Oulu |

Mielenosoittajat keskeyttivät hakkuut Oulun Sanginjoella

Mielenosoittajat vaativat, että Oulun kaupunki pysäyttää Sanginjoen ulkometsän harvennushakkuut. Hakkuiden vastustajat sanovat, että kansallispuistoksi ehdotettua metsää hakataan nyt ainoastaan kaupungin virkamiesten jääräpäisyyden takia, vaikka poliittista tahtoa metsän säilyttämiseksi ennallaan löytyisi.

Mielenosoitus pysäytti hakkuut Oulun Sanginjoella.
Mielenosoitus pysäytti hakkuut Oulun Sanginjoella. Kuva: YLE

Sanginjoen ulkometsän hakkuita vastaan järjestettiin Oulussa tiistaina kaksikin mielenosoitusta. Parikymmentä ihmistä vaati ensin hakkuualueella ja myöhemmin Oulun kaupungintalolla hakkuiden keskeyttämistä. Oulun kaupunki aloitti 11.1. hakkuut 130 hehtaarin alueella. Harvennettava metsä on osa suurempaa aluetta, jota luonnonsuojeluyhdistykset ovat esittäneet jo vuonna 2004 luonnonsuojelualueeksi.

Hakkuut alueella keskeytyivät mielenosoittajien takia, sillä alueella liikkuneet ihmiset aiheuttivat turvallisuusriskin. Tunnelma mielenosoituspaikalla oli kuitenkin sovinnollinen ja jutustelu mielenosoittajien ja työntekijöiden välillä oli leppoisaa.

Virkamiehet luonnonsuojeluvastaisia?

Suojelijoiden mukaan työt olisi nyt keskeytettävä kokonaan nopeasti, sillä poliittiset päättäjätkään eivät ole varmoja, pitäisikö hakkuita ylipäätään tehdä. Hakkuista suojelijat syyttävät kaupungin virkamiehiä.

- Oulun virkamiehillä on sellaista perinteistä luonnonsuojeluvastaisuutta, niinkuin suomalaisessa virkamiehistössä usein tahtoo nykypäivänä vielä valitettavasti olla, huokaa Ari Rajasärkkä Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Hakkuilla ei saavuteta niiden vastustajien mukaan edes taloudellista hyötyä. He laskevat, että tuottoa tulee korkeintaan muutamia tuhansia euroja. Pahimmassa tapauksessa hakkuukustannukset ovat yhtä suuret kuin tulokin.

Rajasärkän mukaan Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden johtaja Matti Matinheikki sanoi vartavasten aiheesta järjestetyssä tilaisuudessa 12.1., että hakkuut aloitetaan vasta helmi-maaliskuussa. Todellisuudessa koneet olivat työskennelleet alueella jo edellisestä päivästä alkaen.

Matinheikki puolestaan sanoo, ettei tiennyt kyseisessä tilaisuudessa hakkuiden jo alkaneen.

- Arvioin lähinnä yleisellä tasolla hakkuiden tavanomaisia aloitusaikoja. Yleensä hakkuisiin päästään tammi-maaliskuussa, kun routa on tarpeeksi vahvaa metsäkoneille, kertoo Matinheikki.

Metsä kasvaisi 30 vuodessa kokonaan luonnotilaiseksi

Oulun kaupungin omistama noin 2500 hehtaarin kokoinen Sanginjoen ulkometsä on säilynyt tähän asti melko hyvin luonnontilaisena. Metsää on hoidettu tähän asti metsätaloudellisen näkökulmasta huonosti, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvin. Alueella on Rajasärkän mukaan paljon erilaisia luontopiirteitä ja myös kansallispuistotasoinen retkeilypalveluvarustus.

Jos metsä jätettäisiin nyt hakkaamatta, se olisi 30 vuoden kuluttua käytännössä täysin luonnontilassa. Nyt aloitettujen perinteisen metsätalousopin mukaisten harvennusten jälkeen menee sata vuotta ennenkuin metsä olisi jälleen luonnonmukaisessa tilassa, arvioi Rajasärkkä.

- Tämä on myös lähellä Oulun kaupunkia, vain 15 kilometrin päässä keskustasta. Nyt oululaisten lähin kansallispuisto on Syötteen kansallispuisto, joka on lähimmillään 140 päässä Oulusta. Kyllä me oululaisetkin tarvitsemme lähikansallispuisto, koska esimerkiksi Helsingissä niitä on peräti kaksi.

Rajasärkkä uskoo, että kansallispuiston imagovaikutus Oululle olisi suuri. Alueen tuomat matkailun oheistulot olisivat monikymmenkertaiset verrattuna hakkuiden tuottoon, tuumii Rajasärkkä.

Kansallispuisto ei Oulun käsissä

Matinheikki muistuttaa, että Oulun kaupunki on jo suojellut omalla päätöksellään Sangijoen alueella noin 420 hehtaaria metsää. Näillä alueilla metsä säilytetään luonnontilaisena.

- Kiistan kohteena olevan alueen hakkuut sisältyvät laajempaan ulkometsien hoito- ja käyttösuunnitelmaan, joka on hyväksytty myös Oulun kaupunginhallituksessa. Hakkuiden vastustajat puhuvat nyt kansallispuiston perustamisesta, joka ei kuitenkaan ole Oulun kaupungin käsissä, sillä kansallispuisto voidaan perustaa vain erillisellä lailla ja vain valtion maille, toteaa Matinheikki.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Oulu

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä