Kuluneen kesän aikana on luonnossa saattanut havaita poikkeuksellisen paljon uutta pesää etsiviä mehiläisparvia. Pitkä, viileä ja sateinen jakso on laukaissut mehiläisiä parveilemaan tavallista enemmän.

- Myös sateesta johtuva vähäinen ravinnon saanti on vauhdittanut parveilua, kertoo nilsiäläinen mehiläistarhaaja Markku Puumalainen.

Parveiluaika alkaa yleensä kesäkuun puolivälissä ja jatkuu heinäkuun loppuun saakka. Nyt heinäkuun lopussa saapuneet helteet saivat parvet liikkeelle vielä heinä-elokuun vaihteessa.

- Mehiläiset pystyvät jossain määrin säätämään lähtöajankohtaa. Pääasiassa se on kuitenkin silloin, kun uusi emo syntyy pesään. Yleensä yksi pesä parveilee korkeintaan kerran kesässä, tarkentaa Puumalainen.

Parvien koko vaihtelee tuhansilla yksilöillä

Puumalaisen mukaan mehiläisillä ei ole pesäpöntössä muuta tekemistä kuin pohtia parveilua ja kasvattaa uutta emoa. Vaikka kuningatar munisi kuinka paljon, niin pesään ei synny uusia mehiläispesiä, vaan ne jakautuvat kahtia ja uusi joukkio lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa.

- Parveilu on mehiläisten luontainen tapa lisääntyä. Parvien koko vaihtelee muutamasta tuhannesta jopa 20 000 mehiläiseen ja siellä on mukana työmehiläisiä sekä yksi emo, kuvailee Puumalainen.

Ison parven ääni muistuttaa joidenkin mukaan helikopterin ääntä, joten hitaasti liikkuva mehiläisparvi on vaikuttava näky.

- Suurin osa parvista tulee mehiläistarhoilta, mutta ne eivät selviydy kovin pitkään luonnossa. Luonnossa elävät mehiläiset muodostavat pienempiä parvia, joita ei välttämättä edes huomaa, Puumalainen vertaa.

Pesän valinta tehdään tanssikielellä

Mehiläisparvet pysähtyvät usein lepäämään kuivaan paikkaan kuten puiden oksien alle. Ne saattavat roikkua puun oksassa päiväkausia ja jatkaa sitten matkaansa. Lopulta parvi pesiytyy onttoon puunrunkoon tai joskus jopa savupiippuun.

- Parvet tekevät lopullisen päätöksen uudesta pesäpaikasta roikkuessaan puun oksassa. Pesästä lähtiessä niillä ei ole tiedossa, että minne ne ovat matkalla. Parvet saattavat liikkua pitkiäkin matkoja, jopa 6-7 kilometriä riippuen siitä, että monenko pysähdyksen taktiikalla parvet ovat liikkeellä, naurahtaa Puumalainen.

Mehiläisparvien tiedustelijamehiläiset käyvät tutkimassa eri vaihtoehtoja uuden pesän paikasta ja viestittävät tanssikielellä muulle parvelle eri vaihtoehdoista. Uusi pesäpaikka valikoituu sen perusteella, mitä useammat tanssivat elekielellä jonkun paikan puolesta.

- Puun oksassa roikkuvia parvia ei tarvitse pelätä. Ne eivät ole millään tavalla aggressiivisia, koska niillä ei ole pesää mitä puolustaa. Yleensäkin mehiläinen on kiinnostunut vain medestä ja hunajasta. Piikki on vain pesän puolustamista varten, Puumalainen muistuttaa.