Lappi |

Mestarihiihtäjät iskivät vihollisen selustaan

Partiomatkat vihollisen selustaan vaativat rohkeuden lisäksi neuvokkuutta ja hyvää hiihtotaitoa. Partiot miehitettiin siksi menestyneillä hiihtäjillä. Yksi Rovaniemen pataljoonan sisseistä oli mestarihiihtäjä Olavi Alakulppi.

Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi (1915-1990)
Mestarihiihtäjä Olavi Alakulppi toimi talvisodassa vaativissa sissitehtävissä. Kuva: SA-kuva

Partiomatkat olivat usein tuhotehtäviä. Viholliset ammuttiin ja kolonnat hävitettiin. Sitten partiot vetäytyivät nopeasti tukikohtiinsa. Kunto ja hiihtotaito pitivät partiot usein hengissä.



Rovaniemen pataljoonassa oli hiihto-osaamista. Tähtihiihtäjiin kuuluivat res. vääpeli Olavi Alakulppi, kersantti Pekka Niemi ja sotamies Kalle Jalkanen. Alakulppi kunnostautui sissipartioiden johtajana.



Alakulppi oli voittanut kultaa Suomen viestijoukkueessa hiihdon MM-kisoissa Garmisch Partenkirchenissä. Pekka Niemi ja Kalle Jalkanen olivat 50 kilometrin maailmanmestareita. Lisäksi heillä oli pussillinen muita MM- ja olympiamitaleita.



Reservin vääpeli Olavi Alakulpista Rovaniemen pataljoonan komentajalla kapteeni E. Ahoniuksella oli vain hyvää sanottavaa. Kirjelmässään Lapin rajavartioston esikunnalle Ahonius kehuu Alakulppia käskyjen tinkimättömänä täyttäjänä; ” Hän suorittaa tehtävänsä loppuun saakka.”



Vihollisen korsualueella



Joulukuussa Olavi Alakulppi hiihti partionsa kanssa vihollisen rintamalinjan taakse kymmenen kilometrin päähän rintamasta. Tarkoituksena oli tuhota tiellä liikkuvia vihollisia ja kolonnia. Venäläisen huoltotien varrella oli tiensuuntaisesti kolme varmistuslatua, joita vihollinen hiihteli. Ladut olivat noin sadan metrin päässä toisistaan.



Alakulpin partio pääsi sissitaidoillaan varmistuslatujen läpi ja tuli tien varteen, noin sadan metrin päähän vihollisen korsusta. Korsun suunnalle Alakulppi jätti automaattikiväärivarmistuksen ja odotti sopivaa tuhottavaa kolonnaa.



Pari tyhjää kuorma-autoa ja henkilöauto päästettiin menemään, kunnes paikalle saapui kaksi kuorma-autoa. Toisessa oli ampumatarvikkeita ja toisen lavalla miehiä.



Partio ampui ensin kuljettajat. Etummainen auto jumiutui ja miehistöauto pysähtyi sopivasti partion kohdalle. Nopea tulitus ensin rinnan korkeudelle ja sitten lavan reunaan. Miehistö oli tuhottu. Myös moottorit ammuttiin hajalle.



Alakulpin partio vetäytyi nopeasti tulojäljilleen ja suuntasi majapaikkaansa. Kukaan ei saanut naarmuakaan.



Suomea puhuva vihollispartio



Partioreissullaan rintamalinjojen takana Alakulppi tuli vihollisladulle, joka oli varmistettu ohuella langalla. Partio huomasi asian ja langat jäivät katkomatta. Partio, jossa oli 30 miestä, lasketteli vihollislatua kunnes kuului melskettä. Vihollinen lähestyi samaa latua.



Alakulppi vei partionsa asemiin ladun varteen. Vihollisosaston kärkiryhmä pysähtyi suomalaispartion väijytyspaikalle. Suomeksi partion johtajat keskustelivat siitä, onko latuja kuljettu ja lankoja katkaistu.



- Ei ole käyty, miehet päättelivät.



Alakulpille vihollisen suomen kieli oli liikaa. Tuli avattiin samanaikaisesti ja Alakulpin kertoman mukaan ennen kuin ensimmäinen mies kaatui hangelle, oli koko 30-40 miehen etuosasto ammuttu.



Partio kääntyi paluumatkalle. Kiivaan hiihtämisen jälkeen erään partiomiehen mäystin katkesi. Alakulppi komensi miehet kumpareelle asemiin ja mäystin korjattiin.



Vihollinen ei kuitenkaan seurannut vetäytyvää partiota ja miehet saivat hiihdellä omille linjoilleen ilman tappioita.



Sotilasura jatkui Yhdysvalloissa



Olavi Alakulppi taisteli jatkosodassa ja yleni kapteeniksi. Hänet palkittiin vuonna 1942 Mannerheim-ristillä.

Sodan jälkeen hänet pidätettiin epäiltynä osallisuudesta asekätkentään. Aseita varastoitiin eri puolille Suomea. Niillä varustauduttiin sissisotaan tilanteessa, jossa Neuvostoliitto miehittäisi maan.

Alakulppi nujersi vartijansa Oulussa ja pakeni Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin. Siellä hän värväytyi sotamiehenä Yhdysvaltain armeijaan. Hän pääsi pian talvisodankäynnin kouluttajaksi.

Alakulppi osallistui Korean sotaan. Hän siirtyi eläkkeelle everstiluutnanttina vuonna 1968. Samana vuonna hänen ainoa elossa ollut poikansa kaatui Vietnamin sodassa.

Lähteet:
YLE Lappi / Pekka Lintula

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Lappi

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä