Ulkomaat |

Miljoonia öljytonneja valuu maastoon Venäjällä joka vuosi

Venäjällä riittää öljyä valutettavaksi soille, metsiin ja vesistöihin miljoonia tonneja joka vuosi. Puhki ruostuneista putkista vuotava öljy on tuhonnut jo laajoja alueita maan suurimmilla öljyntuotantoalueilla Pohjois-Siperiassa.

Video: Öljyputki
02:22
Venäjällä riittää öljyä valutettavaksi soille, metsiin ja vesistöihin miljoonia tonneja joka vuosi. Puhki ruostuneista putkista vuotava öljy on tuhonnut jo laajoja alueita maan suurimmilla öljyntuotantoalueilla Pohjois-Siperiassa. Yle uutisten kirjeenvaihtajan Marja Mannisen raportti Länsi-Siperiasta.

Korkealle kohoavat liekit pitkin Siperian tundraa kertovat siitä, mistä Venäjä saa pääasialliset tulonsa. Maailman suurin öljyntuottaja pumppaa maasta jo yli kymmenen miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä.

Mutta suurtuotannolla on yhtä mittava varjopuoli.

Ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi aiemmin, että yksi prosentti eli viisi miljoonaa tonnia Venäjän vuotuisesta öljyntuotannosta valuu maastoon.

Moskovan valtionyliopiston keräämien tietojen mukaan määrä onkin kolminkertainen. Ympäristöön päätyisi näin jopa 15 miljoonaa tonnia öljyä joka vuosi.

Vuotojen syynä ovat puhki ruostuneet putket, joita risteilee pelkästään Pohjois-Siperiassa tuhansia kilometrejä.

30 vuoden käyttöiän ylittäneiden putkien uusiminen olisi öljy-yhtiöiden mukaan liian kallista.

Vuosittain rekisteröityjä putkirikkoja on yli 10 000. Valtaosa vuodoista on havaittu Hanti-Mansiiskin alueella Länsi-Siperiassa.

– Vuotoja voi olla missä tahansa, sanoo professori Tatjana Pusanova Moskovan valtionyliopistosta.

– Tämä on Venäjällä erittäin laaja ongelma.

Öljy-yhtiöt tunnustavat vuodot

Siperian öljykentillä toimivat suuret öljy-yhtiöt Rosneft ja Lukoil myöntävät, että vuotoja sattuu. Ne kuitenkin väittävät puhdistavansa saastuneet alueet.

– Vahinkoalue rajataan, nesteet pumpataan pois ja sitten aloitetaan biologinen muokkaus, kertoo Lukoilin johtava kaivoskartoittaja Konstantin Beljajev.

Ympäristöjärjestöt ja venäläisetkin tutkijat epäilevät tuloksia. Siperiassa on esimerkiksi laajoja suoalueita, joita peittää jo neuvostoaikana valunut monen metrin paksuinen öljykerros.

Joidenkin arvioiden mukaan Siperiassa ei ole enää yhtään vesistöä, jossa ei olisi öljyä.

Puhdistus mahdotonta

Saastuneiden soiden, metsien ja vesistöjen puhdistaminen on ympäristöjärjestöjen mukaan erityisen haastavaa pohjoisilla alueilla.

– Ikirouta estää öljyn painumisen takaisin syvälle maaperään ja koko öljyisen kerroksen poistaminen taas tuhoaa alueen alkuperäisen ekosysteemin, selittää professori Tatjana Pusanova.

Greenpeacen Arktisen kampanjan johtajan Jevgenia Beljakovan mukaan öljyn saastuttamat alueet ovatkin luontokohteina käytännössä täysin tuhoutuneita.

– Siellä ei voi tehdä enää mitään, ei kerätä marjoja eikä sieniä tai harjoittaa poronhoitoa, hän sanoo.

Uusien esiintymien käyttöönotto ja jatkuvat öljyvuodot ovat jo kaventaneet alkuperäiskansojen, mm. hantien mahdollisuuksia perinteiseen ammatinharjoittamiseen arktisilla alueilla.

Öljynporaus Jäämerellä vakava uhka luonnolle

Ympäristöjärjestöt ja ekologit varoittavat nyt Venäjää aloittamasta öljynporausta arktisilla merialueilla.

Perusteena on juuri se, ettei öljyvahinkoja ole kyetty estämään nykyisilläkään porausalueilla.

– Öljyvahinko jään peittämällä merialueella voi olla tuhoisa koko arktiselle luonnolle, mm. jääkarhuille, mursuille, sarvivalaille ja grönlanninvalaille, sanoo Jevgenia Beljakova.

– Sitä paitsi kenelläkään ei vielä ole tekniikkaa, jolla arktisella merialueella tapahtuva öljyvahinko voitaisiin estää, hän muistuttaa.

Tuotto-odotukset ajavat kohti pohjoisnapaa

Ympäristönsuojelijoiden vetoomukset eivät ole toistaiseksi saaneet minkäänlaista vastakaikua Venäjän johdossa.

Protesteja ei sallita. Ympäristöjärjestö Greenpeacen jäänmurtaja Arctic Sunrise käännytettiin hiljattain takaisin matkaltaan Karanmerelle vastustamaan suunniteltua öljynporausta.

Venäjä kaavailee päinvastoin verohelpotuksia niille öljy-yhtiöille, jotka ryhtyvät hyödyntämään uusia esiintymiä arktisilla merialueilla.

Käyttöönotto on kallista, joten mukaan aiotaan ottaa länsimaisia yrityksiä kuten Exxon, Statoil ja Eni. Kumppaneiden on määrä rahoittaa hankkeita viidellä miljardilla dollarilla.

Uudet esiintymät ovat Venäjälle tärkeitä, sillä vanhat alkavat ehtyä ja öljyn hinta laskee. Venäjä on öljytuloista täysin riippuvainen. Noin puolet maan budjetista rahoitetaan öljytuloilla.

Arktisten alueiden hyötykäytöstä on tarkoitus keskustella kansainvälisessä kokouksessa Jamalin niemimaalla Salehardissa syyskuun lopulla. Kokoukseen osallistuvat mm. Suomen ja Venäjän presidentit.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Kotimaa

Poliisi: Kuopiossa surmattujen lasten isä sai tiedon viranomaisilta – äitiä puhutettu

Video: Kynttilöitä kadunvarrella.
0:30

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä