Jo muutaman ministeriön yhteenlasketut esitykset ovat puoli miljardia euroa.Tietoja ei ole saatu kaikista ministeriöistä.

Rahat pitäisi käyttää vuosien 2009 - 2010 aikana niin, että työpaikkoja syntyy mahdollisimman nopeasti. Luvut ovat suuruusluokaltaan oikeita, mutta joidenkin miljoonien eurojen heittoja voi olla, koska tiedot kuuluvat vielä budjettisalaisuuden piiriin. Tietolähteet eivät ole välttämättä halunneet antaa aivan tarkkoja lukuja.

Kataisen 100 miljoonan raja ylittynee

Jo tähän mennessä tiedossa olevat ministeriöiden toiveet ylittävät moninkertaisesti 100 miljoonan euron rajan, jonka valtiovarainministeri Jyrki Katainen mainitsi elvytyspaketin enimmäismääränä joulukuun alussa YLE Uutisten haastattelussa. Sen jälkeen eduskuntakeskusteluissa Katainen on pyörtänyt lausuntoaan, että 100 miljoonaa euroa olisi ehdoton enimmäismäärä elvytyspaketin rahoille.

Seuraavaksi valtiovarainministeriö kokoaa ministeriöiden toiveista oman esityksensä. Valtiovarainministeriössä hankkeet käydään läpi valtiosihteeri Raimo Sailaksen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johdolla. Sailaksella on myös toisenlaista kokemusta taantumasta. Sailas suunnitteli valtion menojen leikkauslistoja 1990-luvun laman aikana.

Hallitus keskustelee työmarkkinajärjestöjen kanssa elvytyspaketistaan. Lopullinen hallituksen esitys elvytyspaketiksi julkistettaneen tammikuun lopulla vuoden 2009 ensimmäisenä valtion lisätalousarviona. Toinen lisätalousarvio valmistunee huhti-toukokuussa.

Lliikenneministeriö 170 miljoonaa

Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan suurin osa toivotuista rahoista käytettäisiin teiden ja ratojen peruskorjauksiin: siltoihin, ristetyksiin ja kevyenliikenteen väyliin eri puolilla Suomea. Erityisesti tarpeen olisi 40 miljoonaa euroa Seinäjoki-Oulu -radan korjaukseen. Liikenneministerin mukaan jo käynnissä oleva peruskorjaus keskeytyy, jos rahaa ei saada lisää. Lisäksi liikenneministeriö käynnistäisi Savonlinnan valtatiejärjestelyt, Espoon ja Kirkkonummen välisen kantatien korjauksen, Kuopiosta Kallan siltojen korjauksen sekä Joensuun ohitustien.

Ympäristöministeriö 120 - 130 miljoonaa

Asuntojen korjausrakentamiseen ja vuokra-asuntotuotannon vauhdittamiseen ministeriö esittää noin 100 miljoonaa euroa. Vesi- viemäri- ja ympäristötöihin ympäri maata esitetään 20 - 30 miljoonaa euroa.

Opetusministeriö 110 miljoonaa

Koulutuksen osalta homekoulujen korjauksiin sekä aikuisten perus- ja lisäkoulutukseen ja korkeakoulutettujen oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen yhteensä noin 60 miljoonaa euroa.

Kulttuurin ja liikunnan osalta liikuntapaikkojen rakentamiseen ja korjaukseen, nuorisotiloihin sekä kulttuurirakennusten peruskorjaukseen esitetään yli 50 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö 50 miljoonaa euroa

Valtaosa sosiaali- ja terveysministeriön esittämästä rahasta kuluisi sairaaloiden ja terveyskeskusten homeongelmien korjaamiseen. Joissakin paikoissa rakennusten kosteusvauriot aiheuttavat jo terveydellisiä ongelmia.

Maa- ja metsätalousministeriö 50 miljoonaa euroa

Haja-asutusalueiden yhdysvesijohtoihin ja muihin vesihankkeisiin esitetään 18 miljoonaa euroa, tulvasuojeluun 15 miljoonaa euroa, muun muassa Poriin. Lisäksi rahoitusta pyydetään poroesteaitojen korjaamiseen Suomen itärajalla Lapissa sekä metsähallitukselle rahaa pitkospuiden rakentamiseen matkailua varten.

Sisäministeriö 10 miljoonaa euroa

Sisäministeriö esittää lisää rahaa poliisitalojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä rajavartiolaitoksen kiinteistöjen uudistamiseen. Lisäksi listalla on sisäministeriön ja sen alaisten virastojen kiinteistöjen rakenteellisen turvallisuuden ja henkilöturvallisuuden parantaminen.

Käytännössä sisäministeriön esitys on hieman 10:tä miljoonaa euroa suurempi, koska esitykseen sisältyy muutamien poliisitalojen suunnittelua tai rakentamista. Nämä kulut eivät näy heti sisäministeriön menoissa vaan Senaatti-kiinteistöjen menoina. Tulevina vuosina nämä hankkeet nostavat sisäministeriön maksamia vuokria.

Ulkoministeriö

Ei rahaesityksiä varsinaiseen elvytyspakettiin. Lisäbudjettia varten esityksiä esimerkiksi virkanimikkeiden muutoksista.

Työ- ja elinkeinoministeriö

TEM:n esitys noudattaa pääpiirteissään ministeri Antti Tanskasen julkistamaa ehdotusta. Esityksellä pyritään luomaan uusia keinoja taantumasta kärsivien yrityksien rahoitusongelmien ratkaisemiseksi. TEM esittää, että yrityksiä rahoittavan valtio-omisteisen Finnveran rahoitusvaltuuksia lisätään 3,2 miljardista 4,2 miljardiin, lisäksi ministeriö haluaa ottaa käyttöön suhdannelainat ja -takaukset. Vientiyrityksien rahoittamiseen esitetään viittä miljardia euroa.

Finnveran omaa pääomaa ministeriö haluaa korottaa 130 miljoonalla eurolla, Suomen Teollisuussijoitukselle esitetään puolestaan sadan miljoonan euron lisärahaa.