Mikkelin Likolammen tila on huono, mutta vakaa
Jokainen, joka palasen maata omistaa, rasittaa omalla toiminnallaan vesistöjä. Mikkelin Likolampi on saanut tekohengitystä jo pidemmän aikaa. Viimeisin toimenpide lammen tilan parantamiseksi tehtiin kesäkuun puolivälissä.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelun kuuden kunnan toimialueella on kolmisentuhatta yli hehtaarin kokoista vesistöaluetta. Työsarkaa on siis riittämiin, eikä jokaisen kohteen tilaa ehditä vuosittain tarkastaa.
-Kansalaiset ovat vesistöistä yleisesti aika huolissaan, mutta vesistöjen tila on kuitenkin pikkuhiljaa paranemaan päin. Myös tilastot osoittavat samaa. Varsinkin isojen reittivesien rehevyys on ollut laskusuunnassa jo pidemmän aikaa. Hitaasti kylläkin, toteaa ympäristösuunnittelija Heikki Tanskanen Mikkelin seudun ympäristöpalveluista.
Tavallinen ihminen on pahin vesistöjen saastuttaja. Erilaiset maankäyttömuodot, maa-ja metsätalous, haja-asutus, ojitus, maiden, metsien, pihojen ja mökkirantojen lannoitus. Siinäpä syitä vesistöjen saastumiseen.
- Kyllä tässä jokainen oman tinkinsä hoitaa. Jokainen, joka oman palasen maata omistaa, jättää aina jonkinlaisen jäljen ympäristöön, muistuttaa Tanskanen.
Lammet sakkakuppeina
- Tavallisimmin lammet ovat vesiekosysteemissä ensimmäisiä sakkakuppeja. Valuma-alueella ojat tuovat yleensä vetensä ensimmäiseen pieneen lahteen tai lampeen. Silloin lammet ovat aina pykälää rehevämpiä kuin muut vesiympäristöt. Isoimmilla selkävesillä ympäristö on paljon karumpi, sanoo Tanskanen.
- Kalaa vesistöissä on paljon, mutta sitä kalastetaan liian vähän tai paremminkin ongelmana alkaa olla se, kun ihmiset eivät kalasta nimenomaan sitä vähempiarvoista kalaa. Kuha ja taimen kelpaavat kyllä, mutta särkeä karsastetaan. Hoidon kannalta olisi hyvä, että saataisiin särkeä pois järvistä. Tulisi enemmän parempaakin kalaa, toteaa Tanskanen.
- Kalastus harrastuksena on hieman taantunut viime aikoina. Tai sieltä otetaan vain ne parhaat palat. Katiskakalastus keväisin olisi mainio harrastus, samoin perinteinen mato-onginta, vinkaa Tanskanen.
Asenteet muuttuvat hitaasti
Ympäristösuunnittelija Heikki Tanskanen on kulkenut maakunnan vesistöjen parissa vuosikymmenien ajan. Hän on huomannut myös pienoista asennemuutosta tapahtuneen.
- Kyllä nyt ollaan aika paljon ympäristötietoisempia kuin 20-30 vuotta sitten. Ihmiset osaavat arvostaa nykyisin hyvälaatuista ympäristöä ja ovat valmiita tekemään jotain sen eteenkin. Kaikki muuttuu kuitenkin hitaasti, vielä tässä on tekemistäkin, toteaa Tanskanen.
Mikkelin Likolampea tekohengitetään
Likolampi on ollut vuosikymmenet hyvin rehevä ja sisäkuormitteinen. Sinilevät ovat kukkineet lammessa vuosikaudet ja sitä on hapetettu jo 1990-luvun alusta asti. Lammen rannalla on historian saatossa ollut olutpanimo, viinapolttimo, pesuloita ja nahkurikin joskus 1800-luvulla. Alunperin Likolammessa on ollut hyvää vettä, koska kyseessä on pohjavesilampi.
- Mikkelin Likolammen tila on huono, mutta vakaa, toteaa ympäristösuunnittelija Heikki Tanskanen.
Kesäkuun puolivälissä lammesta saostettiin ylimääräistä fosforia polyaluminikloridilla, joka on vesilaitosten käytössä oleva kemikaali. Siinä samalla rytinällä menivät levätkin pohjalle.
- Likolammessa ei ole juuri puolta metriä syvemmälle nähnyt ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Nyt näkösyvyys tipahti kolmeen ja puoleen metriin parissa päivässä. Mutta nyt se alkaa olla taas vähenemään päin. Tyytyväisiä kuitenkin ollaan työhön, annostelu tuntui olevan kohdillaan, sanoo Tanskanen.
Likolampi oli siinä kunnossa, että sille oli pakko tehdä jotakin ja hoitoon pitää jatkossakin varautua.
- Ei koko historia yhdellä episodilla pyyhkiydy pois. Onneksi tämän tilaisia kaupunkilampia ei ole kovinkaan monta, huomauttaa Tanskanen
Lehmuskylän Laihalammen tilan parantaminen on seuraavaksi harkinnassa.
Ota vastuu vesistöistä!
- Vastuullinen ihminen yrittää minimoida oman kuormituksensa, sen minkä pystyy. Kaikki ollaan lopputuloksen aikaansaamiseksi osallistuttu, jokainen siivoaa oman nurkkansa. Tämä on mielestäni oikea periaate, ei oikein muuten voi liikkeelle lähteä.
- Lammet ovat pieniä luontokeitaita keskellä kaupunkiympäristöä ja niillä on tärkeä merkitys ja arvo luonto- ja virkistyskohteina. Kyllähän näistä huolta pitää pitää, että sellaisina myös säilyvät, sanoo Tanskanen.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Kokoomuksen ja Keskustan kesäkokoukset samaan aikaan samassa paikassa
Eduskuntaryhmät kokoustavat kumpikin 22.8. Mikkelissä.Yhteistä ohjelmaa on luvassa, vaikka yhteinen paikka ja aika olivatkin sattumaa.
Mökkeilijät avasivat rahahanansa – rautakaupassa eletään nyt joulua
Lomautukset ja synkät talousuutiset ovat saaneet kuluttajat siirtämään hankintojaan. Myynnin uskotaan kuitenkin kasvavan jo tulevana syksynä.
Yhdeksän aitiota ja ravintolatilat uuden jäähallin vetonauloina
Mikkelin Kalevankankaan jäähalli luovutetaan käyttäjille toukokuun lopulla. Jukuriorganisaatio on hallin pääkäyttäjä, mutta käyttömahdollisuudet paranevat muidenkin lajien edustajilla.
Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhdistymiselle asetettiin takaraja
Ammattikorkeakoulut yhdistyvät viimeistään vuoteen 2017 mennessä. Varsinaista yhdistymispäätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty.
Huorittelu ja mukilointi nuorten seurustelun arkipäivää
Jopa joka neljäs nuori kokee väkivaltaa parisuhteessaan.
Maakuntahallitus rukkasi tuulivoimaa
Etelä-Savon maakuntahallitus katsoo kahdeksan alueen sopivan tuulivoimaloille maakunnassa.
Ennuste: Venäläisten kiinteistöomistukset Suomessa lähes viisinkertaistuvat
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että venäläiset omistavat yhteensä noin 25 000 kiinteistöä Suomessa vuonna 2030. Tällä hetkellä venäläiset omistavat 5 350 – 6 200 kiinteistöä, asuntoa ja loma- tai viikko-osaketta Suomessa.
Valkoinen Porsche ja rekisterikilpi DAD-6 kääntävät ihmisten päät
Kangasniemeläinen Pentti Kettunen haaveili pitkään urheiluauton hankkimisesta. Lopulta unelma toteutui. Menopeliäkin enemmän hämmästystä herättää kylillä auton erikoinen rekisterikilpi.
Rekisterikilvet kelpaavat yrityksille myös mainospaikoiksi
Kekseliäät yrittäjät mainostavat kirjan- ja numeroyhdistelmillä autojensa rekisterikilvissä yrityksensä tuotemerkkiä tai yritystään.
Sota-ajan aineistojen kunnostaminen jatkuu Mikkelissä
Pääesikunta, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ja Kansallisarkisto ovat sopineet, että vuonna 2008 alkanutta projektia jatketaan vuoden 2015 loppuun asti.
