Lapin ja muun pohjoisen Suomen jahtimaille tulee turisteina pääasiassa eteläisemmässä Suomessa asuvia metsämiehiä. Vain noin 2000 ulkomaalaista metsästää Suomessa vuosittain.

Helsingin yliopiston Ruralia-instuutin arvion mukaan metsästäjät jättävät Pohjois-Suomeen vuosittain jopa 32 miljoonaa euroa rahaa. Silti alan yrityksiä on varsin vähän, koko maassa arviolta 200. Yritykset ovat maaseudun monitoimiyrityksiä eli ne saavat vain osan elantonsa metsästysturisteista.

- Ensinnäkin meillä on aika vähän vielä metsästysmatkailuyrityksiä ja moni ulkomaalainen tulee yritysten tai myyntiagenttien kautta. Ja yksi syy ehkä tähän on se, että metsästys on meillä vielä paikalliskulttuuriin sidonnaista ja harrastustoimintaa, sitä ei niinkään nähdä yritysmahdollisuutena kuin monessa muussa maassa, projektipäällikkö Anne Matilainen Ruralia-instuutista sanoo.

Ruotsi 10-15 vuotta edellä

Matilainen on mukana North Hunt -tutkimushankkeessa, jossa on selvitetty metsästysmatkailun talousvaikutuksia Suomen lisäksi Ruotsissa, Islannissa, Skotlannissa ja Kanadassa. Muissa maissa metsästysmatkailu onkin huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa.

- Esimerkiksi Skotlannissa on jo monisatavuotista perinnettä metsästysmatkailuun ja kartanoilla tapahtuvaan metsästystoimintaan. Myöskin Ruotsi on varmaan meitä 10-15 vuotta meitä edellä.

Tutkijalla on keinoja siihen, miten metsästysmatkailu saadaan kasvamaan lapsenkengistä merkittäväksi elinkeinoksi.

- Tuotetarjonta pitää saada kuntoon eli on oltava niitä hyvätasoisia tuotteita, joita voidaan lähteä viemään asiakkaille. Siihen liittyen ongelmia on jonkin verran ollut lupapolitiikassa, joka on enemmän poliittisen päätöksenteon asia, Matilainen toteaa.

Matilaisen mukaan alan yrittäjien olisi myös hiottava yritystoimintansa perusteita myöten kuntoon ennen kuin he voivat pärjätä markkinoilla.

- Suurin rajoite on metsästysmatkailun kasvulle on kuitenkin sosiaalinen kestävyys eli se miten paikalliset yhteisöt ja metsästäjät huomioidaan ilman että tulee konflikteja.

Saksalaisia hirvenpyyntiin Posiolle?

Posiolainen Mika Lahtela on tuore metsästysmatkailuyrittäjä. Hän luottaa siihen, että Posion riistamaat houkuttelevat matkailijoita myös kauempaa.

- Etelä-Suomesta ja ulkomailta. Saksahan on tunnettu metsästysmaa, josta saksalaiset käyvät metsästämässä Suomessa esimerkiksi hirviä.

Lahtela on perustanut pari vuotta sitten Posion Mökki- ja Eräpalvelut Oy:n. Hänen yrityksensä on rakentanut vasta ensimmäisen mökin riistamaiden keskelle. Metsästysmatkailuyrittäjä ei odota suurta asiakasryntäystä Posiolle.

- Puhutaan muutamista ryhmistä tai muutamista kymmenistä asiakkaista eli määrät eivät ole kovin suuria, Lahtela arvioi.

Metsästysmatkailun kehittämisessä piisaa työsarkaa, sillä esimerkiksi Matkailun edistämiskeskus MEK ei markkinoi Suomen jahtimaita ulkomaalaisille.

Helsingin yliopiston Ruralia -instutuutti järjesti metsästysmatkailusta kansainvälisen seminaarin Rovaniemellä keskiviikkona ja torstaina. Seminaarissa kävi ilmi, kuinka metsästäjät voivat olla haastavia asiakkaita yrityksille, sillä asiakkaiden tarpeet ovat usein hyvin erilaisia. Moni metsämies tai -nainen käyttää vain vähän rahaa ja menee erämaahan vaikka viikoksi tai kahdeksi, kun taas jotkut toivovat opasta ja muita palveluja korkeatasoisine majoituksineen.