Terveys |

Miksi niin harva noudattaa virallisia ravintosuosituksia? Viisi vastausta kysymykseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan ravitsemussuositusten tavoitteet toteutuvat vain harvan aikuisen ruokavaliossa. Yle kysyi viideltä taholta, miksi juuri kukaan ei tunnu syövän ravintosuositusten mukaan.

Parsakaali lautasella.
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

"Varmaan riittää, kun asiat ovat melkein hyvin"

Toiset ravitsemussuositukset ovat suomalaisille helpompia kuin toiset, sanoo ravitsemustieteen dosentti Satu Männistö THL:stä. Hän arvioi, että osin kyse on ruokakulttuurista.

– Tyydyttynyt rasva on ollut meillä jo pidempään ongelma. Syömme rasvaa määrällisesti suositusten mukaisesti, mutta laadussa olisi vielä parantamista. Kovista rasvoista pitäisi siirtyä pehmeisiin rasvoihin.

– Se on hankala asia monelle suomalaiselle. Toinen on suola: me syömme melkein kaksinkertaisen määrän suolaa siihen nähden, mitä suositukset ovat.

Männistö kysyy, tarvitseeko kaiken olla ruokavaliossa "millilleen" eli joka ravintosuositustavoitteen täyttyä täydellisesti. Hän vastaa kysymykseen itse.

– Varmaan riittää, kun asiat ovat melkein hyvin. Enemmän olen huolestunut siitä, että vain 30 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä saavuttaa vain viisi ravitsemussuositusta yhdeksästä.

Yhtenä tärkeänä tavoitteena Männistö pitää sitä, että yhä useampi suomalainen alkaisi syödä suositellun määrän eli puoli kiloa hedelmiä, marjoja ja kasviksia päivässä. Sen jälkeen moni muu asia ruokavaliossa loksahtaisi paikalleen.

– Jos me kaikki söisimme suositusten mukaisesti, olisimme terveempiä ja luultavasti myös laihempia.

– Usein kuulee sanottavan, että suositukset ovat huonot, koska suomalaiset ovat niin lihavia. Mitä jos ensin noudattaisimme niitä ja katsoisimme sitten, mikä tilanne on? Männistö esittää.

"Rakastamme herkuttelua"

Miksi ravintosuositusten tavoitteet toteutuvat vain harvan ruokavaliossa? Ainakin kahdesta syystä, vastaa televisio-ohjelmista tuttu fitnessvalmentaja Jutta Gustafsberg.

– Ihmiset syövät einesruokaa, itse ei viitsitä tehdä mitään. Siinä mennään vikaan.

– Toinen syy on se, että ihmiset rakastavat herkuttelua. Sokeria ja huonoja rasvoja syödään paljon, Gustafsberg sanoo.

Jutta Gustafsberg.
Jutta Gustafsberg. Kuva: Petra Haavisto / Yle

Jos yhä useampi söisi ravintosuositusten mukaan, myönteisiä vaikutuksia olisi useita.

– Meillä ei olisi ylipaino-ongelmaa. Terveydentilamme olisi parempi, Gustafsberg luettelee ja jatkaa:

– Jos söisimme hyvin, olisimme positiivisempia ja iloisempia ja koko Suomen kansa voisi huomattavasti paremmin.

Asiakkaaksi ei ole koskaan tullut sellaista, joka olisi lihottanut itsensä puurolla ja riisillä.

– Jutta Gustafsberg

Ravitsemussuosituksia on silloin tällöin arvosteltu, mutta "meidän mielestämme ne näyttävät pääsääntöisesti hyviltä", Gustafsberg arvioi.

– Se, mistä on ollut kohua, on se, että hiilihydraatteja ei saisi syödä niin paljon.

Monia suomalaisia laihduttamaan auttanut fitnessvalmentaja sanookin:

– Me emme pääsääntöisesti pelkää hiilareita. Asiakkaaksi ei ole koskaan tullut sellaista, joka olisi lihottanut itsensä puurolla ja riisillä. Ongelma on huonoissa hiilareissa: valkoisessa vehnässä ja sokerissa. Ne ovat ongelman ydin.

"Sosiaalinen media luo epäuskoa"

Kysymys siitä, miksi kaikki eivät noudata ravitsemussuosituksia, ei ole yhtä tärkeä kuin se, miksi iso joukko on niin kaukana suosituksista kuin olla ja voi, toteaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

– Se on huolestuttava kysymys.

Ensisijainen syy sille, miksi harva syö ravintosuositusten mukaan, ei ole se, etteivät ihmiset tietäisi, mistä on kyse, Fogelholm sanoo. Ilmiölle on hänen mukaansa kaksi selitystä.

– Sosiaalinen media. Siellä luodaan epäuskoa ravitsemussuosituksiin.

Mikael Fogelholm
Mikael Fogelholm. Kuva: Susanna Vilpponen / Yle

– Toinen selitys on se, että meillä on vahva ruokakulttuuri, joka suosii tietyntyyppisiä asioita.

Ruokaa myös markkinoidaan ja tarjotaan niin paljon, että ihmiset ostavat sitä joka tapauksessa yli oman kulutuksensa, ostavat he sitten hyvää tai huonoa ruokaa, professori huomauttaa.

– Siksi pelkästään se, että ihmiset muuttaisivat ruokatottumuksiaan laadullisesti, ei ratkaisisi koko asiaa.

– Jos tahdomme lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen kuriin, meidän on tehtävä isoja rakenteellisia muutoksia elintarvikkeiden markkinoinnissa. Nykyisessä markkinavetoisessa yhteiskunnassa en ole ollenkaan varma siitä, onko tämä mahdollista, Fogelholm sanoo.

"Suositusten mukainen ruoka ei ole täyttävää"

Omaa kehoa pitää kuunnella. Pitää syödä sellaista ruokaa, joka tuntuu hyvälle.

– Anni Sirviö

– Näkökulmani on, että kyllähän ihmiset syövät ravitsemussuositusten mukaisesti. Päiväkotilapsilla, koululaisilla ja vanhuksilla ei ole muuta vaihtoehtoa, sanoo ruokakirjailija, ravitsemusaiheista Safkatutka-sivustoa perustamassa ollut Anni Sirviö.

– Vaikka näiden laitosten tarjoama ruoka on rakennettu suositusten mukaan, se sisältää paljon halpoja ja tarpeettomia täyteaineita, joista suosituksissa ei puhuta mitään.

Toisaalta taas ruokasuosituksia on liki mahdoton noudattaa, hän arvioi.

– [Suositusten mukainen] ruoka ei ole täyttävää eikä lisää hyvinvointia. Sitten tulee napostelun tarve ja mennään sieltä, missä aita on matalin.

Moni rukkaa ruokavaliotaan omaan elämäntyyliin ja elämänkatsomukseen sopivaksi.

– Anni Sirviö

Sirviö pitää mahdollisena, että dieetit ja muut erikoisruokavaliot voivat vaikuttaa siihen, että ravitsemussuositusten tavoitteet toteutuvat vain harvan aikuisen ruokavaliossa.

– On herätty siihen, että omaa kehoa pitää kuunnella. Pitää syödä sellaista ruokaa, joka tuntuu hyvälle.

– Ihmiset kuuntelevat yhä enemmän sitä, mikä omalle keholle sopii, ja tekevät ratkaisut sen mukaan. Moni rukkaa ruokavaliotaan omaan elämäntyyliin ja elämänkatsomukseen sopivaksi.

Ostopäätöksiin ja syömistottumuksiin voi toisaalta vaikuttaa sekin, että epäterveellinen ruoka on edullista ja terveellinen kallista, Sirviö lisää.

"On tapahtunut radikaaleja muutoksia"

Ravitsemussuositukset on laadittu väestötasolle. Ne luovat suuntaviivoja ja ottavat kantaa, kuinka koostaa monipuolinen ruokavalio, sanoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

– Jo tästä lähtökohdasta voi ajatella, että yksilötasolla on paljon vaihtelua, variaatioita siitä, miten ruokasuosituksia käytännössä toteutetaan.

Yksilöt syövät aina eri tavalla, Lyytikäinen muistuttaa. Syömiseen vaikuttaa moni asia.

– Terveys- ja ravitsemustietoisuus. Elämäntilanne. Makumieltymykset, opitut tottumukset. Taloudelliset kysymykset. Perhe- ja lähiyhteisökysymykset. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, miten me viime kädessä syömme.

Suunta on ollut hyvä. Esimerkiksi kasvisten käyttö on keskimäärin viisinkertaistunut.

– Arja Lyytikäinen

Lyytikäinen toteaa, että hän tahtoisi lähestyä asiaa ennemmin myönteisen kuin kielteisen kautta.

– Jos katsotaan, miten suomalaisten ruokatottumukset ovat kehittyneet vaikkapa 1980-luvulta lähtien, suunta on ollut hyvä. Voi esimerkiksi sanoa, että kasvisten käyttö on keskimäärin viisinkertaistunut. On tapahtunut radikaaleja muutoksia.

Ravitsemussuositukset eivät tarkoita, että koko ruokavalio olisi pantava uusiksi, pääsihteeri vakuuttaa.

– Siellä on yksittäisiä elementtejä, joissa pienilläkin muutoksilla saa hyvää aikaiseksi.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä