Kulttuuri |

Michael Mooren uusi elokuva ylistää Suomen kouluja – suomalaisrehtori pelkää menestyksen loppuvan leikkauksiin

Michael Mooren uusin elokuva kertoo Suomen koulujen menestyvän, koska vapaa-aikaa on paljon ja läksyjä vain vähän. Elokuvassa esiintyvä suomalainen rehtori sanoo, että hallituksen rajut leikkaukset voivat pudottaa Suomen koulut maailman kärjestä.

Michael Moore
Elokuvaohjaaja Michael Moore Kuva: Dog Eat Dog Films

Elokuvaohjaaja Michael Moore on tunnettu poleemisista dokumenttielokuvista, joissa hän asettuu pienen ihmisen puolustajaksi suuryritysten ja poliitikkojen linjaa vastaan. Ohjaajan tunnetuimmat elokuvat ovat Yhdysvaltain aselakeja arvostellut Bowling for Columbine (2002) ja terrorismin juuria ruotinut Fahrenheit 9/11 (2004).

Mooren uusin elokuva Where to Invade Next kääntää katseen pahiksista hyviksiin. Elokuvassa Moore matkustaa enimmäkseen Euroopassa etsimässä eri yhteiskuntien onnistumisia, jotka hänen mukaansa kannattaisi varastaa Yhdysvaltoihin. Niitä ovat esimerkiksi Norjan vankilat, italialaisten työntekijöiden hyvät lomaoikeudet ja ranskalainen kouluruoka.

Yksi esitellyistä maista on Suomi. Meiltä Moore haluaisi viedä tuliaisina kansainvälistä huipputasoa olevan koululaitoksen.

Koulujen salaisuutta etsimässä

Elokuvan Suomi-osiossa Moore etsii Suomen koulujen salaisuutta haastattelemalla opettajia, oppilaita ja elokuvan teon aikaan opetusministerinä toiminutta Krista Kiurua (sd.). Elokuvassa esiintyvä Hämeenkylän koulun rehtori Pasi Majasaari näki sen Euroopan ensi-illassa keskiviikkona Berliinin elokuvajuhlilla. Majasaari tunsi Mooren elokuvat ja tyylin jo ennen kuin päätyi tämän haastateltavaksi.

– Tässä ei ollut yhtä selkeätä pahisten syyttelyä kuin hänen aikaisemmissa elokuvissaan. Totta kai nytkin oli voimakkaasti oma näkemys ja asenne, mutta tämä oli mielestäni elokuva, joka peräänkuulutti lämpöä, ihmisyyttä ja onnellisuutta.

Silti Where to Invade Next antaa Majasaaren mukaan Suomen kouluista yksipuolisen kuvan.

– Kerroin haastattelussa Moorelle, mistä tässä menestyksessä on kysymys. Sitä puolta ei elokuvassa näytetä ollenkaan.

Top Secret: Ei läksyjä

Suomi esitetään elokuvassa ensin joikaamisen, eukonkannon ja ilmakitaran MM-kisojen maana. Sitten katsojan eteen läväytetään huikea käyrä oppimistulosten kasvamisesta viime vuosikymmeninä.

Draama huipentuu, kun Moore kertoo saaneensa Suomen opetusministerinä elokuvan teon aikaan toimineen Krista Kiurun paljastamaan, mikä on salaisuus menestystarinan takana.

– Siellä ei ole läksyjä, Kiuru sanoo elokuvaan lyhyeksi leikatussa kommentissa. Kommentin asiayhteys jää epäselväksi.

Kiurun lisäksi Mooren haastattelemat koululaiset kehuvat tekevänsä läksyjä vain vähän, noin 10 – 20 minuuttia päivässä. Rehtori Majasaaren mukaan Moore on vetänyt mutkat rajusti suoraksi.

– Hän haki tiettyjä pointteja elokuvaansa varten ja valitsi haastattelusta ne pätkät, jotka tukivat hänen näkemyksiään. Suomen osalta se pointti oli, että vähemmällä päästään ja mukavaa on. Vaikka eihän se niin ole.

Samaan hengenvetoon rehtori kuitenkin sanoo, että Mooren näkökulmassa on totuuden siemen. Paikkansa pitää esimerkiksi se, että Suomessa on länsimaiden lyhyin koulupäivä ja kouluvuosi.

– On totta, että me saadaan vähemmällä ajalla aikaan parempia tuloksia kuin joissakin muissa maissa.

Oikea salaisuus on luottamus

Mikä sitten on Majasaaren mielestä se todellinen salaisuus suomalaisen koulun menestyksen takana, jonka elokuva jättää kertomatta? Yksi tärkeimmistä asioista on luottamus kouluihin, hän sanoo.

– Se tarkoittaa, että meillä koulussa voi opiskella asioita, joita oppilaat pitävät mielekkäinä. Meillä ei esimerkiksi ole kansallisia standardoituja testejä niin kuin Yhdysvalloissa.

Pasi Majasaari
Rehtori Pasi Majasaari Kuva: Janne Sundqvist / Yle

Majasaaren mukaan oppiminen tapahtuu parhaiten silloin, kun oppilaiden ääni kuuluu ja heidän kiinnostuksensa kohteet otetaan huomioon.

– Saman Moore teki haastatellessaan oppilaita. Hän kohtasi heidät ihmisinä, jotka vaihtoivat mielipiteitä keskenään. Samaa me teemme kouluissa. Jos opettaja vain julistaa luokan edessä asioita, jotka eivät kiinnosta, niin kyllä oppilaat rupeavat häröilemään.

PISA-tulosten kalteva torni

Suomi on viime vuosina pudonnut PISA-tutkimusten ykkössijalta. Kolmen vuoden välein toteutetussa tutkimuksessa näin on käynyt vuosina 2012 ja 2015. Majasaari kuitenkin muistuttaa, että Suomi on edelleen tutkimukseen osallistuvien maiden kärkijoukossa.

– Kauko-Aasiasta meidän ohitsemme on ajanut joidenkin maiden talousalueita, kuten Shanghai ja Singapore. Niissä oppilaat laitetaan aivan hirveään prässiin. Lapset paahtavat siellä koko päivän eivätkä saa epäonnistua. Siellä ei ole tilaa leikille ja luovuudelle.

Sellaista mallia ei rehtorin mukaan pidä edes yrittää tavoitella.

– Me ollaan maailman huipulla edelleen. Jos ohitsemme menee sellaisia maita, joissa lapsia prässätään niin kovasti, niin menköön.

Mooren elokuva onkin tarkka ja hauska siinä, miten se kuvaa helposti tuottavuudelle tai oppimiselle haitallisena pidettyjen asioiden päinvastaista vaikutusta. Elokuvan viesti on, että panostuksista oppilaiden ja työntekijöiden hyvinvointiin hyötyvät lopulta kaikki.

Leikkaukset uhkaavat myös peruskouluja

Suomalaisen peruskoulun taso on noussut, ja se voi myös laskea. Majasaari näkee kaksi suurta uhkaa, jotka voivat romuttaa 2000-luvun suomalaisen ylpeydenaiheen. Ensimmäinen niistä on jo tapahtunut.

– Rahamäärä, minkä edellinen ja nykyinen hallitus ovat leikanneet koulutuksesta ja tutkimuksesta, on niin järjettömän suuri, että se tulee väistämättä näkymään, Majasaari sanoo.

Toinen uhka on opetuksen standardoiminen. Myös elokuvassa haastatellut opettajat pitävät kansallisia standardoituja testejä Yhdysvaltain koululaitoksen suurimpana virheenä.

– Ilmassa on, että nykyistä enemmän haluttaisiin kontrolloida sitä, mitä kouluissa tehdään. Siinä on varmasti ihan hyvät aikomukset. Joku jossakin ajattelee, että tällaisia asioita pitää tehdä, niin koulut toimivat paremmin. Näkemykseni mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu.

Välittämisellä ahneutta vastaan

Rajusta asioiden yksinkertaistamisesta huolimatta Mooren elokuvan sanoma on humaani. Hänen yhteiskunnallisina edistysaskeleina esittelemissään asioissa tärkeintä on toisesta ihmisestä välittäminen. Esimerkiksi Islannissa tällainen arvomaailma pelasti maan talouden.

Välittämisen vastapainoksi Moore asettaa itsekkyyden ja voiton tavoittelun, jotka hän kärjistäen kuvaa amerikkalaisiksi paheiksi.

Moore nostaa elokuvassa esiin myös sen, etteivät koulut ole Suomessa bisnestä. Hän päättelee, että koska Suomessa ei ole maksullisia yksityiskouluja, pitää kaikkien koulujen olla hyvätasoisia. Ajatus jatkuu:

– Kun samassa koulussa on rikkaiden ja köyhien perheiden lapsia, he tuntevat toisensa myös aikuisina. Silloin heidän täytyy miettiä kaksi kertaa ennen kuin kusettavat vanhoja kavereitaan, Moore sanoo elokuvassa.

Where to Invade Next sai Euroopan ensi-iltansa Berliinin elokuvajuhlilla keskiviikkona. Moore itse joutui perumaan osallistumisensa festivaalille sairauden takia. Suomessa elokuva saa ensi-iltansa huhtikuussa.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä