Venäjä esittää suurta euroatlanttista huippukokousta, johon alueen valtioiden lisäksi ottaisivat osaa myös kaikki keskeiset järjestöt kuten Euroopan unioni, sotilasliitto Nato, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ja Itsenäisten valtioiden yhteisö IVY.

- Tätä sopimusta voitaisiin pitää Helsinki plus -sopimuksena, Medvedev sanoi viitaten Helsingin vuoden 1975 Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskonferenssiin.

Tavoitteena olisi Medvedevin mukaan laillisesti sitova asiakirja, joka perustuisi sopimuskumppaneiden tasavertaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen.

Medvedevin mukaan tällä hetkellä olemassaolevat järjestöt eivät kykene takaamaan Euroopan turvallisuutta. Medvedev mainitsi esimerkkeinä epäonnistumisista sotilasliitto Naton toimet Kosovon sodassa, Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen ja viimekesäisen Georgian sodan.

Medvedevin mukaan esimerkiksi Etyj on keskittynyt epäoleellisiin asioihin. Venäjä on aiemmin kritisoinut muun muassa Etyjin vaalitarkkailutyötä, sillä Etyjin vaalitarkkailijat ovat usein arvostelleet Venäjän ja muiden entisten Neuvostoliiton maiden vaaleja tasapuolisuuden puutteesta.

Medvedev sanoi, että keskusteluja Yhdysvaltain Eurooppaan suunnittelemasta ohjuspuolustusjärjestelmästä pitäisi käydä kaikkien Euroopan maiden kesken eikä vain "valittujen klubissa". Venäjä pelkää Puolaan ja Tshekkiin suunnitellun ohjuskilven horjuttavan Euroopan voimatasapainoa.

- Jos ohjustorjuntajärjestelmä rakennetaan, sen pitää olla maailmanlaajuinen, Medvedev sanoi.

Medvedev toivoi myös puheessaan, että sotilasliitto Nato ei kasvattaisi asepotentiaaliaan Baltian maissa. Medvedev sanoi Venäjän vähentäneen asevoimiaan Kaliningradin alueella ja toivoi Natolta vastavuoroista pidättyväisyyttä. Medvedevin mukaan asevoimien kehityksen Euroopan mantereella pitäisi vastata poliittista tilannetta ja todellisia sotilaallisia uhkia.

Medvedev kehui Suomen roolia 70-luvulla

Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän ja sotilasliitto Naton laajenemispyrkimysten arvostelemisen ohella presidentti Dmitri Medvedev muisteli 34 vuotta sitten Helsingissä solmittua Etyk-sopimusta, jolle myös nykyinen Ety-järjestö perustuu.

Suomen vakiintunutta ulkopolitiikkaa Medvedev ylisti ainutlaatuisesta tyylistä, joka on huomioinut kumppanien edut jo esimerkiksi 1970-luvulla eli presidentti Kekkosen aikana.

- Ymmärrämme hyvin, miksi juuri Helsinki tuolloin valittiin ensimmäisen yhteiseurooppalaisen yhteistyön ja turvallisuuden konferenssin pitopaikaksi, Medvedev sanoi.

Venäjän presidentti kehui Suomea sekä kumppaneiden intressien huomioon ottamisesta että aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta kansainvälisen turvallisuuden rakentamiseen. Samanlaista otetta Medvedev tuntui toivovan Suomelta myös tulevaisuudessa.

Medvedev lopetti Helsingin yliopistolla pitämänsä puheensa tavalla, joka tuntui sisältävän verhotun viittauksen myös uuden Helsingissä järjestettävän turvallisuuskonferenssin mahdollisuuteen:

- Tiedän, että Suomessa nämä teemat ymmärretään hyvin ja otetaan askeleita kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman rakentamiseksi. Historia ei anna monia mahdollisuuksia, joten ne mahdollisuudet, joita annetaan, on hyödynnettävä, Medvedev sanoi.

Nord Stream esillä myös yliopistopuheessa

Puheessaan Medvedev käsitteli Suomen ja Venäjän kauppasuhteiden kehitystä ja mainitsi myös Itämeren venäläis-saksalaisen Nord Stream -kaasuputkihankkeen, jolle Venäjä toivoo tukea Suomelta. Nord Stream -hankkeessa Medvedev sanoi venäläisten olevan kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisten ja muiden eurooppalaisten kollegoiden kanssa.

Baltian maat ja Ruotsi ovat esittäneet epäilyksiä hankkeesta ja Venäjä hakeekin tukea hankkeelle Suomesta. Suomen presidentti Tarja Halonen vakuutti tiedotustilaisuudessa maanantaina, että Suomelle kyseessä on puhtaasti ympäristökysymys.

Medvedev mainitsi puheessaan muitakin energiahankkeita kuten energiayhtiö Fortumin suurinvestoinnin TGK-10-energiayhtiöön Länsi-Siperiassa.

- Tärkeää on se, että globaalin talouskriisinkin olosuhteissa taloussuhteemme ovat pystyneet työllistämään kymmeniä tuhansia ihmisiä molemmilla puolin rajaa, Medvedev sanoi.

Medvedev kertoi toivovansa, että matka-aika Helsingin ja Pietarin välisellä rautatiellä vuoteen 2010 mennessä lyhenee kolmeen ja puoleen tuntiin. Medvedev kiitteli myös sitä, että Suomen hallitus on äskettäin julkistanut Venäjää koskevan toimintaohjelman.

Halonen korosti rajan toimivuuden tärkeyttä

Päivällispuheessaan Tasavallan presidentti Tarja Halonen korosti sitä, kuinka tärkeää rajan toimivuus on venäläisille ja suomalaisille.

- Meidän onkin tehtävä edelleen työtä, jotta raja toimisi tehokkaasti ja turvallisesti. Se on arjen ystävyyttä, Halonen sanoi.

Halonen ilmaisi toiveensa, että EU:n ja Venäjän neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta etenisivät ja Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelutkin saataisiin mahdollisimman pian myönteiseen päätökseen.

Halonen nosti esiin myös ympäristöasiat ja painotti, että talouskasvu ei saa tapahtua ympäristön kustannuksella. Halonen sanoi, että joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa on saavutettava aidosti maailmanlaajuinen ympäristösopimus. Halonen kiinnitti huomiota myös Itämeren huonoon tilaan ja toivoi Suomen ja Venäjän ympäristöyhteistyön jatkuvan, vaikka taloustilanne heikkeneekin.