Mitä Jäämeren luonnonvarojen vapautumisesta seuraa?
Pohjoisesta on tullut geopoliittisesti mielenkiintoinen alue, kun ilmastonmuutos on vapauttanut uusia luonnonvaroja ihmisen ulottuviin. Jäämeren rantavaltiot kamppailevat uusien aarteiden hallinnasta. Suomi seuraa tarkasti, mitä arktisilla seuduilla tapahtuu. Minkälaisia seurauksia luonnonvarojen vapautumisella voi olla?
Äärimmäisen suuri kiinnostus Jäämeren valtaviin luonnonvaroihin ei välttämättä merkitse konflikteja, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma.
- En näkisi konfliktien vaaraa. Vaikka esimerkiksi suuri osa maapallon löytymättömistä öljy- ja kaasuvaroista on oletettavasti arktisilla merialueilla, suurin osa niistä on valtioiden talousalueilla, eikä niistä ole mieltä alkaa riidellä.
ilmastonmuutoksen luoma pohjoisen uusi geopoliittinen painoarvo on silti eittämätön. Arktisten seutujen suurvaltana voi pitää Venäjää, mutta myös Kanada on suuri toimija.
- Sen lisäksi sellaisilla mailla kuin Kiina ja jopa Japani on omat kunnianhimonsa arktisten alueiden suhteen, sanoo Vihma.
Aihetta käsitellään Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa Radio Suomessa to 2.8. klo 18.03.
Tuoreimmat aiheesta: Suora linja
Keskustele: Mikä oppi kaatoi ojaan?
Jokaisen sukupolven on itse tehtävä omat virheensä ja opittava niistä. Toiset uskovat kokemuksen tuomiin elämänohjeisiin. Mitä neuvoa kannatti aikoinaan kuunnella? Pätevätkö entisajan opit 2010-luvulla?
Keskustele: Mitä lukioiden rankkaus merkitsee sinulle?
Helsinkiläislukiot vievät pisimmän korren tänäkin vuonna lukiovertailussa. Kymmenen parhaan joukkoon yltävät myös lukiot Turusta, Lahdesta ja Valtimolta. Mitä lukioiden vertailutilastot merkitsevät sinulle?
Keskustele: Hulluruoho - oletko törmännyt?
Pakastevihannesten seassa ollut, myrkytyksiä aiheuttanut hulluruoho on pystytty jäljittämään yhden sopimusviljelijän tilalle Espanjaan. Onko hulluruoho sinulle tuttu kasvi?
Keskustele: Poliisi juoppokuskina - muuttaisitko poliisin tehtäviä?
Poliisilla menee vuodessa lähes viisi miljoonaa euroa päihtyneistä henkilöistä huolehtimiseen. Eniten päihtyneisiin menee aikaa ja rahaa Helsingissä ja Pirkanmaalla. Muuttaisitko poliisin tehtäviä?
Keskustele: Onko pesäpallosta vielä kansallispeliksi?
Superpesiskausi alkoi toukokuun puolivälissä, mutta kiekkohuuman kaltaista intoa ei peli harrastajaporukoiden ulkopuolella herätä. Osassa kouluista kansallispeliämme pelataan vielä, mutta sekin on hiipumaan päin. Vieläkö pesäpallo voisi innostaa?
Keskustele: Mitä haluat kysyä Esko Aholta?
Entinen pääministeri, Sitran yliasiamies ja Nokia-johtaja Esko Aho tutkii ja opettaa Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa. Seuraavaksi hänestä tulee Venäjän kaupan edistäjä. Mitä Boston on opettanut hänelle Euroopasta ja Suomesta?
Keskustele: Joko narkolepsiajupakka on selvitetty?
Suomessa annettu sikainfluenssarokotus lisäsi myös aikuisten riskiä sairastua narkolepsiaan, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti. Aikuisten kohonnut sairastumisriski kesti noin kahdeksan kuukautta rokottamisesta. Joko rokotusjupakka on selvitetty?
Teemme juttua: Miten kalliin valmistujaislahjan ostat?
Ylioppilaat ja ammattiin valmistuneet juhlivat taas ensi viikolla. Juhliin saapuvan vieraan odotetaan yleensä muistavan vastavalmistunutta jotenkin. Onko sinulla valmistujaislahjan hintaan jokin kipuraja tai nyrkkisääntö?
Teemme juttua: Vieläkö kaupoista löytyy liian seksikkäitä lastenvaatteita?
Joitain lastenvaatteita on vedetty markkinoilta niiden sopimattomuuden takia. Suora linja selvittää, vieläkö liian seksikkäitä tai paljastavia lastenvaatteita myydään kaupoissa.
Keskustele: Ruokaturvallisuus puhuttaa - isoveli valvoo ostoksiasi - huolestuttaako?
Pakastekasvisten sisältämät rikkakasvin siemenkodat ovat vieneet ihmisiä sairaalahoitoon. Kauppaliike pystyy selvittämään, ketkä ovat ostaneet tätä tuotetta. Kumpi asia sinua huolestuttaa enemmän?

Kommentoi aihetta
(39 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
nötkötti
Ilmoita asiattomasta kommentista"Suomi seuraa tarkasti, mitä arktisilla seuduilla tapahtuu."
Mitään muuta ei tapahdu asian tiimoilta toistaiseksi. Annetaan rahamiesten ensin myllätä alue seulaksi ja maksetaan me suomalaiset sitten ympäristötuhojen vaikutukset. Veroja vois nostella ja vaikka elintarvikkeiden hintoja siinä samalla.
Haritus
Ilmoita asiattomasta kommentistaOn aina mukava kuulla että Venäjä vaatii sitä ja tätä. Vielä parempi kun menevät poraamaan napaseudulle öljyä. Siinä ei ainakaan mikään voi mennä pieleen.
Esko
Ilmoita asiattomasta kommentistaJuuri näin. Lisäksi suomellehan kelpaa kaikki ratkaisut, missä suomalaisten veronmaksajien rahoja voitaisiin tarvita. Sehän loppujen lopuksi vain kasvattaa suomalaisen eliitin gloriaa ja rahantuloa. Venäjä, Kanada, Norja ja USA jakavat napa-alueet omiin blokkeihinsa ja me seuraamme tarkkana, josko pääsisi saaliinjaolle. Jos ei päästä, niin öljyntorjuntakalustoa voitaisiin lahjoittaa. Kyllä suomalainen veronmaksaja maksaa, niinkun on nyt maksanut tähänkin mennessä kaiken.
Kerätään pois
Ilmoita asiattomasta kommentistaEnsinnäkin kannattaa selvittää millaisesta ilmaston vaihtelusta on kysymys. Yhtenä kesänä jääpeite on pienempi, toisena suurempi. Ei kannata olettaa, että tilanne on sama joka kesä. Kaikkea ei kannata uskoa mitä ilmastohörhöt suustaan päästelevät.
Jos luonnonvaroja on pohjoisesta saatavilla järkevällä kustannustasolla, niin ne kerätään sieltä pois riippumatta siitä mitä mieltä me olemme.
antihörhö
Ilmoita asiattomasta kommentistaNäin juuri. Kuunnelkaapa venäläisten tutkijoiden mielipiteet koillisväylän tulevaisuudesta. Ei se lämpenemisen vuoksi tule merkittäväksi (koska ei lämpene), vaan siksi että rakennetaan sellaiset jäänmurtajat, joilla kaksimetrinen jääkansi aukaistaan! katsokaa Sodankylän tutkimusaeman lämpötilakäyrää sadan vuoden ajalta - ei mitään lämpenemistä!
Ajan tasalla
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi taida olla mitään jakoa Suomella, kun ei ole tuota maayhteyttä Jäämerelle. Jos Petsamo vielä kuuluisi meille, niin kuin sen tulisi kuulua, niin sitten ehkä, mutta muuten ei taida olla mitään oikeutusta.
Mutta älköömme kantako murhetta siitä. Suomalaiset veronmaksajat pääsevät kyllä osille siinä vaiheessa, kun pitäisi laskuja alkaa makselemaan - kyvykkäät poliitikkomme pitävät siitä huolen.
urpo
Ilmoita asiattomasta kommentistaMeillehän riittää se että muut tekevät vaativan kaivos/poraustyön ja sen jälkeen pääsemme ostamaan jalostetun öljyn/metallit.
Öljyä tulemme aina tarvitsemaan ja tärkeintä on että sitä saa.
Entäs sitten
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomi ei muistaakseni ole erityinen öljyn- ja kaasunporauksen suurvaltio, eikäpä taida olla Suomella muutenkaan ainakaan suoraa asiaa Jäämeren valtauksille. Toisin kuin muulla maailmalla on kyllä oikeus vallata ja tonkia Suomen maaperä ilman sen kummempia rojalteja.
So what
Ilmoita asiattomasta kommentistaJuuri näin se on, ja atomivoimaloiden värkkäämisen sijaan pitäisi tehdä rannikoillemme tuulivoimaloita. Saksalaiset uusenergian protagonistit ovat meille kateellisia pitkästä rannikostamme, jossa tuulee aina kovien kallioitten ylitse täysin hukkaan!
Alfa
Ilmoita asiattomasta kommentistaÖljynporaus arktisilla vesillä on vastuutonta touhua. Jos ja kun sattuu päästö, jälkien siivoaminen jäiden seasta on mahdotonta. Greenpeace on keväästä alkaen kampanjoinut Shellin öljynporaushankkeita vastaan, myös suomalaiset jäänmurtajat saivat osansa tästä julkisuudesta maailman mediassa.
Öljyn poraamisen sijaan olisi syytä kehittää teknologiaa, jolla merenpohjan metaaniesiintymät saataisiin hyödynnettyä maakaasuna. Nykyisellään hiilidioksidiakin ärhäkämpänä kasvihuonekaasuna tunnettu metaani haihtuu ilmakehään sellaisenaan.
Öljytön
Ilmoita asiattomasta kommentistaNapajäihin on myös sitoutunut suuri osa Maapallon makeasta vedestä. Jos se pääsee öljyhaverin seurauksena saastumaan, voi tulevaisuudessa juomakelpoinen vesi päästä jopa loppumaan.
Öljyahneus on mielestäni erittäin lyhytnäköistä. Oli ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, öljy saastuttaa joka tapauksessa luontoa ja pilaa hengitettävää ilmaa. Lisäksi ennemmin tai myöhemmin öljy loppuu, joten ympäristön tuhoaminen ja napa-alueen ekologian vaarantaminen vain, jotta sitä olisi muutamaksi vuodeksi lisää, on vastuutonta. Öljyn vaihtoehtojen tutkimiseen ja kehittämiseen tulisi kipeästi panostaa ennen kuin on liian myöhäistä.
Sethy
Ilmoita asiattomasta kommentistaMutku ei ole rahaa siihen tutkimukseen ni keskustelun voi lopettää tähän.
Komo
Ilmoita asiattomasta kommentista@Öljytön
"Öljyahneus on mielestäni erittäin lyhytnäköistä..."
Ilman öljyn tuotantoa meillä ei olisi minkäännäköistä teollisuutta ja ei esim. tietokoneita ja nettiyhteyksiä, joten kommenttisi on kaikkea muuta kuin rationaalinen.
Öljytön
Ilmoita asiattomasta kommentista@Komo
Olen kyllä tietoinen siitä, että öljyä on tähän asti käytetty mm. muovin valmistukseen. Se ei kuitenkaan vaikuta siihen tosiseikkaan, että öljyä on vain rajallinen määrä. Öljy tulee loppumaan, joten sille pitää keksiä vaihtoehtoja. Itse ainakin toivoisin, että vihoviimeisten öljytippojen perässä ei tuhottaisi koko loppuplaneettaa.
Lisäksi väite, että minkäänlaista teollisuutta ei olisi ilman öljyä, on vähintäänkin outo.
Komo
Ilmoita asiattomasta kommentista@Öljytön
Äkkiseltään ei minulle tule mieleen yhtään teollisuuden haaraa jossa ei olisi koneita tahi materiaaleja mitkä öljyn (voitelun tai valmistuksen) ansiosta meillä on.
Öljy tulee loppumaan jossain vaiheessa ja uskon ihmisen kykyyn löytää pakkoraossa sille edes jollain tavalla korvaavia vaihtoehtoja, lähinnä eläin ja kasvikunnasta.
energia
Ilmoita asiattomasta kommentistaTeollinen vallankumous lähti käyntiin erityisesti höyrytekniikan kehittymisestä. Sitä ennen merkittävin teollisuus syntyi vesivoiman varassa; Suomessakin sahat, myllyt ja rautaruukit rakennettiin koskien äärelle. Höyrykoneissa käytettiin puuta tai kivihiiltä, öljyä ei vielä osattu käyttää eikä etsiä. (Koneiden voiteluun käytettiin eläin- tai kasviperäisiä rasvoja.)
Fossiilisten polttoaineiden tarjoamaa energiaa korvaamaan on monia eri ratkaisuja jo nyt olemassa, ja jatkuvasti kehitetään uusia. Öljyn käytön vähentämistä vastustaa kuitenkin kiivaasti maailman suurin lobbaaja-organisaatio: öljy-yhtiöt.
koruton
Ilmoita asiattomasta kommentistaMedian tehtävä ei ole mielestäni nostatella turhia toiveita. Suomella kun ei ole niin minkäänlaista asiaa noihin luonnonvaroihin, mitä esitetään. Ei alue napapiirin sisällä anna mitään oikeuksia, jos nyt maailmassa on mitään oikeutta. Ne kai vievät arvoesiintymät, joilla on muskeleita. Kiinalla niitä on, Suomella ei.
Augustina Jämsä, toim. Yle
Ilmoita asiattomasta kommentistaJokaisella rantavaltiolla on mannerjalusta eli rantavaltion maa-alueeseen välittömästi liittyvä merenpohja-alue. Rantavaltiolla ei ole yleistä toimivaltaa mannerjalustaansa. Sillä on suvereenit oikeudet ainoastaan luonnonvarojen käyttöön. "Merten perustuslain" eli YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaan tämä käyttöoikeus ulottuu 371 kilometrin päähän rantaviivasta. Arktisen jäämeren rantavaltiot Venäjä, Norja, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat esittävät aluevaatimuksia jäämeren pohjaan.
Tähänastinen kokemus ei kuitenkaan takaa, että arktisten rantavaltioiden mannerjalustat saadaan määritettyä merioikeuden sääntöjen mukaisesti ja ettei ristiriitoja voisi syntyä. Esimerkiksi Arktista jäämerta halkovalla Lomonosovin harjanteella näyttää siltä, että sekä Kanada, Tanska että Venäjä katsovat samojen harjanteen osien kuuluvan omaan mannerjalustaansa.
Pitäisikö kiinnittää enemmän huomiota kansainvälisoikeudellisten sääntöjen merkitykseen ja toteutumiseen?
Augustina Jämsä, toimittaja, Yle
Augustina Jämsä, toim. Yle
Ilmoita asiattomasta kommentistaLähteet:
Geology.com, Hobart M. King: Who Owns the Artic Ocean? http://geology.com/articles/who-owns-the-arctic.shtmlArktinen keskus, Timo Koivurova: Kuka omistaa arktisen Jäämeren? http://www.arcticcentre.org/?DeptID=11388Wikipedia, Mannerjalusta http://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerjalusta
Augustina Jämsä, toimittaja, Yle
Kuka vähiten maksaa, ottakoon
Ilmoita asiattomasta kommentistaOn hyvä ettei tämä liiemmin koske Suomea. Olisi niin surullista katsottavaa, kun ensin löytäisimme rikkaat öljy- ja kultaesiintymät ja sitten ministerimme lahjoittaisi aarteet ulkomaille. Näinhän on toimittu mm. erittäin arvokkaiden fosfaattiesiintymien kohdalla, vaikka Talvivaara on tietysti tunnetumpi esimerkki.
Ami
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomessa etsii tai louhii mineraaleja n. 50 ulkomaista kaivosyhtiötä. Joukossa yksi suomalainen, Talvivaara, joka tietenkin ainoana saa median syytökset niskaansa. Viljelyssä fosfaatti on täysin välttämätöntä, eikä sitä korvaa mikään. Suomen fosfaattivarat myytiin alehintaan norjalaisille. Seurauksena lannoitteiden hinta tuplaantui ja nousi myöhemmin lisää. Eteviä kauppamiehiä nämä Suomen poliitikot. Tosin fosfaattikauppa oli pelkästään euroilla mitaten pieni moka koko Suomen kaivosteollisuutta ajatellen.
Hope
Ilmoita asiattomasta kommentistaTalvivaara(kin) on hyvä esimerkki siitä, että ei välitetä sen haittavaikutuksista
ympäristölle ollenkaan. Onneksemme siellä on saatava päästöt vuoden loppuun (?) mennessä lain vaatimalle tasolle, muuten homma on seis. Ei missään nimessä arktisille alueille häiritsemään siellä olevaa elämää, joku raja se rahan haku reissuissa täytyy olla.
Narsisti
Ilmoita asiattomasta kommentista@Hope
Ajattelet hyvin itsekeskeisesti.
Kiina ja Intia tarvitsevat nopeasti kaikkia luonnonvaroja ja heillä on siihen moraalinen oikeus, länsimaat ovat aikaisemmin nousseet köyhyydestä luonnonvaroilla.
Hope
Ilmoita asiattomasta kommentistaMiten voit saada ajattelustani itsekeskeisen.. Olen ehdottomasti sitä mieltä,
että luonnonvaroja ei voi hyödyntää hinnalla millä hyvänsä. Sitten vasta hyödyntämistä voidaan aloittaa, kun se osataan. Niin, ja jotkut alueet (esim. arktiset) tulee ehdottomasti rauhoittaa ihmisiltä. Raha ratkaisijana saa
myös paljon tuhoa aikaan. Arktisille alueille meneminen osoittaa ihmisiltä mitä suurinta itsekkyyttä.
Pävittäinen öljyannos
Ilmoita asiattomasta kommentista@Hope
Maailma tarvitsee tällä hetkellä 100 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä joka ikinen päivä. Eikä ko. määrän toimittaminen maailmantalouden rattaisiin ole enää helppoa tai itsestään selvää.
Se kaivetaan keinoja kaihtamatta sieltä mistä vain ikinä pystytään, sillä mikäli tuota jokapäiväistä öljyannosta ei saada toimitettua, maailmasta tulee ihmisille nopeasti erittäin karmea paikka elää.
Kun kaikkialta katoaa yhtäkkiä sähköt, valot, lämmitys, ilmastointi, logistiikka, valuuttajärjestelmä, jätehuolto, ruoka, juomavesi, viemäriverkko, tietoliikenne ja laki sekä järjestys, voit vaan kuvitella mitä tapahtuu vaikkapa suurkaupungeissa. Ihmiset eivät pääse edes koteihinsa kun hissit eivät toimi ja hyvin harva jaksaa kiivetä rappuja. Ja mikä siellä kotona sitten edes odottaisi? Sulanut pakastin? On selvää että aiheutuisi massiivinen pakolaisaalto kaupungeista maalle. Kävellen.
Eli toivottavasti saamme päivittäisen öljyannoksemme myös huomenna ja ensi viikolla...
Hope
Ilmoita asiattomasta kommentistaItse olen siirtymässä vähitellen omavaraistalouteen. Ajattelehan sitä, onko meillä varaa ottaa riskejä maapallomme tuhoutumiseen. Silloin ei tule ensimmäisenä mieleen öljy. Siis, ei hinnalla millä hyvänsä kannata edetä, vaihtoehtoja täytyy miettiä.
Pävittäinen öljyannos
Ilmoita asiattomasta kommentistaAikaikkuna jolloin järjen käyttö näiden asioiden suhteen olisi ollut mahdollista on jo mennyt umpeen kauan sitten. Ratkaisut on tehty ja sen seurauksena ihmispopulaatio on paisunut viimeisen sadan vuoden aikana niin ettei mitkään luonnonvarat enää riitä. Paisuminen on ollut mahdollista nimenomaan öljyn ansiosta. Ihmiskunta kirjaimellisesti syö öljyä, koska maatalous ei olisi nykyisessä laajuudessaan mahdollista ilman sitä.
Ja kun se joskus lähitulevaisuudessa loppuu, ihmiskunnalle käy samalla tavalla kuin tunturisopuleille. Jäämeren mahdolliset luonnonvarat ovat viimeinen oljenkorsi. Sitten kun ne on tyhjennetty kaikki on loppu.
Muutama harva omavaraisosaaja saattaa selvitä, mutta sekään ei ole helppoa tai mukavaa. Oikeastaan öljyn loppumisen jälkeinen tilanne muistuttaa omavaraisten kannaltaan hyvin pitkälti zombikauhuelokuvaa, jossa miljardit entiset kaupunkilaiset ovat muuttuneet nälkäisiksi zombeiksi.
Tämä ei kuitenkaan ole maailman loppu vaan maailman pelastus.
SS
Ilmoita asiattomasta kommentista@Pävittäinen öljyannos
Komppaan täysin kommenttiasi ja viimeinen lauseesi on niin oikea kuin olla voi.
Raha menettää lopussa erityisasemansa ja vaihtotalous nousee tärkeäksi tekijäksi. Ruokaa ei tule olemaan lähellekkään tarpeeksi kaikille, vahvat ja nopeat syövät hitaat ja heikot.
2000€/kk Perustuloksi
Ilmoita asiattomasta kommentistaTämänkin hässäkän keskellä ja sijaan, voisitte vähitellen alkaa huomaamaan, että Suomessa on pari miljoonaa syrjäytettyä, miljoona suomalaista köyhyysrajan alapuolella. Ihimiset näkevät käytännössä nälkää. Hoitamattomat sairaudet tappavat vähitellen. Tämä on oikea ongelma ja hätä, jolle pitää tehdä heti jotain.
Merikapteeni
Ilmoita asiattomasta kommentistaUutisessa "kilpailu_jaameren_aarteista_koskee_suomeakin/6231599" kerrotaan virheellistä tietoa.
Yhtiö on Norilsk Nickel. Tämän sarjan ensimmäinen alus oli nimeltään "Norilskiy Nickel" ja laskettiin vesille Helsingissä 2006. Suomalainen päällystö suoritti aluksen koeajot Siperiassa Jenisei-joella keväällä 2006 ja alus luovutettiin tilaajalleen Murmanskissa toukokuussa 2006 jolloin myös aluksen lippu vaihtui Suomen lipusta Venäjän lippuun. Nyt mainittu "Montsegorsk" alus on ilmeisesti tämän ensimmäisen aluksen koeajojen perusteella tilatun sarjan viimeinen ja otetiin käyttöön 2008.
PhD Tech
Ilmoita asiattomasta kommentistaHmm. Etelänapamanneskin kuuluu arktisiin alueisiin ja siellä jääpeite on kasvanut viimeiset 30-vuotta. Suomikin kuuluu arktisiin alueisiin ja meillä ei ole havaittu mitenkään normaalista poikkevaa lämpenemistä.
Ilmasto on muuttunut aina ja sen ennustamisen tulokset ovat olleen hyvin heikkoja (esim. 70-luvun jääkausi tulee panikointi). Uutisesta tulee kovasti sellainen tunne että otetaan 'sopivat' yksittäistaukset käyttöön (gröönlanti sulaa !!!) jotka tukevat kirjoittajan omaa maailmankatsomusta.
Ps. Jos koko maapallon merten pintojen nouseminen (n. 3mm / vuosi) johtuisi gröönlannin sulamisesta niin tällä vauhdilla siihen menisi yli 4000 vuotta. Uutisen perusteella vaikuttaa siltä että koko läntti on sulanut seuraavana vuonna.
Matu
Ilmoita asiattomasta kommentistaArktinen alue tarkoittaa Maapallon pohjoisnapaa ympäröiviä alueita, joten Etelämanner ei sinne kuulu.