Kuopio

Minna Canthin patsas seppelöitiin Kuopiossa

Tasa-arvon päivä on myös Minna Canthin päivä. Sen kunniaksi kirjailijan patsas seppelöitiin Kuopiossa.

Kukkaseppele asetetaan Minna Canthin patsaalle
Lions Club Canth Kuopion presidentti Ulla Paksula seppelöi Minna Canthin patsaan Kuopiossa. Kuva: Pekka Niiranen / Yle

Siniristilippu vedettiin lauantaina salkoon Minna Canthin päivän kunniaksi ympäri maata, niin myös kuopiolaisella Minna Canthin koululla. Tilaisuutta oli tullut seuraamaan tusinan verran Canthin kotitalon, Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen aktiiveja.

– Minna Canth olisi seurannut murheellisella mielellä Eurooppaan pyrkivien naisten ja lasten ahdinkoa, arveli kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Atte von Wright lipunnoston jälkeen.

Minna Canthin päivä on ainoa liputuspäivä, jonka suomalainen nainen on saanut.

Yli kaksikymmentä vuotta vanha perinne

Osanottajien joukko moninkertaistui tuntia myöhemmin Minna Canthin puistossa, jossa sijaitsee Minna Canthin patsas. Minnan silmien alle kokoontui tuolloin niin satunnaisia ohikulkijoita kuin paikallisia leijoniakin.

Kuutisen metriä korkeaa patsasta vasten nostettiin tikkaat, joita myöten Lions Club Canth Kuopion presidentti Ulla Paksula kiipesi Minnan selän taakse. Paksulalla oli mukanaan suuri muovikukista tehty seppele, joka päätyi koristamaan Minnan päätä.

Seppelöintiperinteen ideoi 22 vuotta sitten Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Marianna Falkenberg.

– Olen itse kiivennyt tuonne kaksi kertaa ja kyllä se on vähän pelottavaa tuollaisilla huterilla tikkailla, hän tunnustaa.

Vapautunut leski

Minna muutti ensimmäisen kerran Kuopioon vuonna 1853, jonne hänen isänsä perusti tuolloin lanka- ja kangaskaupan. Minna opiskeli myöhemmin Jyväskylässä, jossa hän solmi avioliiton opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Minna palasi takaisin Kuopioon vuonna 1880, jolloin hänen tilanteensa oli Marianna Falkenbergin mukaan "aikamoinen". Aviomies oli juuri kuollut, elätettävinä oli seitsemän lasta, ja kaiken lisäksi yksinhuoltajan oli ryhdyttävä harjoittamaan isältä perittyä kauppaliikettä.

Asiat alkoivat kuitenkin lutviutua.

– Leskeys vapautti Minnan aviomiehen valvonnan alaisuudesta, ja kun kauppa kävi, hänelle tuli myös varallisuutta.

Menestyvä kauppaliike antoi Canthia tilaisuuden rikkoa naiselle asetettuja rajoja ja soi hänelle mahdollisuuden ryhtyä ajamaan eri tavoin myös "naiskysymystä".

– Minna sanoi mielipiteensä aika kärkevästi eikä kaunistellut asioita, Falkenberg hymyilee.

Naturalistinen kirjailija

Minna Canth kirjoitti asioista, joita näki, mutta joilta muut sulkivat silmänsä. Tästä on yhtenä esimerkkinä Harjulan köyhäinhoitolaitos, jonka oloista monikaan ei ennen Canthia tiennyt mitään.

Naiskirjailija oli myös kielitaitoinen ja tilasi lehtiä ulkomailta.

– Minna adoptoi aatteita ja sovelsi niitä Kuopioon, Falkenberg selventää.

Kaikkia tämä ei suinkaan miellyttänyt. Esimerkiksi Kuopion piispan Gustav Johanssonin kerrotaan mahdollisuuksien mukaan aina vaihtaneen kadun toiselle puolelle, jos Canth oli tulossa vastaan.

Entä miten Minna Canthin perinne elää tämänpäivän Kuopiossa? Ainakin yhdellä tasa-arvon päivän tilaisuuksiin osallistuneella naisella oli rinnassa nappi, jossa oli Minna Canthin lausahdus: "Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää!"

Tuoreimmat aiheesta: Kuopio

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä