Äänestysprosentti jäi vaalien toisella kierroksella ennätysalhaiseksi - alle 69:ään. Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg huomaa etenkin varsinaisen vaalipäivän äänestysaktiivisuuden olleen ennätyksellisen laimeaa - ennakkoon ääniä antoi 36 prosenttia äänioikeutetuista, kun varsinaisena vaalipäivänä uurnilla kävi vain noin 33 prosenttia.

- Nyt näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa kaksivaiheisen presidentinvaalin aikana jäädään jopa eduskuntavaalien äänestysprosentin alle. Viime eduskuntavaaleissa prosentti oli 70,5, Borg huomauttaa.

Toisen vaalikierroksen äänestysvilkkauden alhaisuus hakee vertaistaan historiassa.

- Kyllä tässä tosiaan todella pitkälle historiaan pitää mennä, että vastaavaa löytyy. Hyvin lähellä oltiin Kekkosen 1968 ja 1978 vaaleissa, mutta silloinkin oli vähän parempi kotimaan äänestysprosentti. Jopa vuoden 1950 presidentinvaaleihin pitää mennä, että oli alempi äänestysprosentti, Borg kertaa.

Uimonen: Vaaliasetelma oli selkeä

Ylen vaaliasiantuntija Risto Uimonen pitää äänestysvilkkauden romahduksen keskeisimpänä syynä vaaliasetelman selkeyttä.

- Asetelma oli gallupien mukaan niin selkeä, eikä se liikahtanut ollenkaan tämän kahden viikon aikana. Näissä aiemmissa suorissa kansanvaaleissahan on tapahtunut merkittäviä siirtymiä eli kannatukset ovat jopa vaihtuneet ehdokkaalta toiselle, Uimonen sanoo.

Uimonen sanoo myös median antavan vaalitilanteesta harhaista kuvaa.

- Kun näitä seurataan uutisten välityksellä näitä asioita, helposti syntyy myös vähän harhainen kuva, kun se kampanjointi ja äänenpito oman ehdokkaan puolesta on niin kovaa ja kun sosiaalisessa mediassa kohkataan kaikenlaista, niin tulee sellainen vaikutelma, että kyllä tässä asetelmat muuttuvat. Eli Haaviston kannattajat ovat nyt saaneet höökin päälle, mutta Haavisto itse ei ole toisella kierroksella kyennyt vakuuttamaan uusia kannattajia, Uimonen arvioi.