieteellistä tietoa on luvassa vasta myöhemmin, sillä mittaukset ilmakehästä aloitetaan noin viikon kuluttua.

- Toivottavasti tämä toimii seuraavat kaksi vuotta, koska silloin pystymme näkemään, millaiset ovat Marsin vuodenajanvaihtelut ja mikä siellä on nykytilanne, Harri sanoo.

Myös Marsissa on havaittavissa toisistaan erottuvat neljä vuodenaikaa, kuten maassa.

Marsissa käytetään Pohjoismaiden ilmakehämallia

Tutkijat ovat kiinnostuneita etenkin Marsin kaasukehästä, sillä Marsin ja Maan kaasukehät ovat hyvin samankaltaisia. Marsin ja Maan pyörähdysakseli kaltevuus on noin samaa luokkaa - 24 astetta, ja sen vuoksi vuodenajat ovat hyvin samankaltaisia.

Pyörähdys Marsin aika-akselin ympäri on puoli tuntia Maata pidempi eli 24,5 tuntia. Näiden kahden seikan vuoksi Marsin kaasukehän dynamiikka on hyvin samankaltainen kuin maapallolla.

- Voidaan sanoa, että jos poistaisimme maapallolta kaiken kasvillisuuden, meret ja kosteuden ilmakehästä ja pudottaisimme paineen sadasosaan, olisimme hyvin lähellä Marsin kaasukehää. Kaoottisuutensa vuoksi Maan sään ja ilmakehän tutkiminen on hyvin monimutkaista.

Suurimmaksi osaksi tämä monimutkaisuus johtuu maapallon meristä, kasvillisuudesta ja ilmakehän kosteudesta. Marsissa näitä elementtejä ei ole, joten siellä ilmakehän tutkiminen on paljon helpompaa ja voimme löytää joitakin lainalaisuuksia, jotka ovat maapallolla peittyneet monimuotoisuuteen.

Kaasukehän samankaltaisuuden ansiosta maapallolle tehdyt ilmakehämallit voidaan suhteellisen helposti siirtää Marsiin.

Pohjoismaiden HIRLAM-ilmakehämalli on Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston toimesta siirretty Marsiin. Mallia aiotaan käyttää myös ennustamaan Gail-kraaterin olosuhteita. Nyt Mars-planeetta toimii ikään kuin maapallon koelaboratoriona.