Kotimaa |

Metallinpaljastimet nostivat viime vuonna esiin tuhatvuotiaan kotkakorun, viikinkihopeaa ja roomalaisajan asekätkön

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät ovat metallipiippareidensa kanssa kirjoittaneet jo suomalaisten historian kulkua uusiksi, kunhan vain tietokirjat pysyivät perässä. Hämeen maaperä kätkee poveensa arvaamattoman määrän rautakauden tarinoita ja esineitä. Vuoden 2015 huippuja olivat hopearaha- ja asekätköt sekä ainutlaatuinen kotkakoru tuhannen vuoden takaa.

Reijo Hyvösen Pohdonsaaresta löytämä 1000 vuotta vanha kolmipäinen kotkakoru
Vesilahden Pohdonsaaren huikea kolmipäinen kotkakoru kuvattuna heti sen jälkeen, kun konservaattori on puhdistanut sen maastossa. Kuva: Markku Karvonen / Yle

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöihin kuuluvat aktiivit Reijo Hyvönen, Jussi Nieminen ja Mikko Mäkelä nostivat vuonna 2015 metallinpaljastimillaan maasta hämmästyttävän määrän hämäläisen muinaisuuden jälkiä. Niitä voi ihailla porukan Facebook-sivuilla.

Löytöihin kuuluvat muun muassa korut ja niiden katkelmat, aseet, työkalut, rahat sekä muitakin esineitä.

Vuoden 2015 huippuja olivat Hauhon Okerlan viikinkiajan hopearahakätkö, Laukon nuoremman roomalaisajan asekätkö sekä Vesilahden Pohdonsaaren ainutlaatuinen yli tuhatvuotias kolmipäinen kotkakoru.

– Laukko ja Okerla olivat lottovoittoja, napauttaa Jussi Nieminen.

Tietokirjallisuus ei vielä tunne miesten löytöjä

Viime vuonna harrastajien löytöihin perustuen aloitettiin arkeologiset kaivaukset esimerkiksi Harvialan Hamppulassa ja Janakkalan Hangastenmäen linnavuorella.

Hyvönen, Nieminen ja Mäkelä surevat, miten hitaasti arkeologinen tutkimus tulee perässä. Uusimmista kirjoista puuttuvat monet paikat ja hienoimmat esinelöydöt.

– Sain joululahjaksi teoksen esihistoriasta, jossa piti olla uusinta tietoa. Meidän löytämiä kohteita ei oltu juurikaan otettu huomioon, vaikka olemme löytäneet Kanta-Hämeestä 30 kalmistoa ja asuinpaikkaa, huokaa Reijo Hyvönen.

Olemme löytäneet Kanta-Hämeestä 30 kalmistoa ja asuinpaikkaa.

– Reijo Hyvönen

Kolmikko on myös saanut tottua siihen, että rahapulaa potevassa Museovirastossa asiat vain ottavat aikansa.

– Viraston resurssit pienenevät vuosi vuodelta, joten saa nähdä tutkitaanko näitä meidän löytämiä kohteita ensi vuonna enää samalla tahdilla, Hyvönen aprikoi.

Menneisyyden etsijöiden nimi tuli kertaheitolla tunnetuksi kun he löysivät Janakkalan miekkamieheksi kutsutun varhaiskeskiajan ruumishaudan vuonna syksyllä 2013.

Sensaatiomaiseksi kutsutun miekkamiehen löytäminen avasi hienon tilaisuuden päästä tutkimaan aikakautta, jolloin rautakauden Hämeestä tuli osa ruotsalaisten hallitsemaan kristikuntaa.

Hakoisten tunnetun linnavuoren viereisen Hangastenmäen tunnistaminen muinaislinnaksi tai -linnoitukseksi oli puolestaan tapaus vuonna 2014.

Hyvä maine ja julkisuus avaa ovia

Myös vuosi 2015 oli melkoista pyöritystä julkisuudessa. Löydöt ja kaivaukset levisivät kulovalkean tavoin eri tiedotusvälineissä, ulkomaita myöden.

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöistä on myös tekeillä televisioon dokumenttisarja, jota on saatu purkkiin parin jakson verran.

– Olemme päässeet sellaisiin paikkoihin, joihin ilman dokumentin tekoa ei olisi pääty, tunnustaa Reijo Hyvönen.

Kun Reijo Hyvöseltä, Jussi Niemiseltä ja Mikko Mäkelältä kysyy vuoden 2015 huippukohtia, nousee ylitse muiden kesän ja syksyn kaivaukset.

– Olin viisi viikkoa arkeologisissa tutkimissa mukana. Todella mielenkiintoinen oli Hangastenmäeltä paikallistettu muinainen pajan paikka. Pääsin itsekin maata kaapimaan, muistelee Reijo Hyvönen.

– Hangastenmäen kaivauksella viihdyin, tunnustaa myöskin Mikko Mäkelä.

Kannattaa yrittää tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa, vaikka se aluksi tuntuukin hankalalta.

– Mikko Mäkelä

Omaan harrastukseen tuli näin selvästi uusia näkökulmia kun harrastajat pääsivät avustamaan ammattilaisia.

Kolmikko osaa kyllä metallinetsinnän, he osaavat hakea kiinnostavimmat maastot, tuntevat paikallishistorian ja tunnistavat hyvin löytöjä. Vasta yhteistyö ammattilaisten kanssa on avannut silmiä tutkimuksen ja dokumentoinnin maailmaan.

– Koetetaan olla esimerkkinä muillekin etsijöille, että kannattaa yrittää tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa, vaikka se aluksi tuntuukin hankalalta, virnistää Mikko Mäkelä.

Pirkanmaan löydöt odottavat etsijöitä

Tähän asti menneisyyden etsijöiden ryhmä oli keskittynyt Kanta-Hämeeseen. Alue alkaa olla kuitenkin koluttu, mutta Pirkanmaan puolella on yhä runsaasti tarjolla kiehtovia kohteita. Moni retki suuntautuukin sinne.

Talven aikana miehet valmistelevat ensi kesän retkiään.

Toivottavasti se ajatusmalli tulee muuttumaan, että olisimme olleet metsäläisiä ja että ruotsalaiset tulivat pelastamaan meidät.

– Jussi Nieminen

– Tutkin vanhoja karttoja ja kirjallisuutta. Minä tutkin yhtä tiettyä paikkakuntaa ja merkkaan sieltä useamman paikan, vihjaa Jussi Nieminen.

– Itse tutkin edelleen Janakkalaa. Siellä on monia hienoja tarinoita ja juttuja, joiden todenperäisyyttä koetan paikallistaa, paljastaa Mikko Mäkelä.

Kaikki myöntävät olevansa yllättyneitä siitä, miten paljon pienenkin maakunnan alueelta löytyy rautakauden jälkiä, ja miten rikkaalta muinais-Häme alkaa löytöjen perusteella näyttää.

– Rautakausi on ollut täällä älyttömän rikasta verrattuna keskiaikaan. Toivottavasti se ajatusmalli tulee muuttumaan, että olisimme olleet metsäläisiä ja että ruotsalaiset tulivat pelastamaan meidät, naurahtaa Jussi Nieminen.

Samalla jokainen joutuu tunnustamaan, että harrastuksen alussa ei osannut kuvitella, mihin etsintä heidät vie.

– Alkuun sitä tuuletti pellolta löytynyttä vyösolkeakin ja oli onnellinen. Nykyisin ollaan ihan eri sfääreissä, Mikko Mäkelä kuvailee.

Missä on Hämeen viimeisen kuninkaan hauta?

Jussi Niemisen mukaan miesten into hommaan säilyy tuoreena kun he ovat päivittäin toisiinsa yhteydessä sosiaalisen median kautta.

– Tämä perustuu hyvää taustatyöhön ja alueen tuntemukseen. Jokaisella on myös oma roolinsa ja sitä kautta homma on tehokasta, kuvailee Mikko Mäkelä kolmikon työtapoja.

Menneisyyden etsijät korostavat myös harrastuksensa vastuullisuutta.

Alkujännitteen jälkeen ammattiväkikin on muuttanut suhtautumistaan kantahämäläisiin metallinetsijöihin.

– Ammattilaisten suhtautuminen meihin on tänä vuonna muuttunut. Meitä arvostetaan, Reijo Hyvönen todistaa.

Mitä vielä miehet haluaisivat löytää?

– Hämeen viimeisen kuninkaan hautapaikan. Niin ja Hämeen linnan Vanajaveteen upotetut aseet, joista on faktatietoa. Niitä ei ole vielä löydetty. Se olisi hieno löytö, Jussi Nieminen hehkuttaa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä