• 

• 

• 

• 

• 

Menojen leikkauslistan kärjessä ovat lapsilisien poistaminen suurituloisilta, maahanmuuttajien sosiaalituet ja kansainvälinen kriisien hallinta.

Vähiten kannatusta saavat sosiaalietuuksien indeksikorotuksista luopuminen, eläkeiän nostaminen, tie- ja ratahankkeiden jäädyttäminen sekä kalleimpien hoitojen rajoittaminen

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten 1 005 henkilöä. Haastattelut tehtiin 28.12.2010 - 4.1.2011. Mielipidemittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista kaksi tärkeintä keinoa valtion talouden tasapainottamiseksi. Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä tai mitkä tasapainottamiskeinot ovat poissuljettuja.

Vasemmisto nostaisi veroja

Vain joka viides vastaaja sanoo, että valtion ja kuntien menojen leikkaaminen on poissuljettu vaihtoehto. Yritysten verotuksen kiristämisen torjuu myös noin viidennes vastanneista. Joka neljäs kieltää tuloveron korottamisen. Hieman yli puolet vastanneista pitää eläkeiän nostamista mahdottomana ajatuksena.

Kokoomuksen kannattajat ovat innokkaimpia menojen leikkaajia. Yli puolet kokoomuslaisista tasapainottaisi julkista taloutta leikkaamalla valtion ja kuntien menoja. Myös keskustassa menojen leikkaaminen saa enemmän tukea kuin verojen korottaminen.

Vasemmistoliiton kannattajista vain joka neljäs on valmis menojen leikkaamiseen. Myös SDP:n ja vihreiden joukossa verojen korottaminen saa enemmän kannatusta kuin menojen leikkaaminen.

Eläkeiän nostoajatukset tyrmätään voimakkaimmin perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja SDP:n suunnalla. Sen sijaan kokoomuksessa yritysten verotuksen kiristäminen on lähes yhtä mahdoton ajatus kuin eläkeiän nostaminen.

Valtion omaisuuden myynti saa eniten kannatusta RKP:n ja kokoomuksen piireissä. Työurien pidentäminen opiskeluaikoja lyhentämällä nauttii laajinta tukea perussuomalaisten ja keskustan joukoissa.

Sosiaalituet halutaan turvata

Mielipidetutkimuksessa kysyttiin vastaajien kantaa kymmeneen menojen leikkauskohteeseen.

Kaikista vastanneista 78 prosenttia on valmis poistamaan lapsilisät suurituloisilta (perheen vuositulot yli 100 000 euroa). Maahanmuuttajien sosiaalitukia leikkaisi 64 prosenttia ja kriisien hallintaan osallistumista supistaisi 54 prosenttia.

Yli puolet vastanneista haluaisi ohjata kuntia järjestämään palvelut halvimpien kustannusten mukaan.

Varuskuntien määrää karsisi 43 prosenttia ja saman verran kannatusta saa kotona olevien vanhempien lasten kunnallisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen.

Kalleimpia hoitoja julkisessa terveydenhuollossa rajoittaisi 26 prosenttia ja uudet tie- ja ratahankkeet jäädyttäisi 22 prosenttia vastanneista.

Joka neljäs on valmis nostamaan kaikkia lakisääteisiä eläkeikärajoja kahdella vuodella, mutta lähes puolet torjuu tämän vaihtoehdon jyrkästi.

Sosiaalietuuksien indeksikorotuksista tinkisi vain 16 prosenttia vastanneista.