Tutkimusten mukaan lähes seitsemän prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista sairastaa masennusta. Kaikkiaan joka viides suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa masennukseen.

Keski-Suomi on pilottimaakunta SEITTI-hankkeessa, joka pyrkii löytämään hyviä masennuksen hoitokäytäntöjä. Hanke jatkuu vuoteen 2012 saakka ja siitä on tavoitteena tehdä valtakunnallinen toimintamalli.

- Olemme etsineet hyviä käytäntöjä työterveydenhuollon arkeen noin 150 kunnallisen työterveystoimijan kanssa. Tällä hetkellä keskitämme toimintamme Keski-Suomeen, mutta tunnusteluja myös muihin maakuntiin on tehty. Uskon, että ensi vuonna toimimme jo toisessa maakunnassa ja laajennamme toimintaamme, arvioi hankkeen projektipäällikkö Hanna Hakulinen työterveyslaitokselta.

Yhteistyö toimii pienissä terveyskeskuksissa

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä masennuksen hoidon alkuvaiheessa halutaan kehittää. Masennuspotilaat ovat haastava asiakasryhmä, sillä he voivat olla hyvinkin passiivisia. Vaarana on, että eri terveydenhuollon toimijat tekevät töitä omissa porukoissaan.

- Parhaimmillaan yhteistyö toimii Keski-Suomessa hyvin. Hoito limittyy pienissä terveyskeskuksissa, joissa perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto toimivat rinnakkain. On myös sellaisia tilanteita, joissa hoito jää katveeseen. Näin käy silloin, kun työterveyshuollolla ei ole mahdollisuuksia hoitaa masennusta, tai ei tunneta toinen toistensa toimintatapoja, sanoo Jyväskylän seudun työterveyden ylilääkäri Maire Laaksonen.

Maakunnallinen hoitomalli tarvitaan

Laaksosen mukaan työterveyshuollon vahvuus masennuksen hoidossa on siinä, mitä työssä pitäisi tapahtua, jotta masentunut ihminen pystyisi palaamaan normaaliin työelämään. Perusterveydenhuollon kulttuuriin ei kuulu yhteistyö työpaikan kanssa tai töihin paluun suunnittelu.

- Tarvetta maakunnalliselle hoitomallille on. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon rajapintoja on ravisteltava, jotta voitaisiin antaa mahdollisimman tuloksellista masennuksen hoitoa, toteaa Hanna Hakulinen.

Perusterveydenhuollossa on Keski-Suomessa toimiva masennushoitajaverkosto. Yhteistyö terveyskeskuslääkäreiden ja masennushoitajien välillä on erittäin tiivistä. Työterveyshuollossa ongelmana on, että sopimukset eivät yleensä salli pitkiä terapiajaksoja, eivätkä ne ole KELAn työterveushuollon korvauskäytännön mukaisia.

Yksilökeskeisestä työyhteisölliseen hoitoon

Terveydenhuollossa ja myös työpaikkojen arjessa tulisi siirtyä itsenäisestä toimintakulttuurista yhtenäiseen toimintaan. Työn on tarjottava sosiaalinen tukiverkko.

- Meidän tulisi olla armollisempia itseämme kohtaan työntekijöinä. Virheitä sattuu ja aina ei jaksa tehdä kaikkea. Kun ihminen on ollut masentunut, työhönpaluuvaihe on todella ratkaiseva. Jos masennus uusiutuu, toipuminen on entistä vaikeampaa. Pitäisi miettiä, millä tavalla työhön palaavaa tuetaan, Maire Laaksonen painottaa.