Hakemustehtailu on usein täysin laadutonta. Jos ei 100 hakemuksen jälkeen ole tullut töitä, kannattaisi mennä ammattiapuun. Siis sellaisen ammattilaisen luo, joka ohjaa hakemusten tekemisessä. Näitä koulutuksia ja "CV klinikoita" on ainakin omalla paikkakunnallani säännöllisesti. Niihin hakeutuu usein jo ennestään tosi hyviä hakemuksia laativia, mutta eniten apua niistä on niille, joiden hakemuksiin ei yleensä vastailla.

Jos hakemus on kunnossa, pääsee sentään haastatteluihin yleensä paremmin. Jos hakemus on hutaistun oloinen, sisältää kirjoitusvirheitä, siitä puuttuu olennaista asiaa, tai se se sisältää paljon turhaa asiaa epäloogisessa järjestyksessä, jää kutsu edes haastatteluun saamatta.

Tuota, kun kaikki vain eivät kelpaa työnantajille. Se vain on niin. Ura-ja rekrykonsulteista voisi olla apua, mutta kun heidän palvelunsa maksavat eikä työttömällä ole mistä maksaa.

LIsäksi TE-toimisto ei ota koulutuksiin tietyn ikäisiä ja jo jonkun aikaa työttöminä olleita.

En tiä, mutta miulla ainakin on ruvennut jo naurattaan kattoa noita mol-sivustoja esim. pohjois-pohjanmaan alueelta.. Seurannut tota sivustoa muutaman vuoden, niin ei juuri muutosta ole tapahtunut listassa. Mitä se kertoo? Siitä voi vetää jokainen omat johtopäätökset, minä tiedän kyllä mistä se kertoo..

Haastatteluun pääseminen on mahdollisuus, kunnes sen jälkeen on ilmoitettu pääseekö täytettävänä olevaan tehtävään vai jääkö valitsematta. Jos täytettävänä ollut työpaikkaan ei tule valituksi, on palannut ns. lähtöruutuun vaikka hakemus olisi kuinka hyvä, osaaminen kohdallaan, henkilö kaikin puolin ok. mutta täytettävänä on sillä kertaa vain se yksi työpaikka ja hyviä hakijoita voi olla vaikka 3 - 5, vain yksi voidaan valita.

Tunnin työhaastettelun jälkeen: "paikka menee tälle tutulle tyypille, mutta me nyt pyydettiin sut haastatteluun, kun asut paikkakunnalla, kun ei ollut pitkä matka"

Haastatteluun voidaan pyytää myös ihan siksi, että lypsetään tietoja joko edellisistä työnantajista tai ideoita projektien toteutukseen tai työn kehitykseen. Pahimmoillaan minut on laitettu tekemään esite. Ja tämän on aivan totta. Sitten palkataan joku vähemmän kokenut, jonka vaatimaton osaamistaso ei esimiesten mielissä uhkaa heidän asemaansa.

Sinulla taksiautoilija on varmaankin useampia taksilupia. Panehan taksilupa myyntiin samalla hinnalla kuin olet itse hankkinut /saanut niin aivan takuuvarmasti löytyy ostaja, jäävät itkutkin pois.

Renki on aina renki.

Taksiyrittäjä, olen valmis vaihtamaan alaa välittömästi mikäli kustannat taksikortin ja liksaa niin paljon että tuloni eivät putoa ylipalkatusta trukkikuskin duunista.

Millä palkalla ja työajalla hommia olisi?

Eli kaikki työ ei kelpaakaan? Pomoksi pitäisi päästä heti? Ja pirun isolla palkalla?

Veksi, juuri sinunlaisesi ihmiset päätyvät pitkäaikaistyöttömiksi. Mikään ei ole niin säälittävää kuin nämä ihmiset jotka makaavat kotona "työttöminä" kun eivät saa juuri sellaista työtä minkä itse haluavat. Työtä kyllä muka haluttaisiin tehdä, mutta kenenkään alaiseksi ei olla valmiita. HUH HUH!

Suomessa työntekijän ja työnantajan välinen suhde on, liekö kulttuurista vai mistä johtuen, aika omituinen. Nimittäin jos olet vakituisessa työsuhteessa työnantajaan, kohtelee työnantaja sinua kuin orjaa jolla ei paljoa ihmisarvoa ole. Potkuilla uhataan jos ei herroittele. Yrittäjäksi siirtyessäni huomasin että työnantajani (asiakkaat) kohtelevat minua (palveluntarjoaja) erittäin arvokkaasti, ei mitään suunsoittoa tai halveksintaa. Hemmetti, olen sittenkin ihminen!

Joten jos pomon asenteessa on vikaa, kannattaa ehdottaa tekevänsä jatkossa samaa työtä toiminimen alla, sen pitäisi helpottaa asioita kun tarvii vaan laskuttaa eikä miettiä työsopimusehtoja tai niistä koituvia kustannuksia. Mutta moni pomo on tätä vastaan. Miksi? Vallantunne?

En myöskään tajua miksi työttömyystukea ei voi saada yrittäjänä, miksi edellytyksenä on työsuhteeseen pyrkiminen ja miksi palkansaajat voivat saada soviteltua päivärahaa mutta yrittäjät ei? Samasta työstä on kyse olitpa palkansaaja tai yrittäjä.

Taksirenkien puutteeseen vaikuttaa varmastikin se, että harvalla työttömällä on taksikortti. Yksi tuttu hankki moisen pari vuotta sitten, ja itse taksikortti kustansi hänelle tonnin verran, plus sitten oheiskustannukset (matkat koulutukseen sun muut) siihen päälle. Et kai sinä arvoista taksiyrittäjä vain kuvittele, että pitkäaikaistyötön ylipäänsä kykenee repimään tuollaisen summan jostain?

Taksirengin homma on muutenkin erittäin surkeaa hommaa, ja useimmat tuntemani rengit tuntuvatkin tekevän taksihommia vain silloin kun muita hanttihommia ei ole. Monella palkka riippuu täysin asiakkaiden määrästä, eli jos ei ole asiakkaita, sitä istutaan ilmaiseksi siellä autossa, ja etenkin pienemmissä firmoissa työ on rengin osalta hyvin pitkälti juoppokuskina toimimista. Isännät kun hanakasti ajavat itse silloin, kun asiakkaat ovat miellyttävämpiä ja keikat tuottoisampia.

Tokikin isompien kaupunkien taksitoiminta eroaa aika paljon pienten kaupunkien ja maalaiskuntien taksitoiminnasta.

Humalaiselta turpaan saaminen on varmaan yksi syy miksi taksina oleminen ei kiinnosta...

"Yrittäjän", "Amoksen", "Future Mattersin" kanssa olen samaa mieltä. Mutta kun ei täällä isossa kaupungissa uskalla edes bussikuskiksi ruveta, kun on niin pelottavia tarinoita tiedossa asiakkaista. Sitä paitsi, ottaisitko tosiaan minutkin 50-vuotiaan naisen, joka viimeksi ajanut autoa 20 vuotta sitten, rengiksesi?

On omituista että työssäkäyvät arvostelevat raskaasti työttömiä joilla on valinnasta puute. Kaikenlainen työ ei sopeudu kaikkiin ihmisiin. Itse olen ollut pitkäaikaistyötön n.2v, ja se oli paljon parempaa elämää kuin se, että raahasin itseni joka päivä kuuntelemaan muiden ihmisten valittamista kuinka heidän ostamansa elektroniikkatuote on paska eikä mikään onnistu.

Moni työ tuottaa erilaista syrjäytymistä, henkistä ja fyysistä pahoinvointia, riippuen siitä minkälainen ihminen on.

Ihmisiä on maailmassa niin paljon, että töitä ei kaikille riitä. On myös paljon turhia työpaikkoja ja palkkaeroja jotka tuottavat enemmän ongelmia kuin "sossupummit".

Oletko ihan tosissasi,että sua huvittaa nää itkutarinat.Sinä ja sinä jne,,Et voi koskaan tietää koska itse jäät" työttömäksi" Ole onnellinen,että sinulla taksiautoilija on töitä,mutta sinuakin saattaa,joskus työttömyys kohdata.

Kyllä täällä kommentoi paljon sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään oikeaa käsitystä asiasta. Hyvä se on mutu-pohjalla jaella täällä neuvoja, kun itse on sattunut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan niin, että töitä on löytynyt. Toivon totisesti, että joudutte itsekin kohtaamaan tämän ongelman. Ei todellakaan ole hakemuksesta tai cv:stä kiinni, jos ei tärppää. Anna mun kaikki kestää!!! Yksinkertaisesti suurin ongelma on ikä: yli 45-vuotiasta katstoaan kuin jotain kummajaista. Ei myöskään koulutus auta, sillä olet joko väärän koulutuksen saanut tai "ylikoulutettu". Taksikuskiksi ei voi alkaa kuka tahansa, vaan tarvitaan luvat. Bussi/ratikkakuskikoulutukseen on haettu, ei edes haastatteluun. Kaupan tehtäviin on haettu: "et kelpaa kun ei kaupallista koulutusta". Koulutusta kyllä muuten on, tohtorin tutkintoon saakka, plus kaikki mahdolliset lisäkoulutukset (opettajan pedagogiset, viestintäkoulutus, yrittäjäkoulutus). Töitä vain ei saa. Piste.

Niinpä.

Erään pikkuyrituksen ovessa oli kommentti että liike on suljettu työvoimapulan vuoksi. Otin yhteyttä ns johtajaan ja kävin häntä paikanpäällä tapaamassa. Kävi ilmi ettei oikeastaan ollut kyse työvoimapulasta vaan siitä että ko työnantajan olisi pitänyt maksaa noin 200 €:a sosiaalikuluja minun työllistämisestäni. No.. Tuollaiseen tuhlailuun firmalla ei tietysti ollut varaa ja jäin edelleen työttömäksi.

Niinpä. Kyllä kait minäkin työllistäisin jos työntekijän palkkaa eikä muita kuluja

pitäisi itse maksaa.

Minulla on neljä tutkintoa. Töitä olen aina tehnyt, kun on voinut. Muistaakseni elämäni aikana olen kieltäytynyt kolmesta työstä, ja kieltäytymisistä on aikaa. Olen ollut valmis tarttumaan melkein mihin vain. Siksi en olekaan ilmeisesti pärjännyt. Aivan totta on tuo ikärasismi!

Lisäksi on kummallinen vastaus tuo yrittäjien ja muiden työttömyyttä vähättelevien, että pitää tehdä mitä vain. Minusta on röyhkeää työnantajilta edellyttää, että työtön tulee ilmaiseksi tai mitättömällä palkalla tekemään työtä, koska se on samalla yhteiskunnan tukien väärinkäyttöä, kun käytännössä yhteiskunta sitten kuitenkin joutuu elättämään tuon halpaheikin. Eli kukahan täällä oikein tätä yhteiskuntaa hyödyntää ja vapaamatkustaa?

Minulla on ratkaisu koulutus, sain todistuksen hyvillä arvosanoilla ja olin uskottava työnhaussa vaikka olin työtä hakiesa 55-vuotias

Älä luovuta, sinulla on asenne kohdallaan. Syrjintää esiintyy ja ennakkoluuloja, on myös niin, että myöskää kaikki ikääntyvät, eivät ole kovin uudistumis kykyisiä ja/tai haluisia, kuten eivät monet keski-ikäisetkään. Kiinnostus muutoksen mukana uuden omaksumiseen on myös taito ja asenne kysymys. Jos omalla aikaisemmalla alalla ei ole enää työtätarjolla, kannattaa tarkastella ennakkoluulottomasti jostain yllättävästä ja uudesta näkökulmasti omaa työllistymistään. Myös asuinpaikkakunnan olosuhteet ja lähiseudut määrittelevät olemassa olevia mahdollisuuksia. Pidän peukkua, sinulle

Totta joka sana. Itse sain huomata että jos työhaastattelijoina on nuorempaa väkeä kuin minä, peli on jo pelattu. Itsellä useampi toisiaan tukeva koulutus ja työkokemusta. Ei auta jos ikä alkaa lähennellä viittäkymppiä. Nyt olen töissä kun satuin hakemaan firmaan jossa henkilöstöpuoli minun ikäluokkaani.

Ikärasismia on ja dilemma piilee siinä, että puhutaan pitkistä työurista ja että kokeneita kannattaa palkata - puhutaan hiljaisesta tiedosta. Käytännössä tämä ei näy mitenkään muuten, kuin että kokemus on rasite ja riski. Minullakin on takana 20 vuotta myyntikokemusta, mutta en kelpaa tänä päivänä edes menekinedistäjäksi, vaikka olisi kaupanalalta rautaista kokemusta ja näkemystä markkinoinnista. Ja mielenkiintoisimmat hetket olen kokenut rekryfirmojen haastattelu tilanteissa - kun olet myynyt 20 vuotta jotain tietyn alan tuotteita, niin sinä et sitten osaa myydää esim. tuotteiden sijaan palveluja ? Näen, että joka on myyntitehtäviin sopiva, pystyy myymään sekä tuotteita, että palveljua. MUTTA jos olet myynyt makkaraa tai saippuaa - vaikka Suomen isoimmissa "taloissa" - sinä et rekryfiman mukaan pysty/osaa myydä palveluja. Minä haluaisin päästä vanhasta elämästäni ja vaihtaa alaa eli myydä ihan jotain muuta, mutta saippuakauppias on saippuakauppias ja makkaran myyjä on makkaran myyjä.

Jos olisin vielä niin nuori kuin 51-vuotias alkaisin opiskelemaan ihan uuden ammatin vaikka ammattikorkekoulusta.Ehtii vielä tekemään työuraa hyvin.Tulee eläkekertymääkin mukavasti.Meille yli viiskymppisille työttömille piäe saada äkkiä sellainen muutos eläkkeenmääräytymisperusteille että huomioidaan koko mennyt työura kokonaan jonkin suuremman prosentin mukaan.Itse ollut vaikka kokoaikaista työtä oikeestaan 90-luvun lamasta lähtien.Pöljä kouluttauduin media-alalle.Koskaan ei ole ollut sen jälkeen täysiä työvuosia. Aina pätkätöitä ja keikkatöitä.Mitä sitä niistä muka kertyy.Omalla kohdalle ainoa mahdollisuus kerryttää eläkettä on vielä yrittää perustaa yritystoiminta.Sekään ei ole aivan mutkatonta.Olen hakenut kaksi vuotta yritystä jota voisin jatkaa,mutta semmosia kuralammikoita tullut vastaan että hirvittää.JOs kannattavaa toimintaa niin sitten ylihintaisia.Mutta tämmöseen panostan.Pysyn toivonkipinässä kiinni.Ja aikakin kuluu paremmin haaveillessa.

Olen tullut tuohon samaan tulokseen eli mahdollisuus työllistyä yli 55 vuotiaalla on ainoastaan perustaa yritys. Olen myös hakenut yritystä jonka toimintaa voisi jatkaa, mutta todellakin ne ovat joko yritysidealtaan täysin onnettomia tai sitten todellakin ylihintaisia liikevaihtoon verrattuna, jolloin on täysin mahdotonta hankkia itselle elantoa saatikka kerryttää eläkettä. Sitten on tuo toinen puoli yrityksen perustaminen vaatii tuhottamasti paperibyrokratiaa, hakemusta, anomusta yms.

Avainsanat ovat: 3 vuoden jatkuva työsuhde, onko täyttänyt 55 vuotta (tai täyttämässä ko kolmen vuoden aikana) sekä muutosturva. Nämä kolme asiaa kun täyttyy yhtäaikaisesti, niin henkilön irtisanominen on kallista (kalliimpaa kuin muiden irtisanominen). Tämä on työnantajan näkökulmasta näin ja asia muuttua vasta kun kaikenikäisten irtisanominen on samanhintaista. Asiaan voidaan vaikuttaa vain lakimuutoksella, josta päättää eduskunta.

Juuri näin. Löytyy vielä 70% kohta koko kansakunnasta kortistosta.

Työttömänä onkin hyvä alkaa noudattaa terveellistä ruokavaliota. Halvimmat ruoka-aineet onkin tervellisimmät. Ei tarvitse aina rukiisen leivän päälle meetfurstia ja rasvasia juustoja. Työttömänä on aikaa kuntoilla ja muutenkin nauttia kiireetöntä elämää. Voit käydä terveyskeskuksessa lääkärissä ja saata tietoa omasta terveydestä, tarvittaessa hoitaa vaivasi kuntoon.

Työttömälle on monasti auennut uusi elämä ja parempi. Älkääkä tuputtako töitä sellaisille jotka toipuvat edellisistä, rankoista työkekemuksista!

Minulle ei riitä myöskään 250 kpl hakemusten määrässä. Niitä on viimeisten yt-neuvotteluiden ja työvähennysten jälkeen tosiaan satoja. Ikää on 60 v- terveys ok ja työvireys erinomainen. - Olin 2012 kuitenkin 6 kk töissä, nyt osa-aikaisena.

Ja koska olen osoittanut työnantajalleni olevani pystyvä, pätevä ja erinomainen, niin ovatpa huomanneet asian ja yrittävät järjestää jatkossa lisää ja kokoaikaista,

tavoitteenihan on vielä 3 vuotta. SItten ansaittu eläke.

Mutta tuo ikäsyrjintä on niin totta, niin totta. Meistä löytyy todella erinomaisia tekijöitä. Työnantajat vaan eivät edes VIITSI haastatella, jolloin pääsisi esittäytymään ja näyttämään osittain jo kykynsä.

Sitten on taas kohta.. ja taas kohta sama paikka avoinna - ja sitä rataa..

Jaksamista kokeneille ja hyville tekijöille!

Lopetin myös laskemisen noin kolmen sadan hakemuksen jälkeen. Kohta on 2,5 vuotta työttömyyttä täynnä. Kummallista kun en vähän yli kolmekymppisenä ja täysin työkykyisenä työhön pääse vaikka on ammatilinen perustutkintoa ja ylempi korkeakoulututkinto sekä kummankin alan työkokemusta.

Työttömänä aika kuluu kuin siivin. Tekemistä kyllä on vaikka lopuksi elämäksi, mutta on erittäin turhauttavaa elää, kun ei tunne olevansa yhteiskunnalle hyödyllinen. Aivan järjetöntä kouluttaa ensin ja sitten pitää ihmisiä tyhjän panttina.

Tukea työttömyyden aikana en ole saanut. Tai no naljailua on saanut kyllä kuulla konesti kuten "mene töihin siitä" tai "sinä et vain halua tehdä työtä". On todella "rakentavaa" kuulla tuollaisia kommentteja ihmisiltä, jotka eivät ole olleet yhtään päivää työttömänä.

Raskainta työttömyydessä on se ettei tunne kuuluvansa mihinkään, kun ei ole edes perhettä tai sukua tukena.

Onkohan ala jolle olet kouluttautunut kovin työllistävä ala? Pidä kaikesta huolimatta, toiveikas mieli. Olen kokenut vielä pidemmän keljun työttömyyden jälkeen asioiden muuttuuneen parempaan suuntaan ja työllistynyt.

jäin kesällä työttömäksi 2,5 vuoden työpätkän jälkeen. Odotan vielä ekaa työttömyyspäivärahaa kassasta joten rahat ovat nyt finaalissa. Mutta olen iloinen että kuulun työttömyyskassaan ja toimeentuloni tulevaisuudessa taitaa olla aika siedettävä. Onneksi on eläkepulti, vaikka taidan päästä eläkkeelle juuri samoihin aikoihin kun lisäpäivät alkaisivat. Aikaisemmin olen myös ollut työttömänä ja jopa pudonnut 500 päivän jälkeen Kelan korvaukselle ja siinä on vasta taloudellinen ahdinko. Lainaa on vielä rutkasti joten koko Kelan korvaus meni lainojen hoitoon ja vastikkeeseen..Ruokaa sai sitten etsiä mistä nyt löytää.

Nyt teen keikkoja joista en ansaitse kuin muutamia satasia kuukaudessa mutta tunnen kuitenkin olevani jollain tavalla mukana. En juurikaan jaksa hakea vakipaikkoja enää kun tiedän ettei munikäistä niihin missään nimessä otettaisiin.

Samoin tukityötä, kursseja ja ammattitutkintokin. Ei töitä, eikä työkkäristä apua.

Nyt ehdottavat työharjoittelua. Ikää on yli 50, että mukava mennä harjoittelemaan samanikäisten työntekijöiden joukkoon. Kyllä pitäisi katsoa kokonaisvaltaisesti ihmisen ja ihmisen elämän jatko, eikä aina

että saadaan joku tekemään ne keksityt työt.

On tutun tuntuista tekstiä. Ehkä sitä kuitenkin kannattaa toivoa parempaa huomista vaikka se on usein mahdotonta. Yksi "kainalokeppi" olisi yrittää päästä johonkin koulutukseen, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Saisi ainakin ajatukset pois niistä samoista masentavista ajatuksista.

Sama juttu kuin Kaikulilla.Olen ollut yhtä kauan työttömänä.Olen käynyt yhden kurssin.Ollut työttömien työkunto-projektissa,puoli vuotta Kelan kuntoutusrahalla sekä vuosia ylläpitokorvauksella Kuntouttavassa työtoiminnassa.Nyt täytän kuukauden päästä 64v ja saan pelkästään työmarkkinatukea.Vielä olisi kestettävä reilu vuosi että pääsen työvoimatoimistosta eroon.Työttömyyseläkkeelle en pääse kun noita töitä ei katsota työksi vaikka olisitkin vuosia työssä.Ei muuta kuin kitkutellaan edelleen.

Olen 57 v ja töitä on vaikka millä mitalla. Olen tietysti yrittäjä. Rahapuoli on sitten eri asia, lopetin yrittäjäeläkkeenkin maksun, kun verottajan jälkeen jäi tulosta alle 8 000 euroa v. 2010. Eläkkeelle jäämistä en ole viitsinyt ajatella, loppuun asti vedetään ja saappaat jalassa kaadutaan. Töitä on, nyttenkin on tarjottu useampaankin yrtiykseen osakkuutta, ei tarvitse sijoittaa kuin 25 000 - 50 000 euroa ja töitä saa tehdä ! Olisiko niin, että kaikkien yli viiskymppisten tulisi toimia yrittäjinä niin ei tarvitse kenenkään puhua ikärasismista. Itse en koskaan ikärasismiin ole törmännyt.

Sata hakemusta puolessa vuodessa. Eihän se tehnyt kuin neljä viikossa. Tulos puhdas nolla. Toiset vaan uskoo vähemmällä työelämän faktoihin, toiset taas poliitikkojen puheisiin. On ihmeellistä että puhutaan työurien pidentämisestä. En ole vielä tänän päivänä nähnyt mitähän täystyöllisyys merkitsisi työurien pidentämisen sijaan. Eipä tunnu päättäjiä kiinnostavan. Noilla työurapuheilla saadaan kyllä syyllistettyä työttömiä, oma syy kun et saa töitä.

Harvalla palkkatyöstä palkkaansa saavalla palkansaajalla on sijoittaa 25 000 - 50 000 euroa yhtään mihinkään. Kun et yrittäjänä maksa nyt itsellesi yrittäjäeläkettä, toimit itsesi kannalta mielestäni hassulla tavalla, mutta niin makaa kuin petaa. Aina ei voi valita miten ikääntyminen ja tulevaisuus menevät, suunnitelmat ovat, suunnitelmia. Mahdoitko maksaa myöskään itsellesi palkaa tekemästäsi työstä yrittäjänä, se on toki oma asiasi, mutta jotenkin vaikutta, että kaikki taloustieto ei ole ihan ajantasaista, saahan sitä töitä tehdä vapaehtoistyössä, ei siitä makseta palkaa eikä tulevaisuudessa tulevaa saatavaa eläkettä.

Pienelle epäkohdalle - olen toiminut toiminimiyrittäjänä eli kaikki mitä jää verottajan jälkeen on palkkaa. Esim 25 000 euron sijoittaminen työpaikan hankintaan ei liene monellakaan ongelma; asunto, auto tai kesämökki takuuksi ja niin työtä löytyy, taitaa vain monella puuttua uskallusta ? Työn teko on tosi kivaa, ei siitä nyt aina korvausta paljoa tarvitse saada. Minusta 8 000 euron vuositulot korkeakoulututkinnon suorittaneelle Suomessa ovat tosi hyvät. Mitään sosiaaliapua en ole koskaan anonut enkä tule anomaan. Muutto muualle tosin voi olla edessä. Asuinpaikka on valittava tulojen mukaan varsinkin silloin kun on eläkeiässä.

Kerran haastattelin pitkäaikaistyötöntä ihan perustoimistohommaan mukavaan tiimiin. Asenne oli tosi vinksallaan. Aloitti kertomalla pelkkää pahaa entisistä työnantajistaan ja jatkoi listalla asioista, joita ei voisi / suostuisi tekemään. Otettiin sitten harjoitteluja, joka oli ihan toista maata. Ikävä kyllä ei voitu palkata jakson päätteeksi, mutta sai hyvät suosittelut ja löysi pian toisen duunin. En sano, että työllistyminen on helppoa, mutta kannattaa myös miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa.

Kyllähän sitä voi lähettää vaikka 10 hakemusta päivässä, mikäli on minne lähettää. Ei liene järkeä lähettää sellaisiin paikkoihin, joihin ei selkeästikään ole mahdollista päästä. Eli minulla esim. ict-, talous-, kirjanpito-, rakennusala- ym. Kyllähän hakiessa täytyy olla myös käsitys siitä, mitkä ovat pätevyysvaatimukset. Ja tällaisia itselle sopivia paikkoja ei löydy kuin ehkä muutama kuukaudessa.