Ihastjärveläinen Kari Seppänen on pohtinut viime ajat poikiensa kanssa tilan sukupolvenvaihdosta. Metsäpalstat ovat olleet suvun hallussa reilun sadan vuoden ajan ja jatkoa on luvassa.

- Eläkeikä lähestyy ja kannot alkaa tulla korkeammaksi itelläkin, Seppänen toteaa.

Seppästen perheen kohdalla tilanne on metsätilan tulevaisuuden kannalta hyvä, sillä neljä poikaa ovat kaikki joko kouluttautuneet tai kouluttautumassa metsäalalle.

Vaikka itse vaihdoksen on tarkoitus tapahtua vasta lähivuosina, on uusi omistusmuoto jo selvillä. 170 hehtaarin tilaa on tarkoitus hoitaa tulevaisuudessa veljesten kesken verotusyhtymämallilla.

- Kun meitä on neljä veljestä ja tila on sen verran iso, niin sitä ei kannata ruveta siitä pilkkomaan, Jani Väisänen perustelee.

Seppäsillä vaihdokseen on otettu tuntumaa hankkimalla lisämetsää veljesten ja isän muodostamaan verotusyhtymään.

Yhteismetsiä markkinoidaan kaupungissa asuville

Seppästen tilanne on poikkeuksellisen, sillä yhä useampi tuleva metsänomistaja on alasta täysin kuutamolla. Osa haluaakin päästä palstoista eroon heti kättelyssä.

- Sinänsähän se ei ole häpeä myydä metsätilaa, sehän on vain osa omaisuutta. Jos sillä esimerkiksi maksetaan lainaa ja ollaan paremmalla mielellä niin mikäs siinä, toteaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa opastava Esa Lappalainen Metsäkeskus Etelä-Savosta.

Viime aikoina Itä-Suomessa suosiota ovat kasvattaneet myös yhteismetsät, joita on markkinoitu helppona metsänhoidon tapana esimerkiksi kaupungista käsin.

- Varsinkin isommassa yhteismetsässsä on se turvallisuus, että siellä kaikki hommat pyörii. Kirjanpidot ja muut, ne toimivat hyvin. Kiinnostus on todella kovaa tällä hetkellä, Lappalainen kertoo.

Päätyi sukupolvenvaihdoksessa mihin muotoon tahansa, Kari Seppäsen mielestä on tärkeintä on, että asiassa ollaan liikkellä aikaisin.

- Muuten voi käydä, että ollaan perikuntana. Sen jälkeen vaihtoehdot ovat huomattavasti vähemmät, Seppänen opastaa.