Kotimaa |

Metsästäjä salakaatokohusta: "Ihmiset eivät luota viranomaisiin"

Perhossa metsästäjät pelkäävät, että alueelle aikoinaan vapaaehtoistyönä siirretty peurakanta vähenee susien takia. Viranomaiset ja lakipykälät saavat edelleen kovaa kritiikkiä.

Aleksi Anttila mittaa tuoreita suden jälkiä Perhon Pässikankaalla.
Aleksi Anttila mittaa tuoreita suden jälkiä Perhon Pässikankaalla. Kuva: Antti Kettumäki / Yle

Susien salakaadot nostivat valtakunnallisen kohun kolme vuotta sitten. Nyt kohu on laantunut, mutta se on vaikuttanut metsästysintoon alueella. 

– Sontaa on tullut monelta suunnalta niskaan ja sudet juoksentelevat pihoilla edelleen, eli sitä samaa mitä ennenkin, sanoo Perhon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Aleksi Anttila.

– Toisille puheet voivat ovat edelleen arka asia, mutta itsestä tuntuu, että asiasta on tarpeeksi meuhkattu. Kunhan oikeudenkäynti saadaan loppuun, niin sen jälkeen asiakin rauhoittuu, jos on rauhoittuakseen. Pitää ymmärtää, että syytetyt haluavat oikeudessa selvittää asiat ennen kuin niistä huudellaan koko kansalle. Esimerkiksi koirasuden määritelmästä jatketaan vielä oikeudenkäynnin jälkeenkin vääntöä. Susitilanne kiristää aina mieliä.

Viranomaiset eivät kiitosta saa.

– Metsästäjät yrittävät asioita hoitaa, mutta viranomaiset, EU:n direktiivit ja Suomen laki eivät sitä salli.

"Osalta porukkaa pyssyt pois"

Salakaato ja sen seuraukset näkyvät myös metsästyksessä alueella.  Eniten se näkyy suurriistan metsästyksessä.

– Kyllä sillä on suuri vaikutus ollut. Pienessä pitäjässä on paljon metsästäjiä, mutta suurriistan metsästys on vaativaa ja kun osalta porukasta on pyssyt viety pois, niin vaikuttaahan se metsästykseen väkisin.

Perhon ja lähikuntien alueella arvioidaan liikkuvan edelleen 10 - 20 sutta. Viime viikon torstaina kolmen talon pihamaalla oli suden jälkiä. Ne liikkuvat lähellä taajamaa. Alueella on tehty suden kannanhoitosuunnitelma, mutta lupamäärät eivät tyydytä.

– Nyt on tullut vain yksittäisiä lupia sinne tänne, mutta ei asioita sillä tavoin hoideta, vaan pitäisi pystyä tekemään suurempia peliliikkeitä. Kannan koosta on aina väitelty ja epävarmuutta aiheuttaa se, että susien määrää pitää ryhtyä laskemaan jo sulan maan aikana ja toiseksi se, ettei joka pitäjästä ei tule ilmoituksia, mikä minusta aiheuttaa suuren epävarmuuden kanta-arvioon, jatkaa Aleksi Anttila.

Miksi ilmoituksia tehdään nihkeästi?

– Ihmiset eivät luota viranomaisiin ja taustalla on varmaan muitakin syitä, mutta en osaa niistä sanoa.

– Metsästäjät ovat aikoinaan tehneet kovaa vapaaehtoistyötä, että peurakanta on saatu istutettua alueelle. Jos ne nyt syötetään susille, niin voi olla ettei jälkihavaintoja enää tehdä, summaa toiminnanohjaaja Aleksi Anttila.

ANTTI KETTUMÄKI

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

USA:n vaalit

Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on alkamassa loppukiri, kun demokraatit nimeävät Hillary Clintonin ehdokkaakseen maanantaina alkavassa puoluekokouksessa. Naapurileirissä on jo aloitettu kiivas lokakampanja häntä vastaan, ja myös republikaanien Donald Trump saa oman osansa. Lähes 200 vuotta sitten erästä ehdokasta haukuttiin aasiksi. Siitä syntyi demokraattien logo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä