Kutsuimme taustakeskusteluun parisenkymmentä suomalaisasiantuntijaa ja kysyimme heiltä, millaisia suomalaismepit ovat työssään, miten he verkostoituvat ja millainen vaikutusvalta heillä on parlamentissa. Keskusteluun osallistui meppien avustajia, virkamiehiä, tutkijoita ja kaksi työnsä päättävää meppiä. Tässä artikkelissa esittelemme keskustelun antia.

Vauhtiveikkoja ja puurtajia

Suomalaismepit voidaan jakaa karkeasti ottaen neljään luokkaan: vauhtiveikkoihin, pitkän linjan puurtajiin, yhden asian ajajiin ja etsijöihin.

Vauhtiveikot ovat sosiaalisilta taidoiltaan erinomaisia, itsevarmoja ja innostavia. Keskittyminen valiokuntatyöhön ja arjen puurtaminen eivät välttämättä ole heidän vahvuuksiaan.

Pitkän linjan puurtajat tekevät hyvää perustyötä, ovat arvostettuja ja pystyvät vaikuttamaan nimenomaan valiokuntatasolla ja verkostojen kautta. Äänestäjille puurtajien työpanos ei välttämättä näy.

Yhden asian ajajat profiloituvat esimerkiksi ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. He hankkivat vahvan asiantuntemuksen ja tulevat kuulluiksi. Profiili on kapea mutta vaikuttava ja usein se tunnistetaan myös kotimaassa.

Etsijöiden profiili on hieman epämääräinen ja osin jopa hukassa. Asiat ja niihin paneutuminen vaihtelevat, otteessa on epävarmuutta ja työn arviointi ulkopuolelta on vaikeaa.

Meppien orientoitumisessa kotimaan politiikkaan on selkeitä eroja. Osa mepeistä "katoaa" Brysseliin vuosiksi ja näkyminen kotimaassa on satunnaista tai maakuntakeskeistä. Osalla on vahva profiili kotimaassa ja pyrkyä uusiin tehtäviin kotomaaperällä. Mepin työ voi olla uran välivaihe tai päätösvaihe. Parlamentin roolia väheksyvät puhuvat norsujen hautausmaasta.

Vaikutusvallan rakentamista ei pidä hävetä

Meppien vaikutusvalta nojaa sosiaalisiin taitoihin, verkostoihin ja kielitaitoon. Mepin tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky tutustua uusiin ihmisiin, rakentaa kompromisseja ja vaikuttaa avainhenkilöihin. Tarvitaan kavereita ja luottamusta.

Verkostoituminen ei tarkoita yliaktiivista päällepäsmäröintiä. Suomalainen huumori tai nyrkkiä pöytään -mentaliteetti eivät toimi Euroopan parlamentissa.

Menestyminen työssä edellyttää rohkeutta, ahkeruutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Asioiden lisäksi on tunnettava prosessit ja parlamentin toimintakulttuuri.

Politiikassa on aina kyse myös ajoituksesta ja sattumasta. Valiokuntapaikat ja vastuulliset tehtävät määrittyvät osin sattuman kautta.

"Lobbari on mepin paras kaveri"

Meppien työssä näkyvät kansalaisten, median ja lobbareiden lisäksi parlamentin virkakoneisto, avustajat ja oma puolueryhmä. Hallitus - oppositio-asetelmaa parlamentissa ei ole, mutta ryhmäkuri vaikuttaa jossain määrin parlamentaarikon valintoihin.

Työssään mepit kuuntelevat myös taustaorganisaatioitaan. Kampanjaa tukeneilla puolueilla ja etujärjestöillä on tavoitteita, joita he toivovat meppien ajavan työssään. Taitavilla ja tärkeissä asemissa olevilla mepeillä on suorat vaikuttamisen kanavat ja heidän odotetaan niitä käyttävän. Tulokset puhuvat.

Yksi taustakeskusteluumme osallistuneista kuvasi mepin tiedonhankintaa seuraavasti: Lobbari on mepin paras kaveri ja tekee puolet mepin työstä. Hän täsmensi näkemystään sanomalla, että erityyppisiä lobbareita kuuntelemalla meppi saa monipuolisen kuvan käsiteltävästä asiasta. Suomessa lobbari-sanalla on kielteinen kaiku, vaikka kyse on samoista asiantuntijoista ja etujärjestöjen edustajista, joita kansanedustajat kuuntelevat kotimaassa.

Toimittajat ovat lobbareiden tapaan meppien parhaita kavereita. Brysselissä on toistakymmentä vakituista suomalaiskirjeenvaihtajaa. Suomalaismeppien näkökulmasta ongelmana on se, että toimittajat saavat huonosti läpi juttujaan kotimaan toimituksissa. Etusija annetaan EU-kriittisille uutisille. Erityisen vaikeaa myönteisten, asiakeskeisten uutisten läpisaaminen näyttää olevan TV:ssä. Kilpailu sekunneista on kova.

Onko eduskunta hyvä ja EU-parlamentti paha?

Taustakeskusteluumme osallistuneet pitivät harmillisena sitä, että julkinen kuva EU-työstä on kapea tai perusteettoman kriittinen. EU nähdään pahan politiikan tyyssijana ja eduskunnan roolia korostetaan. Samalla jätetään mainitsematta, että suomalaisesta lainsäädännöstä noin kaksi kolmannesta tulee EU:sta ja parlamentti on yhä selvemmin tasavertainen eduskunnan kanssa. EU:n päätöksiä tietoisesti ankeutetaan.

Meppien identiteetti on osittain hukassa. Kokeeko meppi edustavansa kotimaista puoluettaan, parlamentin puolueryhmää vai kenties kansalaisia tai osaa heistä? Kotimaassa puoluekanta painaa, mutta parlamentissa ollaan samassa ryhmässä eritaustaisten ja arvoiltaankin varsin erilaisten poliitikkojen kanssa. Oma profiili on rakennettava paineiden keskellä.

Keskustelijat korostivat meppien henkilökohtaista vastuuta ja työpanosta. Mepit konkreettisesti kirjoittavat mietintöjä vuorollaan ja vaikuttavat koko parlamentin kantoihin. Eduskunnassa valiokuntien mietinnöt ovat kollektiivisen työn tuloksia ja niiden laatimisessa valiokuntasihteeristön rooli on keskeinen. Yksittäinen kansanedustaja voi päästä hyvinkin helpolla.

Parlamentin toimintaan sisältyy myös järjettömyyksiä. Suomessa syntyisi haloo, jos eduskunta vaihtaisi paikkaa tavan takaa Helsingin ja Vaasan välillä hajasijoituksen nimissä. Myös lukuisat, alueiden komitean kaltaiset neuvoa-antavat elimet luovat kuvaa tehottomasta ja kalliista EU-byrokratiasta. Eivätkä syyttä.

Joka tapauksessa kansalaisten valta EU-politiikassa on suurempi kuin kansalaiset arvioivat. Europarlamentilla on yhä enemmän valtaa ja äänestäjät valitsevat edustajat sinne. Puheelle EU:n demokratiavajeesta on vähän perusteita, kun kansalaiset valitsevat suoraan parlamentin jäsenet ja välillisesti ministerit, jotka muodostavat EU:n ministerineuvoston ja neuvoston. Demokratiavajeen sijaan kyse on kiinnostusvajeesta.

Mepit mukaan eduskuntatyöhön

Suomi hyötyisi siitä, että meppejä kuunneltaisiin nykyistä enemmän eduskunnassa ja mediassa. Eduskunta kuulee ministereitä ja asiantuntijoita jatkuvasti. Yhtä tärkeää olisi hyödyntää suomalaismeppien asiantuntemusta. Heillä on etunoja moniin asioihin, jotka ovat vasta tulossa käsittelyyn kotimaassa.

Suomen eduskunta on esimerkillisesti mukana EU-lainsäädännön valmistelussa. Suomalaismeppien rohkeampi kytkeminen kotimaan politiikkaan voi olla seuraava askel, jolla osoitetaan, että europarlamentti ja eduskunta molemmat ja yhdessä tekevät arkeemme vaikuttavaa työtä. Päätöksentekijöitä ei kannata pitää piilossa.

Karina Jutila
YTT, Ajatuspaja e2:n johtaja

Peter Ekholm
OTL, EU-asiantuntija