Sisällissota määritellään poliittisen ja järjestäytyneen yhteisön, yleensä valtion sisällä käytäväksi sodaksi. Sisällissodassa voi olla mukana myös valtion ulkoisia osapuolia auttamassa jompaakumpaa osapuolta.

Useat tutkijat ja kansainväliset toimijat ovat määritelleet Syyrian tilanteen sisällissodaksi. Syyriassa taistelevat hallituksen ja opposition joukot.

Esimerki Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC määritteli Syyrian konfliktin sisällissodaksi heinäkuun puolivälissä al-Tremsen kylän verilöylyn jälkeen.

Syyriassa työskennelleiden kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan kylässä liikkuneet hallituksen joukot kulkivat ovelta ovelle ja valitsivat miehiä ammuttavaksi lähietäisyydeltä. Myös kokonaisia perheitä surmattiin.

Syyrian hallituksen mukaan kyseessä oli sotilaallinen operaatio, joka kohdistettiin kylän vallanneisiin aseistettuihin taistelijoihin.

Myös YK:n rauhanturvatoiminnan johtaja Herve Ladsous on nimittänyt kesällä Syyrian tilannetta sisällissodaksi. Jo joulukuussa 2011 YK:n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay käytti samaa termiä.

Sopimusten merkitys ja tavoitteet

Sotaa säännellään kansainvälisillä sopimuksilla, kuten Geneven sopimuksilla. Kun tilanne todetaan sisällissodaksi, Geneven sopimukset tulevat voimaan. Tämä merkitsee sitä, että sopimukset ovat voimassa esimerkiksi Syyriassa koko maassa.

Kun sopimukset ovat voimassa, sotarikossyytteiden nostaminen on helpompaa. Hyökkäykset siviilejä tai sotavankeja kohtaan luokitellaan sotarikoksiksi.

Sopimusten tavoitteena on turvata myös siviiliväestön ja haavoittuineiden säällistä kohtelua ja avustusjärjestöjen esteetöntä ja puolueetonta toimintaa.

Esimerkiksi Punaisen Ristin osalta tämä tarkoittaa sitä, että symbolin alla liikkuvat ajoneuvot ja työntekijät ovat konfliktin ulkopuolella eikä ryhmiä kohti saa hyökätä. Niiden tunnusta ja niiden toimintaa pitää kunnioittaa.

Yleinen periaate on, että tarpeetonta kärsimystä on vältettävä. Sopimukset koskevat lisäksi sodan kaikkia osapuolia.