Turvapaikanhakijat |

Miksi oleskeluluvan saa Suomesta niin ”helposti”? Tässä kuusi syytä

Oleskelulupa tai turvapaikka irtosi Suomesta viime vuonna huomattavasti todennäköisemmin kuin muista Pohjoismaista. Asiaan vaikuttavat monet seikat, kuten vaihteleva laintulkinta, erilaiset turvallisuusarviot sekä maiden poliittinen ilmapiiri.

Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuonna 2015.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa. Kuva: Yle uutisgrafiikka.

Eräät vaativat Suomen rajoja kiinni, mutta kuinka raollaan rajat lopulta ovat?

Melkoisen raollaan, ainakin kun verrataan muihin Pohjoismaihin. EU-maiden keskiarvoon verrattuna ei niinkään.

Alla olevasta tilastosta nähdään, että viime vuonna Pohjoismaissa tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätöksien osuuksissa on kymmenien prosenttien eroja, vaikka turvapaikkapäätösten pitäisi perustua samaan kansainväliseen lainsäädäntöön.

Mistä erot sitten johtuvat? Yle listasi kuusi syytä, jotka mahdollisesti vaikuttavat turvapaikkalinjaan.

Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Mukaan on laskettu vain tehdyt päätökset, eli rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa.

1. Tuomioistuimet tulkitsevat lakia ja päätöksiä omalla tavallaan

Suomessa saatu myönteinen turvapaikkapäätös ei monesti tarkoita turvapaikkaa, vaan oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella. Toissijaista suojelua on viime vuosina annettu erityisesti irakilaisille, jotka ovat ylivoimaisesti suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa. Toissijaisen suojelun antaminen pohjaa EU-lakiin. Teoriassa jokaisen EU-maan pitäisi siis antaa tai jättää antamatta toissijaista suojelua täsmälleen samoilla perusteilla.

Maiden erilaiset päätöstilastot kuitenkin vihjaavat, että käytäntö on jotain muuta.

Turvapaikkapäätökset tekee maahanmuuttovirasto, mutta kielteisestä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimet taas arvioivat maahanmuuttovirastojen turvapaikkapäätöksiä ja tulkitsevat EU-direktiiviä omalla tavallaan. Maahanmuuttovirasto luonnollisesti noudattelee päätöksiä tehdessään sitä linjaa, mitä korkein hallinto-oikeus on jo tekemissään tuomioissa vetänyt.

– Käytäntö on osoittanut, että tuomioistuinratkaisut eivät ole aivan samanlaisia. Näkemykset ja tulkinnat asioista vaihtelevat eri valtioissa. Eli pientä eroa näissä on, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Maahanmuuttajien oikeusasioihin erikoistunut lakimies Ville Punto kertoo käytännön esimerkin iranilaisesta turvapaikanhakijasta, joka tuli hänelle asiakkaaksi.

– Hän oli saanut kielteisen päätöksen Ruotsista, tuli hakemaan turvapaikkaa Suomesta ja sai sen täältä. Mutta ei tästä voi mitään yleistävää johtopäätöstä tehdä.

2. "Poliittinen ilmapiiri heijastuu päätöksiin"

Länsimaisen oikeuskäytännön ihanteisiin sisältyy ajatus oikeuslaitoksen täydellisestä riippumattomuudesta. Ajan poliittisen ilmatilan ei pitäisi vaikuttaa tuomioistuinten ratkaisuihin muuten kuin lainsäädännön kautta.

Lakimies Ville Punto kuitenkin tuumaa, että käytännössä asia ei ole aivan näin. Poliittisella ilmatilalla on vaikutuksensa ja tämä koskee Punton mukaan sekä turvapaikkapäätöksiä tekeviä maahanmuuttovirastoja, että päätöksiä mahdollisesti kumoavia tuomioistuimia.

– Kyllä poliittinen ilmapiiri heijastuu jollain lailla ulkomaalaisoikeus- ja turvapaikka-asioissa annettuihin päätöksiin. Maahanmuuttovirastoon vaikuttaa jonkinlainen poliittinen ohjauskin.

Tämä selittäisi hieman esimerkiksi Tanskan silmiinpistävän alhaista myönteisten päätösten osuutta. Tanska on viime aikoina herättänyt kansainvälisestikin huomiota tiukilla maahanmuuttopoliittisilla linjauksillaan.

3. Maiden turvallisuusarviot vaihtelevat

Turvapaikanhakijan suojelun tarvetta arvioidaan lähtömaan turvallisuustilanteen mukaan. EU-mailla ei toistaiseksi ole yhtenäisiä turvallisuusarvioita, vaan maiden maahanmuuttovirastot tekevät kukin omaa arviointiaan omaan tutkimukseensa nojaten. 

Suomi on viime aikoina pyrkinyt yhtenäistämään linjaansa muiden Pohjoismaiden kanssa. Loppuvuodesta 2015 Suomi päivitti turvallisuusarviotaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta ja arvioi jokaisen maan turvallisuustilanteen parantuneen.

Turvallisuus on kuitenkin suhteellinen käsite. Esimerkiksi Bagdadin turvallisuustilanteen nähdään ehkä viime aikoina kohentuneen, mutta kaupunki on kaukana unelmien lomakohteesta.

– Esimerkiksi 15.–21. tammikuuta Bagdadissa toteutui yli 65 terrorismiin liittyvää iskua ja yli sata ihmistä menetti henkensä, toteaa juuri Irakista palannut konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-asiantuntija Hussein al-Taee.

Maahanmuuttovirasto onkin muuttanut linjaansa niin, että se ei enää automaattisesti anna oleskelulupia vaaralliseksi nähdyltä alueelta saapuneille, vaan pyrkii katsomaan jokaisen turvapaikanhakijan tilanteen ja tarinan yksilöllisesti.

Al-Taee pitää menettelyä oikean suuntaisena.

– Täytyy arvioida Irakin poliittista tilannetta ja turvallisuustilannetta, mutta myös yksilöiden asemaa. Tilastot eivät kerro, kuka tarvitsee turvapaikkaa ja kuka ei.

4. Suomen tiukentunut linja ei vielä näy tilastoissa

Kuten jo mainittiin, Suomi päivitti Irakin, Somalian ja Afganistanin turvallisuusarvioitaan vasta viime vuoden lopulla. Tällä on todennäköisesti vaikutusta turvapaikkapäätöksiin, mutta ei vielä. Valtaosa viime vuonna tulleista noin 32 000 turvapaikanhakijasta odottaa yhä hakemuksensa käsittelyä, joten tiukemman linjan seuraukset näkyvät vasta keväällä, kun suurin suma turvapaikkahakemuksista saadaan päätökseen.

– Me emme etukäteen voi määritellä, että tietystä valtiosta tuleville näin ja näin suurelle osalle tulemme tekemään kielteisen päätöksen, koska me emme koskaan etukäteen tiedä, minkälaisia hakijoita he ovat, miltä alueelta he tulevat ja minkälaisille perusteella turvapaikkaa tullaan hakemaan, Maahanmuuttoviraston Repo sanoo.

Repo kuitenkin uskoo, että turvallisuusarvioiden päivitys tulee laskemaan myönteisten päätösten määrää.

– Päätöslinjauksissa todettiin, että jokaisessa maassa tietyillä alueilla turvallisuustilanne oli kehittynyt parempaan. Tämän tiedon perusteella voidaan arvioida, että myönteisten päätösten määrä ei tule olemaan niin suuri.

5. Turvapaikanhakijoiden profiili vaihtelee maasta maahan

Turvapaikanhakijat eivät hakeudu tasaisesti eri EU-maihin. Esimerkiksi Suomeen tulee niukasti syyrialaisia ja suuri määrä irakilaisia.

Lisäksi se, mistä päin lähtömaata eri EU-maihin tullaan, vaihtelee. Suomen turvapaikkapäätöksiä tarkastellessa silmään pistävät etenkin somalialaisille annetut oleskeluluvat. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin somalialaisille 503 turvapaikkapäätöstä, joista vain 17 oli kielteisiä.

Maahanmuuttoviraston Repo perustelee tätä sillä, että viime aikoina tulleet somalialaiset ovat tulleet maan vaarallisena pidetyiltä etelä- ja keskiosilta. Aiempina vuosina somalialaisia tuli maan pohjoisosista ja myönteisten turvapaikkapäätösten osuus onkin tuolloin ollut huomattavasti pienempi.

– En tiedä onko tämä merkittävä tekijä, mutta se on yksi tekijä asiassa, Repo tuumaa.

6. Ehkä Suomi ei ole lepsu, vaan muut Pohjoismaat tiukkoja?

Suomen turvapaikkalinjan kutsuminen ”höveliksi” on perusteltua, kun tarkastellaan vain Pohjoismaiden turvapaikkapäätöksiä. Asia on toinen, kun verrataan Suomen linjaa EU-maiden keskiarvoon. Esimerkiksi Suomen kannalta merkittävimmän kansallisuusryhmän – irakilaisten – kohdalla ero on vain kaksi prosenttia.

Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa ja EU-maissa keskimäärin vuonna 2015.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa ja muissa EU-maissa keskimäärin vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa.

EU:n tavoitteena on yhtenäinen turvapaikkamenettely. Ei siis ole poissuljettua, että esimerkiksi tiukkaa linjaa vetävän Tanskan linja tulee jatkossa höllentymään.

– Turvapaikka-asioiden tukiviraston hallintoneuvostossa nousi vahvasti keskustelussa esiin, miten voisimme vielä yhtenäistää niitä arvioita. Tulisiko olla yhteisiä turvallisuusarvioita ja näin pois päin, sanoo Maahanmuuttoviraston Esko Repo.

Ja lopuksi huomio: "Tiukka linja" ei tarkoita, että kielteisen päätöksen saaneet palaavat lähtömaihinsa

Myönteisten tai kielteisten turvapaikkapäätösten osuuksien tarkastelu ei lopulta kerro koko tarinaa siitä, kuinka tehokkaasti maa käännyttää turvapaikanhakijoita oveltaan.

Otetaan esimerkiksi Ruotsi. Maa teki viime vuonna kymmeniä tuhansia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, mutta suuri osa heistä ei ole palannut lähtömaihinsa. Sen sijaan Ruotsin maahanmuuttovirasto arvioi, että vuosittain tuhansia kielteisen päätöksen saaneita katoaa maan alle.

Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan palauttaminen väkisin on hankalaa. Ruotsilla on palautussopimus Irakin kanssa, mutta Irak ei sopimuksesta huolimatta ole vuosiin ottanut vastaan Ruotsista pakolla palautettavia ihmisiä.

Tuoreimmat aiheesta: Turvapaikanhakijat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä