Etelä-Karjalassa ministeriryhmän eilinen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta on aiheuttanut suurta hämmennystä ja epätietoisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen korviin on myös kantautunut tieto siitä, että esitystä on tulkittu monin eri tavoin. Synkimmät ovat epäilleet, että kuntien yhteinen sosiaali- ja terveyspiiri puretaan.

- Eksotella ovat asiat suhtkoht kunnossa, kunhan Imatrakin tulisi mukaan kokonaisuuteen.

Imatran kaupunki ostaa tällä hetkellä vain erikoissairaanhoidon palvelut, perusterveydenhuollon hoitaa kaupunki itse. Etelä-Karjalan muut kunnat kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaan kuntayhtymään, Eksoteen.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen epäili torstaina heti tuoreeltaan, että erityisvastuualueiden roolin korostaminen merkitsisi Eksoten purkamista. Välimäki kiistää, että erityisvastuualueen roolia vahvistettaisiin.

-  Tarkoitus on vahvistaa erikoistason ja perustason yhteyttä eikä erityisvastuualueista ole tarkoitus tehdä mitään mammuttiorganisaatioita. Niillä on selvästi koordinointitehtäviä, jotka liittyvät tietojärjestelmiin, koulutukseen ja tutkimukseen, sanoo Välimäki.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Linden visioi torstaina Yle uutisissa, että kaikki vaativampi sairaanhoito siirtyisi erityisvastuualueen järjestettäväksi.

- Aki Lindenin tulkinnat ovat hänen omiaan. Nyt on puhtaasti kysymys siitä, että kuka järjestää ja kuka ei järjestä. Tässä on tarkoitus vahvistaa perustason toimintayksikön järjestämisvastuuta ja mahdollisuuksia, sanoo kansliapäällikkö Kari Välimäki.

- Erikoispalvelut, jotka nykyään tuotetaan esimerkiksi yliopistollisissa keskussairaaloissa, tuotetaan siellä edelleen. Ei niitä ole tarkoitus sieltä jakaa. Eksoten alueella on sairaalarakennukset. Siitä ei ole kysymys, että palveluita ruvettaisiin keskittämään tällä perusteella.

Esitetyssä mallissa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoiton raja on kuitenkin häilyvä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki perustelee häilyvää rajaa sillä, että se antaa mahdollisuuden tehdä muutoksia niillä alueilla, joissa se on tarpeen. Välimäen mukaan nyt pohditaan, miten omistajaohjaus toimisi vahvojen kuntien omistamilla erityisvastuualueilla.Välimäen mukaan Etelä-Karjalassakaan ei selvitä ilman kuntaliitoksia.

- Erot kuntien välillä tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Työryhmän  lähtökohtana oli se, että  kuntauudistus tulee tehdä rahoituksellisista syistä ja kuntaliitoksia tarvitaan välttämättä. Meidän arviomme on se, että kuntia ei tule olemaan yli 150 jatkossa.

Myös Eksotessa on kehittämisen varaa. Välimäen mukaan Eksoten sisältä on tullut viestiä, että hallinnollisia raja-aitoja on vielä muuhun kunnalliseen päätöksentekoon esimerkiksi koulutoimeen.

-  Siinäkin auttaisi se, että tapahtuisi näitä kuntaliitoksia, sanoo Välimäki.