Mikkelin jäähallin hulppeat aitiot ja ravintolat Jukureiden omistukseen
Mikkelin jäähallin toisen vaiheen rakentamiseen on tarkoitus päästä huhtikuussa. Osin käyttökiellossa olevat pukuhuoneet korvataan. Halliin rakennetaan Jukureiden omistukseen tulevat mittavat ja nykyaikaiset aitio- ja ravintolatilat.
Mikkelin jäähallin remontin toisen vaiheen suunnitelmat ovat tarkentuneet.
- Muutos on nykyiseen verrattuna totaalinen. 70-luvulla tehdyt pukuhuoneet ovat käyttökiellossa ja 80-luvullakin tehdyt puretaan ja korvataan uusilla. Niiden korjaaminen olisi ollut mahdotonta ja kalliimpaa, Jukureiden puheenjohtaja Jukka Toivakka muistuttaa.
Jäähallin remontin toteuttaa kaupungin omistama Mikkelin Jäähalli Oy. Aitio- ja ravintolatilat maksaa HC Jukurit Oy.
- Me maksamme nämä kaupalliset tilat osin käteisellä ja osin rahoitusvastikkeella. Ne eivät tule rasittamaan hallin muita käyttäjiä tai veronmaksajia, Jukka Toivakka vakuuttaa.
- Jääajasta maksamme samalla tavalla kuin hallin muutkin käyttäjät.
Jäähallin remontin ensimmäisessä vaiheessa uusittiin hallin jäätekniikka. Se alkaa olla valmis. Sen yläkerrassa on tilaa, johon sijoittuu kakkosvaiheen jälkeen osa aitioista.
Heti menossa olevan sarjakauden jälkeen on tarkoitus purkaa vanhat pukuhuonesiivet.
Uudet pukuhuonetilat sijoittuvat raviradan pääkatsomon puoleiselle sivulle. Ravintola- ja aitiotilat sijoittuvat kakkoskerrokseen.
Jukureiden omistus aitio- ja ravintolatiloihin on tarkoitus järjestellä jäähalliyhtiöiden osakekaupoilla. Jukurit ostaa 1,5 miljoonan euron arvoiset osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan yhdeksää aitiota, 400-paikkaista ravintolaa ja jään tasolle kunnostettavaa ”pystypubia”.
Jukurit maksaa summasta 200 000 euroa käteisellä. Lopusta maksetaan lyhennystä ja korkoa jäähalliyhtiölle rahoitusvastikkeen muodossa.
- Aivan samalla tavalla kuin vaikkapa asunto-osakeyhtiössä maksetaan yhtiölainaa, Toivakka kuvaa.
Jäähalliyhtiö rahoittaa remontin pääosin lainalla, joka vaatii Mikkelin kaupungin takauksen. Kaupunginhallitus käsittelee takausta helmikuun puolivälin tienoilla.
Aitioista osa vuokrataan
Jäähallin nykyisten lehdistökatsomoiden taakse rakennetaan yhteensä yhdeksän aitiota. Kahdeksaan tulee paikat 15 vieraalle. Yksi aitioista on kookkaampi.
- Puolet aitioista vuokrataan pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, puolet jää vuokrattavaksi peli- ja tapahtumakohtaisesti, Toivakka hahmottelee.
Pitkäaikaisissa sopimuksissa vuokrataso on Toivakan mukaan 10 000 – 20 000 euroa vuodessa. Yhden ottelun ajaksi esimerkiksi polttari- tai synttäriporukka voi saada aition käyttöönsä vajaalla tuhannella eurolla. Päälle tulee tapahtuman pääsylippu.
- Ei mitään pröystäilyä, mutta toimivat tilat yksityis- ja yrityskäyttöön.
Aitioiden varustukseen kuuluu minikeittiö sekä ruoka/neuvottelupöytä ja katsomoistuimet 15 hengelle.
Liiga tavoitteena
Toivakan mukaan ravintola- ja aitioinvestoinnit Jukurit pystyy rahoittamaan nykyisellä ”mestistasoisella” käytöllä. Tavoitteet ovat kuitenkin korkeammalla.
- Tavoite on pelata tulevaisuudessa liigassa. Silloin saisimme myös ravintola- ja aitiomyynnin kautta lisää rahaa joukkueen kehittämiseen.
- Koko jäähallin kannalta olisi oleellista saada suuria tapahtumia lisää. Se vähentäisi painetta jääajan hintaan. Jään käytöstä kuitenkin pääosa on harjoituskäyttöä.
Yläkerran klubityyppisen ravintolan tiloista osa on muunneltavia. Ne toimivat tapahtumien ulkopuolisena aikana sisäliikuntatilana.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhdistymiselle asetettiin takaraja
Ammattikorkeakoulut yhdistyvät viimeistään vuoteen 2017 mennessä. Varsinaista yhdistymispäätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty.
Huorittelu ja mukilointi nuorten seurustelun arkipäivää
Jopa joka neljäs nuori kokee väkivaltaa parisuhteessaan.
Maakuntahallitus rukkasi tuulivoimaa
Etelä-Savon maakuntahallitus katsoo kahdeksan alueen sopivan tuulivoimaloille maakunnassa.
Ennuste: Venäläisten kiinteistöomistukset Suomessa lähes viisinkertaistuvat
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että venäläiset omistavat yhteensä noin 25 000 kiinteistöä Suomessa vuonna 2030. Tällä hetkellä venäläiset omistavat 5 350 – 6 200 kiinteistöä, asuntoa ja loma- tai viikko-osaketta Suomessa.
Valkoinen Porsche ja rekisterikilpi DAD-6 kääntävät ihmisten päät
Kangasniemeläinen Pentti Kettunen haaveili pitkään urheiluauton hankkimisesta. Lopulta unelma toteutui. Menopeliäkin enemmän hämmästystä herättää kylillä auton erikoinen rekisterikilpi.
Rekisterikilvet kelpaavat yrityksille myös mainospaikoiksi
Kekseliäät yrittäjät mainostavat kirjan- ja numeroyhdistelmillä autojensa rekisterikilvissä yrityksensä tuotemerkkiä tai yritystään.
Sota-ajan aineistojen kunnostaminen jatkuu Mikkelissä
Pääesikunta, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ja Kansallisarkisto ovat sopineet, että vuonna 2008 alkanutta projektia jatketaan vuoden 2015 loppuun asti.
Nuorisotakuusta keskusteltiin Mikkelissä
Eteläsavolaisten toimijoiden mukaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä tarvitaan varhaista ja oikea-aikaista tukea. Hyvän elämänpolun luominen tulisi aloittaa jo neuvolaiässä.
Kaavoituksen hitauteen etsitään ratkaisuja
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Kaavoihin kangistuneet -raportissa määritellään kaavoituksen pullonkaulat.
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.