Kotimaa |

Meänkielen taito on rapistunut

Tuoreen tutkimuksen mukaan meänkielen taito on hypännyt Ruotsissa lähes kahden sukupolven yli. Eurooppalaisen ELDIA-tutkimuksen mukaan suurin osa meänkielen puhujista on yli 65-vuotiaita ja mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä vähemmän löytyy kielen osaajia.

Torneusgårdenin lapsia
Torneusgårdenin lapsille opetetaan meän -ja suomenkieltä.

Övertorneålla, ihan Suomen rajan tuntumassakin on havahduttu meänkielen elvyttämisen tarpeeseen. Kunnassa on meneillään vähemmistökieliprojekti, joka tähtää lasten kielitaitojen vahvistamiseen.

Hiljattain Övertorneån ja Ylitornion erityiskoulut julkaisivat esimerkiksi keittokirjan, jossa reseptit on myös meänkielellä. Lisäksi vähemmistökielilähettiläs käy leikittämässä lapsia päiväkodeissa ja kouluissa, joihin on jaettu myös meänkielisiä kirjoja.

- Mie näen sen näin, että kieli säilyy, ja siihen herrää kiinnostus ja uteliaisuus, niin se on tärkeää, että se tehdään atraktiiviseksi, vähemmistökielilähettiläs Sari Oja sanoo.

- Vaikka lapset ei sitä aktiivisesti käyttäiskään, niin oisi jonkulainen tunne siihen kieleen kuitenkin, että se ei mithään aivan outoa, et ne tietää, että tämä kuuluu meille, hän jatkaa

Kieli alkaa olla uhanalainen

Kieli on alkanut vaihtua meänkielisillä alueilla jo 50-luvulla, kun vanhemmat alkoivat puhua lapsilleen ruotsia meänkielen sijasta. Tuolloin ei osattu ajatella, että kieli todellakin vaihtuu ja on vaarassa kadota kokonaan.

Vielä ei olla siinä tilanteessa, että hoksattaisiin vaatia niitä keinoja, mitä tilanne vaatisi, jos meänkieli haluttaisiin säilyttää.

– Laura Arola

Tilanne on äitynyt vakavaksi, sillä suurin osa meänkielen puhujista on yli 65-vuotiaita ja mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä vähemmän löytyy kielen osaajia. Alle 40-vuotiaita meänkielen puhujia on enää harvassa.

- En tiiä kovinkaan monta lasta, joka kasvaisi kotona meänkieliseksi äidinkieleksi. Niitä, jolle kotona puhuttaisiin jotenkin systemaattisesti meänkieltä, niitä ei ole kovinkaan montaa,  sanoo tutkija Laura Arola Oulun yliopistosta.

- Eli jos kuitenkin puhutaan, että kyseessä on iso, monen kymmenen tuhannen vähemmistö ja lapsia on ehkä kourallinen, niin onhan se tilanne tosi vakava, Arola toteaa.

Järeämmät keinot käyttöön

Meänkielen vahvistamiseksi on tehty töitä  80-luvulta lähtien, mutta se ei riitä takaamaan kielen säilymistä.

Laura Arolan mukaan kielen säilyttäminen vaatii tähän astista järeämpiä keinoja. Hän korostaa, että kielen oppimiseen on kaksi tapaa, se joko opitaan kotona tai täysin vähemmistökielisessä päiväkodissa.

- Tämmöistä täysin meänkielistä päivähoitoa ei ole vielä kukaan lähtenyt vaatimaan eli vielä ei olla siinä tilanteessa, että  hoksattaisiin vaatia niitä keinoja, mitä tilanne vaatisi, jos meänkieli haluttaisiin säilyttää, Arola sanoo.

Kommentoi aihetta (24 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • muori

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Meänkieli?????? Mihin ihmeeseen sen tarttee säilyä?????

    Kuinka turhaa huolta moisesta.

    • Voi hyvänen aika!

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Samaa mieltä nimimerkki ”muorin” kanssa. Älkää stressatko, vaan antakaa kuolla pois. Täysin tarpeeton sekakieli, joka ei edes ole kieli, vaan suomen kielen murre. Parempi puhua ja opettaa lapsille joko suomea tai ruotsia, eikä mitään kummallista sekoitusta.

    • Johanna Laakso

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kielen pitää säilyä, jos sen puhujat niin haluavat. Ja meänkielen väistymistä oikeasti surraan ja pelätään, se on puhujilleen tärkeä osa identiteettiä.

      Ongelma on vain se, että meänkielen säilymistä ei ole haluttu, ymmärretty eikä osattu tukea. Ja yhtenä syynä tähän ovat juuri tuollaiset tunneperäiset ennakkoluulot: että jotkin kielet ovat muka "sekakieliä" ja se muka tekee niistä jotenkin "tarpeettomia" tai alempiarvoisia.

      Pidettiin meänkieltä sitten suomen murteena tai ei (se, onko jokin kieli "oikea kieli" vai "vain" jonkin toisen kielen murre, on poliittinen kysymys, ei kielitieteellinen), se on osa noiden seutujen kulttuuriperintöä ja henkistä pääomaa.

    • jahaa

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      "Voi hyvänen aika!", miten sitten tehdäis se Eestin murreen kans joka oon tunnettu nimeltä suomi?

    • Opiskelija

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Oli se varsinainen kieli tai ei, mitä vähemmän kieliä on, sitä parempi.

      Kielen tarkoitus on mahdollistaa ihmisten välillä informaation välitys. Kuolemassa olevan kielen suojeleminen ja säilyttäminen olisi vähän sama kuin alettaisiin yhtäkkiä vaalia vanhoja salkkumatkapuhelimia.

      Se mitä kuolemassa olevalle kielille pitäisi tehdä, on kielen dokumentointi tarkasti ja antaa viimeisille käyttäjille tukea tulkkien ja muiden kielten opetuksen suhteen.

      Tuntuuhan tämä suhtautuminen vähän kylmältä, mutta mun mielestä tässä asiassa painaa tärkeämpänä ihmisten välisten väärinkäsitysten ja kommunikaatiovirheiden vähennys kuin tunteet.

    • soffffi

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Mie olen 20v meänkielen puhuja ja asunu pienen ikäni Lapissa länsirannikolla, 4 kilometrin päässä Ruottista, ja mie aion omalta osaltani pittää huolen että minun tulevat läpit sen oppivat ja förstooraavat sen. Meile se on kieli siinä missä suomi ittessään.

    • Hannu Töyrylä

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Tilannehan on se, että olipa kyseessä oma kieli vai suomen murre, niin se on silti katoamassa Pohjois-Ruotsissa, eikä sen tilalle tule yleissuomi, vaan ruotsinruotsi.

    • Meän murre

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kyllä sen pittää säilyä. Ja on tullu huomattua tuossa joka päivä ruottissa käyessä, että ne vanhat klaaraa meän kielen, mutta nuoret ruottalaiset opettelee vain suomenkielen kirosanat. Ja ihan oikeasti, se stadin slangi se vasta käsittämätöntä onki ja savon murre! Antakaa ihmisten puhua mitä haluavat ja säilyttäkää kielet ja murteet, sillä juuret on ihmisille tärkeitä, ainaki meillä.

      Ja kuule sie muori, voisit vähentää noita kysymysmerkkejä, vink vink.

    • Harrastelijoita riittää

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kyllä meillä näitä puuhastelijoita riittää, kun nyt on uhattuna tämä nuuskakairan

      murre ja sitä tietysti pitäisi alkaa elvyttää yhteiskunnan rahoituksella. Voidaan

      sanoa, että aikansa kutakin ja turha tästä meänkielestä on turhaa huolta kantaa.

      Ei siihen tarvita kielilähettiläitä laisinkaan turhaan itseään työllistämään. Vähän

      samaa kuin saamenkielen pakko opetus nykyään, kun siihen saadaan helposti

      yhteiskunnan rahoitusta.

  • Suomi riittää.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ruotsi ja saame sais myös haihtua kielinä taivaantuuliin tarpeettomana suomessa!

  • Meänkieleläisten osattava suom

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kyllä meänkieleläisten olisi osattava suomenkieltä. Meänkieli on vain yksi suomen murteista. Muutamat ruotsista lainatut sanat ja omaperäiset murresanat eivät tee meänkielestä kieltä, se on vain meänmurre tai heänmurre.

    • Mie Ite

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Osaahan ne suomenkieltäki, son vaan tavallaan oma murre, arvokaskin. Sehän ois sitte soma jos ko net lopettas sen statin slanginki kokonaan. Alakasimma puhummaa vaan kirjakieltä. Kyllä net sulle suomentaa jos sie et ymmärä mitä net tarkottaa.

    • mie

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Vissiin me ny suomea ossaama! Mie puhun täyellistä kirjakieltä jos haluan, mutta meänkieli perriytyy.

    • Hannu Töyrylä

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Suomen puolella jokainen oppii suomen yleiskielen koulussa oman murteensa/puhekielensä lisäksi. Pohjois-Ruotsissa ei ole 200 vuoteen opittu suomen yleiskieltä. Suomen yleiskieli perustuu eri murteisiin ja siinä on tiettyjä sovittuja sääntöjä ja käytäntöjä. Näitä ei tunneta torniolaaksonsuomessa/meänkielessä, ja siksi jo monilla sanoilla on merkityseroja yleissuomeen verrattuna. Kyllä asia on niin, että torniolaaksonsuomi/meänkieli voi säilyä vain jos sitä käytetään sellaiselta pohjalta kuin sitä siellä osataan. Suomen yleiskieli on siellä vieras ja outo, joka pitäisi opetella. Aika monta vuotta mekin olemme yleiskieltä joutuneet koulussa opettelemaan. Torniolaaksonsuomella pärjää suomalaisten kanssa kyllä, ja kieli on samaa kuin Suomen puolen Torniolaakson puhekieli.

  • Kielisukulainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Suomi???????????? Mihin ihmeeseen sen tarttee säilyä????? Miltä tämä kuulostaa? Luokkaavalta, eikö niin? Se on yhtä loukkaava halveksia muitten kieliä.

  • kannatetaan

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    meänkielen puhujille veroprosentiksi 15%.taatusti alkaisia kielitaito parantua.

  • Mithä?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Uutisessa on nielty purematta tuo ruotsalaisessa hallinnossa ja politiikassa Tornionlaakson murteelle tietyistä syistä annettu termi "vähemmistökieli". Eihän se mikään oma kielensä ole, vaan täysin yksiselitteisesti vain suomen kielen murre, sama jota puhutaan Tornionjoen tällä puolen - mitä nyt joku ruotsin sana on välissä. Kysyisivät keneltä tahansa kielentutkijalta.

    • Laura Arola

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Niin, tässä tapauksessahan oli kysytty kielentutkijalta. Meänkielellä on Ruotsissa kielen status, halusivat suomalaiset sitä tai ei. Tietystikään kaikki puhujat eivät koe näin, vaan osa pitää kieltä tornionlaakson suomena (mutta ei kyllä kukaan "suomensuomena"), mikä sekin on aivan yhtä oikea näkemys. Mutta olennaista on siis Ruotsin tornionlaaksolaisten, kiirunalaisten ja jällivaaralaisten OMAT näkemykset siitä, mikä heidän puhumansa kielimuoto on, eikä suomalaisen enemmistön näkemys. Puhtaasti historiallisen murteentutkimuksen näkökulmasta kysessä on tietysti suomen peräpohjolan murre. Mutta kieli ei määrity vain kielitieteellisesti, vaan on myös identiteettikysymys.

      Täysin riippumatta siitä, kutsuuko kieltä meänkieleksi, tornionlaakson suomeksi, byfinskaksi vai lannan kieleksi (vain muutamia nimiä mainitakseni), kielimuoto on uhanalainen, mikä oli tämän jutun varsinainen asia.

  • Lär dig svenska

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Olipa noloa: telkkarin jutunpätkässä toimittaja utelee (ns.) ruotsiksi päiväkotilapsilta, ovatko nämä opettaneet ruotsia, kun tarkoitus kai oli kysyä oppimista! Itse olen suomenkielinen ja häpesin tuota jo ihan kouluruotsini perusteella.

    • J-P

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Älkääpä hourakko että meänkieli sais kuolla ko met sitä täälä kuitenki praataama. Mieki olen 30v ja puhunu tätä koko iän ja meinaan kyllä että minun läpit puhhuu tätä kans. Son aivan sama mitä tet jokku katheelliset tästä aatteletta mutta met poka olhaan tästä ylpeitä.

  • Supisuomalainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    En ymmärrä meänkielistä puhetta yhthän, aivan outoa sekakieltä. Eipä silti, yhtä kummalliselta kuulostaa suomalaisten ruotsikin. Ruotsalaisetkin ihmettelivät Suomen euroviisuedustajan ruotsinkielistä laulua "När Jag Blundar". Sanoivat laulun kuulostavan oudolta murrelaululta. Eiköhän lopeteta nämä sekakielet ja alethan puhumhan molemmissa maissa omilla äidinkielillä. Suomi on paljon pienempi kieli väestöltään kuin Ruotsi, meidän ei tarvitse ylläpitää suuremman väestön kieltä. Suomen kieli on vaarassa kadota maailmasta, jos emme pidä huolta siitä.

  • Kielipeikko språktroll

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kyllä olis somempi luopua kaikista näistä pikkukielistä Niinkö suomestaki. Viitisen miljoonaa ihmistä sitä on puhuvinaan, mutta enimmäkseen ovat hiljaa ja ymmärtävät väärin. Ei ees promillea koko maailman väestöstä.

    Mandariinikiina vois olla virallinen kieli Suomessaki, puhujia melkein tuhat miljoonaa tällä hetkellä. Kakkoskielenä vois vähemmistöt opetella bengalia, sitä ei osaa ko parisataa miljoonaa ihmistä.

  • harmillista

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Nyt äkkiä jotain! Tuo kieli on säilyttämisen arvoinen,vaikken itse sitä osakkaan,mutta kuunnella niin hauska!

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Koneturmasta selviytynyt poliisille: Koneen tekniikassa ongelma?

Video: Jämijärven lento-onnettomuuden turmapaikka.
01:57

Tapahtumat hetki hetkeltä

15.24

Tampereen Laskuvarjokerho aikoo pitää jäsenilleen suljetun tilaisuuden onnettomuuden vuoksi tänään illalla. Tiivis yhteisö tukee toisiaan surussa.

15.20

Yksi eloonjääneistä on kertonut poliisille, että koneessa oli ehkä tekninen vika.

14.25

SPR:n Pohjois-Satakunnan ensihuoltoryhmän vetäjä Anja Tunturi kertoo Yle Uutisille, että onnettomuuspaikalla on ollut paljon henkisen tuen tarvitsijoita; omaisia ja hyppykavereita.

Lue lisää

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä