Osallistu |

Minkälaista medialukutaitoa lapset tarvitsevat tulevaisuudessa?

Internetillä on nykyään iso rooli paitsi lasten ja nuorten myös kaikkein pienimpien taaperoiden elämässä. Miten lasten medialukutaito on sinun mielestäsi muuttunut? Mitä muutoksia uskot olevan luvassa? Miten medialukutaitoa pitäisi opettaa lapsille?

Lapsi käyttää tablettitietokonetta.
Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Lähes kaikki Nuorisotutkimusseuran kyselyyn vastanneista perheistä kertoi 0–8-vuotiaiden lasten käyttävän internetiä ainakin joskus. Yli puolet lapsista käytti nettiä viikoittain ja reilu kolmannes melkein päivittäin.

Yksiä pelottaa lasten kasvava internetin käyttö, toiset pitävät esimerkiksi tablettikoneen käyttöä hyödyllisenä lapsille.

Lasten nettivimmaa rajoittamaan on ehdotettu, että tietyn ikäiset lapset toisivat tiettyyn kellonaikaan puhelimensa pois, jotta vaikkapa iltatoimille ja rauhoittumiselle jäisi aikaa.

Nykyään myös lasten koodikoulut, joissa 4–9-vuotiaat lapset tutustuvat ohjelmoinnin saloihin, ovat suosittuja. Koodikoulussa opettava erikoisasiantuntija Iiro Uusitalo kertoo, että koodatessa lapset oppivat ongelmanratkaisukykyä. Leikin varjolla tehtävä koodaaminen myös vahvistaa matemaattisia taitoja.

Mutta mitä mieltä lapset ovat itse vaikkapa sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä? Lapset pääsevät ääneen maanantaina Suoran linjan tv-lähetyksessä, jolloin viitasaarelaisen uutisluokkamme oppilaat kertovat ajatuksistaan.

Tällä viikolla Suoran linjan tv-lähetyksissä käsitellään myös muita lasten medialukutaitoon liittyviä kysymyksiä.

Miten sinun mielestäsi medialukutaitoa pitäisi opettaa lapsille koulussa? Entä kotona? Tulisiko lasten kanssa opetella netin käyttöä nykyistä enemmän? Kuinka teidän perheessänne lapset opastetaan käyttämään nettiä ja sosiaalista mediaa?

Suoran linjan lähetykset TV2:lta arkisin kello 19:20. Tällä viikolla lähetystä ei tule torstaina, muuten normaali aikataulu.

Jutun aikamuodot päivitetty 28.4.

Kommentoi aihetta (36 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • MasaE

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Niin koulussa kuin kotona, ja myös aikuisten jokapäiväisessä elämässä olisi syytä paljon aktiivisemmin pohtia, onko jokin asia niinkuin sen väitetään olevan. Mitä syitä sen esittäjällä saattaisi olla väittää jotakin, vaikkei asia ihan niin olisikaan? Mitä mahdollisia tavoitteita vaikkapa tietyn uutisen sanavalinnoilla voi olla? Mikä on luotettava lähde ja mikä ei? Voiko sitä edes yksiselitteisesti sanoa, ja onko sama lähde aina luotettava eri asioissa ja eri aikoina?

    No, toisaalta koulussa opetetaan uskontoakin.

    • markkinatalous

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Edelliseen liittyen voisi myös opettaa tärkeimpien hakukoneiden ja internetpalveluiden toimintaperiaatteetkin. (Käyttäjätietojen myynti mainosten kohdistamiseksi, hakutulosten näkyvyys maksetun hinnan perusteella jne.)

    • isä

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Lapsi ei oikeasti vielä ymmärrä toden, epätoden ja niiden suhteellisuuden olemusta. Lapsien kanssa kannattaa keskustellla. Silloin tietenkin olisi hyvä, jos aikuisella olisi jonkinlainen käsitys noista asioista.

      Aika paljon näkee ja kuulee sellaisia "Internetissä on epäluotettavaa tietoa", "Wikipediaan ei voi luottaa" jne. käsityksiä. Kuten MasaE jo kommentoi, ei ole olemassa mitään ikuisesti täydellisen oikeassa olevaa lähdettä tämän maailman asioista.

      Tieto ja asiat ovat kuitenkin olemassa täällä, niitä on liikaa, varsinkin lapselle eli turhaa tietomäärää kannattaa karsia ja miten sen nyt yksinkertaistaisi: Kaikkea ei pidä uskoa, vaan aina pitää miettiä itsekin, mikä on viestin tarkoitus, merkitys ja oikeellisuus. Väärä tieto tai piilomerkitys ei aina johdu pahoista motiiveista, vaan useimmiten tietämättömyydestä. :-)

    • Aivojen kehitys

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Lasten kehitystä ohjaa yksilöllinen aivojen kehitys. Murrosiässä valmistuvat aivojen tunnealueet ja hormoonituotannon säätely. Vasta aikuisuuden kynnyksellä kehittyy aivojen otsalohko eli harkintakyky. Tämä kaikki osoittaa hyvin sen, että sekä koulun että kodin on osallistuttava lapsen medialukutaidon tukemiseen hyvin pitkään.

      "MasaE" pohdiskelee kysymyksillään ansiokkaasti medialukutaidon ongelmatiikkaa ja osittaa sen, miten tärkeä on säilyttää rakentava keskusteluyhteys lapsiin. Papukaijan rooli on kasvattajan rooli, sillä lasten aivot eivät yksinkertaisesti pysty soveltavaan ajatteluun.

      Toisaalta hyvinkin nuorilla lapsilla on tiukka näkemys esim. uskonnosta, mutta onko se aidosti heidän oma näkemyksensä?

    • aiheesta

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      "Toisaalta hyvinkin nuorilla lapsilla on tiukka näkemys esim. uskonnosta, mutta onko se aidosti heidän oma näkemyksensä?"

      Miten uskonnosta voi muodostaa oman näkemyksen? Uskonto on valmis kokonaisuus, johon samaistuu tai sitten ei. Aito uskominen on nimensä mukaan uskomista, ei uudelleen säveltämistä omien ajatuksiensa mukaan, koska silloin se ei enää ole uskonto sen varsinaisessa merkityksessä.

      Kokonaan toinen kysymys on se, millaisia arvoja ja asenteita vanhemmilla on oikeus istuttaa lapsiinsa. Lapset ja media -aiheen yksi ongelma ei ole välttämättä ole siinä, että media avaa ovet monenlaisten asioiden äärelle. Vaan ongelma on se, että lapset saavat myös sellaista tietoa, joka sotii vanhempien arvoja vastaan.

    • kokeile itse

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Vaan mitä on oikea tai väärä tieto? Riippuu näkökulmasta josta asiaa tarkastellaan! Paljon on myös yleisiä käsityksiä, jotka eivät todellisuudessa ole aivan niin, mutta koska kuluttajakunnan tietotaso on jokin oletettu keskiarvo, asioita pitää yksinkertaistaa ja selkeyttää. Tämä taas johtaa siihen, ettei asian kokonaiskuva välttämättä hahmotu ja mielipiteet rakennetaan turhan kapean alustan varaan. Esimerkkinä sote-uudistus, jonka uutisoinnissa on epäonnistuttu täysin: epätietoisuus on aina vierasta ja vieraus koetaan uhkaksi.

      En lähtisi opettaa nuorille kriittistä medialukutaitoa siinä mielessä, että "pohditaanpa nyt onko tämä tieto oikeaa ja/tai väärää, ja mitkä ovat olleet tiedonlevittäjän tarkoitusperät". Pikemmin tulisi keskittyä siihen, että nuoret laitettaisiin itse pohtimaan "miten sinä kertoisit laajalle lukijakunnalle asiasta mahdollisimman totuudenmukaisesti ja objektiivisesti". Useimmiten asiat avautuvat parhaiten tekemällä ja kokeilemalla niitä itse.

    • Eetvartti

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kun selaan läpi viikon TV-ohjelman, en löydä sieltä juuri mitään muuta kuin urheilua, saippuaoopperoita ja mainoksia, ja niitäkin moneen kertaan uusintana. Tulen kohta samaan johtopäätökseen kuin vanhoillislestadiolaiset, jotta sitä sontaikkunaa ei tarvita mihinkään.

      Uskonnollinen kirjallisuuskin tulisi kieltää lapsilta, koska se vahingoittaa lapsen terveen kehityksen.

      Medialukutaitoa ei siis tarvitse juuri mihinkään. Tärkeämpää on pysyä erossa mediasta, etenkin juuri nyt vaalien aikoina, jotta ei tulisi mielikuvaa demokratialla aikaan saatavissa olevasta turvallisuudesta tai muista veronmaksuperusteista.

      Irti pakkoruotsista ym. laajennetusta medialukutaidosta. Se ei ole sivistystä vaan aivopesua.

  • TM

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tärkeää olisi opettaa lapsia käyttämään turvallisia palveluita ja kertoa mitä väärien lähteiden valinnasta seuraa.

    Pitäisi myöskin opettaa käytännössä mitä viirukset ja vakoiluohjelmat saavat aikaan.

    Toisaalta myöskin toimittajia pitäisi opettaa huomioimaan lapset ja nuoret, kun kirjoittavat uutisiaan.

    Myöskin virallisten sivustojen käyttö pitäisi oppia, jotta voi aikanaan tehdä esimerkiksi opintukianomuksia, asumiseen ja terveyteen liittyviä kyselyjä.

  • isä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Medialukutaidon tulee olla samanlaista kuin ennenkin, tietoa on vain enemmän ja helpommin saatavilla. Eivät kirjaston kirjat ole sen luotettavampia kuin Internet. :-)

  • yksi lukija

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Jos mediakirjoitukset tarkoittavat sähkösanomatyylisiä uutistiivistelmiä, tekstiviestejä ja some-viestejä, niin kyllä perinteisesti painetulle tekstille on edelleen tarvetta.

    Mahdoton kuvitella, että monipuolinen analyyttinen ja kriittinen ajattelu kehittyisi vain monivalintatehtäviä tabletin ruudulla tehdessä tai koodisarjoja kirjoitettaessa.

    Toivottavasti perinteiset painetut oppikirjat säilyvät.

  • Hannele

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kotona ja koulussa pitää aina keskustella lapsen kanssa, mistä tieto on peräisin. Laspselle pitää opettaa minkälaiset lähteet ovat luotettavia tiedon lähteinä. Vaikeaa, sillä monet aikuisetkaan eivät näytä tarkistavan netistä löytämänsä tiedon lähdettä, eivät edes opettajat.

  • Kriittisyys

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    OIkeastaan kyse on samasta yhteiskuntatiedosta mitä ylipäätään pitäisi opettaa: mitä toimijoita yhteiskunnassa on, miten he yrittävät muihin ihmisiin vaikuttaa ja miksi. Netissähän ovat tavalla tai toisella mukana kaikki yhteiskunnan sektorit ja elämänalueet, eikä sivun ulkoasu sinänsä aina kerro sen laatijan intresseistä. Yhtenä tärkeimmistä asioista pidän sitä, että lapset ymmärtävät mitä on mainostaminen ja mihin sillä pyritään.

    Netissä myös korostuu elämänhallinta: siellä ei kannata harhailla päämäärättömästi vaan päättää mitä hakee ja keskittyä siihen. Koulun ei myöskään pidä teettää oppilailla sitä mitä he muutenkin tekevät (esim. some), vaan käyttää nettiä omiin tarkoituksiinsa: nettihän tarjoaa mahtavat mahdollisuudet laventaa minkä tahansa oppiaineen opiskelua, kunhan valitsee ammattimaisesti tuotettua, laadukasta sisältöä. Kaikki kunnia tavisten tuottamalle sisällölle, mutta yleissivistykseen ei mitenkään riitä ruokablogien ja Facebook-viestien lukeminen.

    • Paranoid!

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Ja hauskin juttuhan tekstissäsi oli, että se oli itse yleinen mainos kaupallisten kirjoittajien puolesta. En tiedä huomasitko? Kyllä ne nuoretkin huomaa sen. Ovat jopa keskimäärin paranoidimpia kuin vanhemmat sukupolvet.

  • Vältt.raflaavia kohujuttuja

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Usein iltapäivälehdet kirjoittavat vailla syvempää pohdiskelua tietäen, että kansa

    lukee VAIN OTSIKOT.

    Siis välttämään uutisointia yleensä VAIN YHDESTÄ LÄHTEESTÄ.

    Opettelemaan kieliä ja seuraamaan uutisia muiltakin maailman kolkilta.

    -tiedonhakutaitoa ja lähteitten tarkistamista?

  • kriittisyyttä lisää

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kaukana ovat ne ajat ja harvassa ne mediat, joiden uutisia tai artikkeleita enää pitkään aikaan on voinut luottamuksella lukea / kuunnella. Ja Internet on sellainen roskatiedon mellastuskenttä, että on todella välttämätöntä opettaa lapsille pienesta saakka, että tästä "tiedon valtavirrasta" harvoin, jos koskaan, löytää tietoa, johon sitä kontrolloimatta voisi luottaa. Hömpän mahti on valtataisa ja vanha sanonta "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" pitää paikkansa 98% kaikessa mediassa, siinäkin, jonka pitäisi olla journalistisesti korkeatasoista, totuutta objektiivisesti etsivää tiedonvälitystä. Onhan tässä tosi iso uuden tiedonkäsittelyn opettamisen työmaa. Mutta ehkä niinkin voi ajatella, että kun lapsi oppii, miten nettiin tietoa syötetään, niin se samalla opettaa tietämään, että KRIITTISYYS mediaa kohtaan on tulevaisuudessa yksi ihmisen tärkeimmistä taidoista. Siis ainakin jos nykymeno oikeiden uutisten ja hömpän huolettomasta sekoittamisesta saa jatkua.

  • Muumi

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ainakin työkaluja ja kykyä erottaa kaupallinen ja mielipidemuokkaukseen pyrkivä tarjonta aidosta tiedosta.

  • Mediatyöläinen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Lasten medialukutaidon lisäksi pitäisi kyllä keskittyä aikuisten kasvattajien mediakasvatustaitoihin. Nuorisotyöntekijät, opet ja muut on kujalla ja vastahankaisia muuttamaan toimintakulttuuriaan. Että ei kuulu mediat kouluihin ja mediakasvatus ei ole meidän vastuulla jne. Ja vanhemmat myös ajattelee, että kaikki opetetaan koulussa eikä kotona tarvitse opettaa mitään. On helppo jeesustella, että lapsissa ja nuorissa on vika jos ei itse halua muuttaa mitään omassa toiminnassa.

  • eu-vaalit

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Lasten pitää selvittää että mikä on tekstin laajempi asiayhteys.

    Toisaalta lapset eivät voi olla aikuisia, vain aikuiset kykenevät epäilemään, kyseenalaistamaan ja olemaan kriittisiä.

    Miettikääpä mikä on lapsen ja aikuisen henkinen ero, saattaa olla että epäily jne. Aikuinen terve ihminen epäilee, kyseenalaistaa, on kriittinen, on itsekriittinen.

    Toisaalta, osa maailman fyysisesti aikuisista on edelleen henkisesti lapsia. Henkisesti lapsekkaat aikuiset he mm. ovat näitä positiivisesti hymyileviä, niitä jotka väittävät että henkisesti terveet aikuiset ovat vaan kateellisia.

    Nuorekas ihminen, mikä se on? Aikuinen joka ei epäile mitään, aikuinen joka ei kykene olemaan negatiivinen, nuorekas ihminen on vaan lapsellisen positiivinen.

    • tohtori

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      No ei se hyny mitään kerro.itse hymyilen ja olen välitön mutta jkriittinen omilla aivoilla ajatteleva...ihmislukutaitoakkn kaivataan jotta nämä uleistykset loppuat..suonessa ei osta lukea edes ihmistä vasn katsotaan koiria karvoihin...näin metafoorisesti sanottuna.

  • IT-ammattilainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Seuraavilla säännöillä pääsee jo pitkälle.

    1. Suurin osa netistä löytyvistä kirjoituksista ei ole totta. Mitä radikaalimmaltta tai shokeerammalta asia vaikuttaa, sitä varmemmin se on silkkaa potaskaa.

    2. Chatteihin, sähköpostiin, keskustelupalstoille ei pidä kirjoittaa mitään, mitä ei voisi julistaa kaikelle kansalle, mm. isälle, äidille, opettajalle, poliisille, pahimmalle vihamiehelleen, jne. Mikään internetissä liikkuva ei ole yksityistä, ja kaikesta jää aina kiinni, ja kaikki "läppä" tulkitaan viime kädessä aina kuten olisit tosissasi. Kaikki mitä on nettiin laitetu, säilyy siellä ikuisesti, ja tulee mm. kaikkien potentiaalisten työnantajien silmiin työtä hakiessasi.

    3. Lapsilla ei ole mitään asiaa nettiin yksin, vaan netissä ollaan aina vanhempien kanssa. Eihän lapsia päästetä yksin k-18 elokuviinkaan. Mikään laitteelle asennettu valvontaohjelma tai esto-ohjelma ei estä lasta käyttämästä internetin epäilyttäviä palveluita, siksi vanhemman pitää olla aina vieressä.

  • Myös aikuisia voisi opettaa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Näen enemmissä määrin aikuisia ihmisiä jotka uskovat lähes sokeasti kaikkea, mitä netistä lukevat. Tämä suorastaan kauhistuttaa. Kaikkia pitäisi pienestä pitäen opettaa tulkitsemaan varsinkin netistä ja mediasta tulevaa tietoa edes jossain määrin kyynisesti.

    En sitten tiedä, mitä alle kymmenvuotiaat lapset netissä tekevät. Itse tuohon aikaan pelailin vain satunnaisia pelejä ja piirsin Paintilla. Oman kokemukseni kautta sanoisin, että lapsi ei periaatteessa tarvitse nettiä vapaa-ajallaan muuhun. Toista se muilla saattaa olla.

    Minusta ala-asteen ensimmäisillä luokilla kuuluisi vielä pysytellä täysin siinä, mitä kirjat kertovat. Netistä löytyy paljon tietoa, mutta usein olen huomannut sen olevan hyvin vailinnaista tai jopa väärää. Usein tehtävät eivät edes ole kovinkaan kummoisia, ja tieto löytyy yleensä suoraan kirjasta/oppitekstistä. Ehkä sitten 5-6 -luokilla voisi pienin määrin ruveta etsimään vastauksia tehtäviin esim. joiltakin virallisilta sivustoilta.

    • Timo Hytönen, Yle

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kiitoksia kommenteista, keskustelu jatkuu edelleen ja tämän viikon aikana on tarkoitus käydä joitakin kommenteistanne läpi. Nimimerkki "Myös aikuisi voisi opettaa" ottaa esiin tärkeän kriittisen lukutavan. Missä iässä sitä pitäisi teidän mielestänne alkaa opettaa, koska esikoulussa ja alaluokilla vasta opetellaan lukemaan. Siis mikä olisi teidän mielestänne hyvä marssijärjestys medialukutaitoa opetellessa?

    • RM

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Erittäin hyvä kysymys. Aika nuorikin pystyy varmasti parilla klikkauksella lähettämään viestin tai kuvan nettiin, mutta minkä ikäinen ymmärtää esimerkiksi viestipalvelun käyttöehdot tai periaatteet? Osaavatko kaikki aikuisetkaan asettaa yksityisyysasetukset kohdalleen, kuinka sitten lapset?

    • Timo Hytönen, Yle

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Hyvää uutisluokan huomenta. Espoossa, kun tätä kysyttiin vanhemmista suurin osa ei tuntenut sosiaalisen median eri palvelujen ikärajoja. Parhaiten tunnettiin facebook.

      http://yle.fi/uutiset/vanhemmat_eivat_tunne_sosiaalisen_median_ikarajoja/7211719

  • kendra

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kunhan oppisivat ajattelemaan itse, ja erottamaan tosiasiat mielipiteistä. Sillä pärjäisi niin median kuin ihmistenkin kanssa.

  • Jen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    SoMen välittömyyttä ja pysyvyyttä.

    Hetken mielijohteesta julkaistua ei välttämättä voi perua ennen kuin on liian myöhäistä ja tieto väärissä käsissä. Nyt hauskalta tuntuvat jutut eivät ehkä naurata vuoden tai vuosikymmenen päästä. Harkita kykyä ja malttia.

    Kaikki ei ole miltä näyttää.

    Ihmiset eivät ole aina sitä mitä, sanovat olevansa ja SoMessa on vielä helpompi esittää olevansa jotain muuta kuin on. Turvallisuutta terveen epäluulon kautta ja yksityisyysasetukset kuntoon.

    Monipuolisempaa SoMen käyttöä

    Mihin mitäkin sovellusta on tarkoitus käyttää? Lapset ja nuoret voivat myös seurata ajankohtaisia asioita, käyttää SoMea opiskeluun, jakaa mielestään hyödyllisiä tai mielenkiintoisia mielipiteitä jne. SoMen avulla voidaan näyttää ettei maailma ole enää kovin suuri ja saavuttamaton.

    • Timo Hytönen, Yle

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Keskiviikon Suora linja kysyy kokeneelta medialukutaidon opettajalta, mitkä ovat opetuksen peruspilarit. Ja miten somea käytetään nimimerkin Jen mainitsemaan tapaan tukemassa opiskelua ja tuomassa maailman kouluun.

  • Akateeminen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    On helppoa lähteä käskyttämisen ja välineiden takavarikoinnin tielle mutta se ei vastaa ymmärrystäni ihmisen perustuslaillisista tai eettisistä itsemääräämisoikeuksista. Koululaisen on parempi oppia määrittelemään oma elämänrytminsä, kuin alistua vanhempien pakkotoimiin. Suomi kaipaa itsenäisiä ajattelijoita ja tulevan päätöstentekijöitä, ei tottelemista. Lasten elämässä on vaikeita kriittisiä jaksoja, koulumenestys voi heiketä muistakin syistä, kuin sosiaalisen verkoston houkutusten vuoksi. Olisiko parempi pohtia ongelmia ja niiden aiheuttajia, oikeita ja tulosta tuottavia ratkaisuja? Vauvakin oppii tekemään omat asiansa oikein, jos saa harjoitella. Muistijälki pakkotoimenpiteestä jää jäljelle koko elämän ajaksi. Sillat vanhempien ja lasten välillä on helppo tuhota mutta usein mahdotonta rakentaa takaisin.

  • Akateeminen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kysymys on ehkä vaikeasti vastattavissa. Osa kodeista on akateemisia, lapsi tottuu näkemään oikeaa asioimistapaa ja kuulee itseään hyödyttäviä asiakokonaisuuksia. Medianlukutaito on aikuisellekin haaste sillä moni asia kaipaa lukijan mielipidettä ja asennetta. Olisi ehkä hyvä olla kuormittamatta lapsia liikaa sillä väärä kokonaiskuormitus aiheuttaa maailman sirpaloitumisen. Kaikesta vain pintatietoa saava lapsi elää vanhempien ihmisten ja itsensä luomissa harhoissaan, kuvittelee tietävänsä, olettaa hallitsevansa asiat. Suurien asiayhteyksien syvärakenteiden oppiminen vie usein vuosikymmenet aikaa. En usko, että ihminen on onnellisempi, vaikka joka kivi on käännetty. Tilaa omalle ajattelulle, luovuudelle ja väärin ymmärtämisellekin on jäätävä! Aniharva virhekäsitys on kohtalokas. Asiakirjojen lukutaitoa en ole itsekään oppinut.

  • Lto

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kriittistä ajattelua ja kykyä tehdä valintoja.

  • Aatteleppa ite ja tee jotakin!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ennen ei tiedetty oikein mistään mitään ja nykyään vähän kaikesta jotakin. Loppusissaan mikään ei ole muuttunut: tieto on turhaa, mikäli se ei johda tekoihin.

    Little less conversation, little more action, please!

  • Keskustelu opettaa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Median lukutaito karttuu keskustelemalla asiasta. Esim. Onko uutinen helppo ymmärtää ja miksi se on sitä. Samalla uutisesta tulisi arvioida, millä keinoin siitä on tehty uskottavan tuntuinen ja onko se yleensä uskottava. Sanomalehtiä arvioidaan kouluissa suunnilleen edellä mainitulla tavalla. Samaa keinoa pystyy käyttämään myös visuaalisissa ym. uutisissa netissä.

    • uskottava, kimurantti juttu

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      "millä keinoin siitä on tehty uskottavan tuntuinen ja onko se yleensä uskottava"

      Mitä tämä "uskottavuus" oikein mittaa? Eikö uskomattomalta kuulostavat asia voi olla totta ja uutisoinnin arvoisia? Eivätkö monet uutiset ole uutisia juuri siitä syystä, että ne ovat normaalista poikkeavia tapahtumia?

      Olisin enemmän huolissani uutisiin turtumisesta, tilanteesta jossa maailman kauheuksien näkeminen tai kuuleminen ei tuota minkäänlaista empatiaa. Ts. uskomattomiin kauheuksiin, kuten itsemurhapommittajiin, suhtaudutaan ikäänkuin ne olisivat normaalia arkipäivää. Tämä jos mikä on huolestuttavaa ja ehdottamasti keskustelun arvoinen asia!

  • 2000€/kk perustuloksi Vas

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Lapset tarvitsevat kunnollista perusturvaa. Lukutaidolla ei tee mitään, jos ei ole ruokaa, kotia, terveydenhoitoa, tasapainoisia ja rakastavia vanhempia ja joutuu elämään köyhyydessä. Tämä on se asia johon päättäjien pitää satsata, ei jälkihoitotoimenpiteisiin, kuten lastensuojeluarmeijaan, tai muihin kalliisiin voivottelukomiteoihin. Kunnollinen toimeentulo ja perusturva on lukutaidon edellytys. Nälkäinen ja sairas lapsi, ei jaksa lukea.

  • stalingrad hans

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Media on nykyään kokonaisvaltainen vaikuttaja. Se tekee ihmisistä zombieita jotka ovat vain vallitsevan systeemin karjaa. Kaikilla elämän osa-alueilla. Lyhyestä virsi kaunis: älkää uskoko syötettä jota tuputetaan, vaan ajatelkaa itse, olkaa itsenäisiä ja vapaita mediaorjuudesta!

Tuoreimmat aiheesta: Osallistu

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä