Luonto |

Merikalojen kutupaikat selvitettiin suurtutkimuksessa – netissä pääsee sukeltamaan veden alle

Merialueilla tehdyt kartoitukset osoittavat, että kalojen lisääntymisalueita on Suomen rannikolla vain vähän. Kalojen lisääntymisalueisiin ja vedenalaiseen luontoon voi tutustua netin karttapalvelussa.

Lintu iltalennolla Oulun Rajahaudassa syyskesällä 2015.
Vuosikausia kestäneen laajan tutkimuksen avulla on selvitetty eri kalalajien lisääntymiselle tärkeät alueet Suomen rannikolla. Tulosten mukaan kalojen lisääntyminen keskittyy merellä vain suppeille alueille. Kuva: Risto Degerman / Yle

Kalojen lisääntymiselle löytyy Suomen merialueilta hyviä kutupaikkoja varsin vähän. Esimerkiksi kuhalle suotuisia lisääntymisympäristöä on vain noin puolitoista prosenttia rannikkoalueesta.

Tarkkaa tietoa siitä, miten eri puolilla merialuetta lisääntyvät kalat kasvaessaan liikkuvat ei ole. Rannikon tunnetuilla lajeilla, kuten ahvenella ja kuhalla saattaa olla myös paikallisia kantoja, mutta esimerkiksi silakan tiedetään liikkuvan laajoilla alueilla.

Yllätys tutkijoillekin

Vaikka kalastettavia kaloja löytyykin laajoilta alueilta, varsinainen lisääntyminen keskittyy vain harvoihin paikkoihin. Sama ilmiö on havaittu kansainvälisestikin.

– Mutta olimme silti loppujen lopuksi aika yllättyneitä siitä, että Suomessakin hyvin monen lajin kohdalla vain suppeat rannikkoalueet tuottavat lähes koko vuoden poikasmäärän, kertoo tutkija Meri Kallasvuo luonnonvarakeskuksesta.

Mutta olimme silti loppujen lopuksi aika yllättyneitä siitä, että Suomessakin hyvin monen lajin kohdalla vain suppeat rannikkoalueet tuottavat lähes koko vuoden poikasmäärän

– Meri Kallasvuo

Tutkijoiden mukaan selitys on yksinkertainen: lisääntyminen on kalan elämän herkin vaihe ja vaatii kaikkein suotuisimmat olot onnistuakseen. Mäti ja pienpoikaiset ovat kaikkein herkimpiä kaikenlaisille muutoksille ympäristössä.

Perämereltä tutkimus paljasti laajoja kuoreen eli norssin lisääntymisalueita. Kuore on makean veden laji ja Perämeren vähäinen suolapitoisuus todennäköisesti selittääkin sen yleisyyttä Pohjanlahden pohjukassa.

– Sen lisäksi Perämeren kasvilajisto on selkeästi omanlaisensa, sanoo Kallasvuo. Merikalojen kutupaikat selvitettiin suurtutkimuksessa

Kuoreesta tehdyt havainnot ovat kiinnostavia myös sen takia, että sen hyötykäyttö saattaa olla kasvussa.

– Kuoreestahan vähän povataan, että tulisiko siitä seuraava ihan taloudellisestikin merkittävä kalalaji.

Uutta tietoa myös merikasveista

Tutkimuksen yhteydessä paljastui myös, että Perämereltä löytyi peräti seitsemän erilaista vesisammaleen lajia. Näistä lajeista puolestaan kaksi on sellaisia, joita on aikaisemmin pidetty uhanalaisina. perämerellä niitä kuitenkin esiintyi merkittävästi.

– Tutkimuksessa osoitettiin, etteivät ne olekaan niin uhanalaisia kuin on luultu. Niistä vain ei aikaisemmin ollut tiedetty yhtä paljon kuin sen jälkeen, kun metsähallitus oli tehnyt paljon sukelluksia alueella, kertoo Kallasvuo.

Velmu karttapalvelu netissä.
Karttapalveluun on koottu myös kuvia ja videoita, joita tutkimuksen yhteydessä on otettu meren pohjasta ja rannikoilta. Kuva: Yle

Suuri tutkimuskokonaisuus

Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta on selvitetty laajassa VELMU –tutkimushankkeessa, jossa ovat olleet mukana useat ministeriöt, ympäristökeskus, metsähallitus, luonnonvarakeskus, geologian tutkimuskeskus, useat ELY-keskukset sekä merisotakoulun tutkimuskeskus ja Åbo Akademi.

Kalojen kutualueet on selvitetty 12 vuotta kestäneessä kartoituksessa. Lopputuloksena on kalojen lisääntymisaluekartta, jolla voidaan ohjata esimerkiksi merialueiden rakentamista pois herkimmiltä alueilta. Tutkimusten tulokset on nähtävissä myös internetissä VELMU-karttapalvelussa.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Talvivaara

Rinne haluaa vielä selvityksen Terrafamesta, Niinistö ja Arhinmäki kannattavat alasajoa

Antti Rinne.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä