Ihmissusi ja tyttö rakastuvat Kainuun metsissä. Urbaanit lähiöteinit saavat supervoimia voimaeläimiltään. Haltijatytön ja ihmispojan rakkaus uhmaa ikiaikaista alueriitaa.

Edellä on kolme esimerkkiä tämän syksyn nuorille julkaistavasta kotimaisesta kirjallisuudesta. Nuortenkirjoista jo puolet ovat fantasiaa tai sisältävät fantasian elementtejä. Perinteinen arkirealismi on jäänyt taikojen ja taianomaisen varjoon.

Nyt jo kotimaiseenkin kirjallisuuteen ulottuva fantasiabuumi on huomattu myös kirjastoissa.

- Fantasia hallitsee syksyn kirjoissa. Mukaan ovat nyt tulleet ihmissudet ja peikot. Vampyyrithän ovat olleet hitti ja nekin jatkuvat vielä. Ne ovat kirjasarjoja, jotka jatkuvat edelleen, kertoo kirjastonhoitaja Eija Karppi Rikhardinkadun kirjastosta Helsingistä.

Suomessa Väinö Linna ja Kalle Päätalo -tyyppinen kumisaapasrealismi dominoi vähän liikaakin.

- Jarkko Tontti

Fantasiakirjallisuus otetaan Suomessa yhä vakavammin. Yksi merkki siitä on, että yhä useampi kokenut kirjailija kokeilee siipiään myös fantasian kirjoittajana. Yksi heistä on Vedeeran tarulla fantasiamaailmaan uppoutunut kirjailija Jarkko Tontti.

- Suurin osa kirjallisuudesta on fantasiaa. Sitä ovat esimerkiksi Antiikin Kreikan ja Rooman tarut ja Raamattu. Meillä on ehkä Suomessa ollut vain sellainen kausi, jolloin tällainen Väinö Linna ja Kalle Päätalo -tyyppinen kumisaapasrealismi dominoi vähän liikaakin. Kun meillä on enemmän mielikuvituksen vapautta, siirrymme normaaliksi osaksi ihmiskunnan kirjallista historiaa, Tontti sanoo.

Jeppe juo nyt verta

Vielä joitakin vuosia sitten kotimaiset nuortenkirjat kuvasivat arkisia ongelmia suoraan ja läheltä. Suosittuja aiheita olivat esimerkiksi alkoholismi ja teiniraskaudet. Nyt kysymys siitä, miksi Jeppe juo, on korvattu kysymyksellä, miksi Jeppe juo verta.

Sen sijaan, että he pukisivat trikoita päälleen, he viettävät aivan tavallista aikaa.

- Annukka Salama

Myös fantasia tarjoaa mahdollisuuden käsitellä jokapäiväisiä asioita ja ongelmia, uskoo Käärmeenlumooja-romaanilla debytoinut esikoiskirjailija Annukka Salama. Hänen teoksensa kuvaa tavallisia teini-ikäisiä nuoria, jotka vain sattuvat olemaan faunoideja.

- Käärmeenlumoojassa on nuoria, joilla on erityisiä voimaeläimiltä saatuja voimia. Sen sijaan, että pukisivat trikoita päälleen, he viettävät tavallista aikaa - skeittaavat, pelaavat videopelejä ja niin edelleen, Salama kertoo.

- Se kertoo kuitenkin ihan arkipäiväisistä ongelmista. Ihmissuhdeongelmista, alkoholikokeiluista, seksuaalisuuden heräämisestä ja kaikesta,mitä nuorten elämään kuuluu.

Myös kirjailija Jarkko Tontti allekirjoittaa fantasian kertovan kiertokautta samasta maailmasta kuin kaikki muukin kirjallisuus.

- Fantasia, niin kuin kaikki kirjallisuus, on valehtelemista. Mutta siinä valehtelemisessaan se voi paljastaa isompia totuuksia kuin tietokirjat tai faktalauseet koskaan voivat. Siinä on kirjallisuuden voima, ja sen takia se on olemassa.

Myös aikuiset löytämässä nuortenkirjat

Yhdysvalloissa nuortenkirjojen myynti on kasvanut 150 prosenttia viimeisten kuuden vuoden aikana. Syynä on pidetty sitä, että yhä useammat aikuiset lukevat nuortenkirjoja.

Aikuinen yleisö ei tunnu enää häpeilevän sitä, että Nälkäpelin ja Twilightin kaltaiset elokuvat vievät heidät alkuteosten pariin. Pysyvämmät syyt on kuitenkin löydetty tarinoiden laadusta ja kirjojen tyylikkäästä ulkoasusta.

Myös Ruotsissa on ollut näkyvissä merkkejä samanlaisesta kehityksestä. Mats Strandbergin ja Sara B. Elfgrenin kirjoittama, teini-ikäisistä noidista kertova nuortenromaani Piiri oli viime vuoden myydyimpiä teoksia maan kirjakaupoissa.

Suomessa iso osa aikuisista pysyttelee yhä turvallisen välimatkan päässä fantasiasta. Syy ei kuitenkaan ole teosten laadussa, uskoo kirjastonhoitaja Eija Karppi.

- Kotimaiset fantasiakirjat eivät ole ihan niin suosittuja kuin ulkomaiset. Se voi olla ulkoasukysymys. Jos kansi on ruskeansävyinen ja siinä on jotain häälyviä kuvia, ei se välttämättä herätä lukuhalua. Ulkoasu voi olla sellainen, johon voisi kiinnittää vähän enemmän huomiota.