Kajaani

Metsänhoitoa voi jälkiviisastella – tyyli muuttuu hitaasti, koska raha ratkaisee

Metsien talouskäyttö on herättänyt tunteita jo yli sadan vuoden ajan. Viimeksi valtakunnan suojeluväen huomio kohdistui Oulujärven Ärjänsaaren hakkuisiin. Metsänhoitoa koetetaan muuttaa monimuotoisemmaksi, mutta suunta muuttuu hitaasti.

Talvinen metsä
Kuva: Risto Koskinen / Yle
Kajaani

Suomessa metsätaloudella on pitkät perinteet 1850-luvulta lähtien. Tuolloin siirryttiin terva- ja kaskikulttuurista teolliseen puunkäyttöön. Hakkuut olivat määrämittaisia harsintahakkuita, joissa puuta poimittiin metsästä kulloiseenkin tarpeeseen, eikä metsää sen kummemmin hoidettu.

1900-luvulle tultaessa viranomaiset heräsivät metsien nopeasti huonontuvaan tilanteeseen. Suomen metsät olivat niin huonossa kunnossa, että apua kutsuttiin Saksasta saakka.

Monien vaiheiden jälkeen ensimmäiset metsänhoitoyhdistykset perustettiin 1930-luvulla. Kainuussa metsänomistajat perustivat ensimmäisen yhdistyksen Paltamossa vuonna 1937.

Hypetys ja uusi henkiin herääminen ovat tulleet metsätalouteen.

– Heikki Meriläinen

Metsänhoidollisia virheitä voidaan hakea vaikka Konsta Pylkkäsen metodeilla. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että metsänhoidossa mentiin metsään ainakin 60-luvulla.

– Tehometsätalouden nimissä tehtiin vihattuja avohakkuita ja keinollista uudistamista, jossa mäntyä istutettiin melkein joka paikkaan, sanoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen Kajaanin toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen.

Monimuotoisuutta jarruttaa omistajan tuottovaatimus

Metsän uudistamisessa kylvämällä ja istuttamalla saatiin monin paikoin tulokseksi hyvin yksipuolista metsää, puupeltoa. Nykyisin metsänhoidossa pyritään monimuotoisuuteen, ja metsälaki sallii metsien käsittelyn kuten metsänomistaja haluaa.

Metsiä yritetään käsitellä moni-ikäisiksi, mutta metsänomistajat hiihtävät edelleen vanhoja latuja.

– Tämä uusi tyylisuunta ei ole saanut suurta kannatusta. Monimuotohakkuita tehdään valtakunnassa vain puolella prosentilla kaikesta käsiteltävästä pinta-alasta, toteaa Meriläinen.

Mäntytaimikkoa talvella.
Kuva: Kalle Heikkinen / Yle

Niin Kainuussa kuin koko maassakin isot metsätilat ovat hiljattain vaihtaneet omistajaa. Päätarkoitus näillä tiloilla on metsätalouden hoitaminen, jolloin puusta saatava hinta on tärkeä tekijä.

– Monimuotohakkuut ovat perinteisiä hakkuita vaikeampia ja kalliimpia, ja isännän saama tili on vähän pienempi kuin avohakkuissa, joten raha ratkaisee, kertoo Meriläinen.

Metsänomistajan tulevaisuus on valoisa

Puumarkkinatilanne on tällä hetkellä haastava. Varsinkin kuitupuuta on ollut tarjolla liikaa, jolloin kantohinta ja hankintahinta ovat tulleet alas. Puumarkkinoiden nihkeys jatkuu vielä ensi kevääseen saakka, jonka jälkeen kysyntä alkaa lisääntyä ja samalla myös hinta nousta.

Kaadettuja puita pinossa.
Kuva: Antti Karhunen / Yle

Puunkäytön lisääntymiseen tähtäävät tehdashankkeet ja suunnitelmat Äänekoskella, Kajaanissa, Kuopiossa, Kemijärvellä ja Kemissä sekä uudet innovaatiot tulevat nostamaan auringon takaisin metsätalouden taivaalle.

– Tällainen hypetys ja uusi henkiin herääminen ovat tulleet metsätalouteen. Sellutehtaiden lopettamisten jälkeen uskottiin metsän olevan auringonlaskun ala, mutta nythän aurinko nousee entistä korkeammalle, sanoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen Kajaanin toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen.

Tuoreimmat aiheesta: Kajaani

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä