Tämä keino tehoaa erittäin hyvin jättipalsamiin, niitä ennen kukintaa. Siemenet säilyvät maassa useamman vuoden. joten niittotöitä riittää. Kasvi on yksivuotinen.

Siimaleikkuri on sitten vihoviimeinen keksintö alueella, jossa on siilejä. Mikään ei ole niin surkeaa kuin kiikuttaa siili, jolta on melkein puoli päätä silpaistu siimaleikkurilla irti, eläinlääkäriin lopetettavaksi. Eli katsotaan mihin se siimaleikkuri tökätään!

Palsamista pääsee eroon ihan kitkemälläkin. Niitto on kuitenkin hyvä keino, kunhan on varovainen!

Niin, ja viikatteellahan ei sitten voi siiliä vahingoittaa.

Pidän omat raivattavat kasvustoni niin matalina, että siili ei voi mitenkään jäädä huomaamatta ja toisaalta; kirjoittaja ei näytä tuntevan siilien elämänrytmiä ensinkään.

Meidän pihassa elelee 5-7 siiliä ja koskaan keskipäivällä kun niittelen, en ole siiliä havainnut. Sittenkun siilit tietävät siinä illansuussa, että nyt ruokapöytä on katettu, ilmestyvät siinä 18-20 aikoihin aterioimaan ja pitkin yötäkin.

Meillä varotaan myös sammakoita, tömistely on siihen hyvä keino.

En ole nähnyt lupiinia muualla kuin tienvarsilla ja teipenkoilla ... rakastan sitä kauneutta ... 1974 olin eka kerran Ranskassa ja siellä lupiinit olivat myös tienvarsilla ja rakastuin näkyyn ... Luonto valitsee ja aina kun ihminen koskee luonnon valintoihin, tasapino horjuu ...

Olen "Kaunistuksen" kanssa samaa mieltä, siellä ravinneköyhillä tienpenkoilla se lupiini esiintyy, jonkinverran myöskin käytöstä poistetuilla teillä. Eim siellä juurikaan muut kuin pujo ja lupiini viihdy.

On muuten kaunis kasvi tuo lupiini ja minusta harmiton. Antaa sen vaan tuoda väriä luontoon älkäämme ruvetko peukaloimaan luonnonkasveja; oma piha sitten erikseen jos kovin sekään silloinkuin on kyse haitattomista kasveista.

Ihminen on jo horjuttanut luonnontasapainoa raahaamalla lupiinin tänne Kanadasta. Se valtaa alaa luonnollisilta ketokasveilta Suomessa, jotka muuten tarvitsevat niitä ravinneköyhiä alueita. Jos lupiini valtaa isoja alueita, myös mm. perhoset katoavat alueelta, koska niiden toukille ei ole alueella ravintoa, kun lupiini ei maistu.

Eiköhän kaikki luonnossa leviävät kasvit ole luonnonkasveja. Jos aiotaan suosia kotoperäisiä lajeja niin silloin ollaan liian rasisteja, antaa kaikkien kukkien kukkia ja luonto hoitaa loput.

Jotkut luonnonkasvit on täällä kun ihminen on ne tuonut ensin puutarhaansa. Sitten ne on levinneet ja silleen.

Ei noita muualta tuotuja kasveja (tai eläimiäkään) pidä ainakaan suosia. Juuri siksi niitä nyt kitketään pois, koska ovat osoittautuneet liian tehokkaiksi levittäytyjiksi. Tästä hyvästä elintilan valtauskyvystä johtuen ne vievät monilta harvinaisiltakin kotoperäisiltä lajeilta elinmahdollisuudet eli vähentävät lajiston monimuotoisuutta. Sääli, sillä esim. niityistä on paljon pidemmäksi aikaa silmäniloa ihmisille ja ravintoa eläimille, jos niillä ei kasva vain lupiinia.

Jättiputken saa pois, kun sen kaivaa juurineen ylös maasta ja polttaa. Jos kasvi on ehtinyt tehdä siemeniä, torjuttavaa riittää monelle tulevallekin vuodelle: siemenet pysyvät itämiskelpoisina useita vuosia ja uusia taimia tulee vuosittain. Itse ainakin kitken pienetkin taimet pois, etteivät turhaan kerää voimia seuraavan vuoden kukintaan. Iho kannattaa kuitenkin suojata, esim. sadetakilla.

Monet niittykasvit eivät viihdy typpipitoisessa maassa, joten lupiini tuhoaa niiden elinympäristön.

Lupiinin keino vallata tehokkaasti alaa on sen typensidontakyky, tietenkin tehokkaan siemennyksen ja kestävien siementen lisäksi. Se kerää maaperään niin paljon typpeä, että ani harva muu kasvi pysty samassa paikassa menestymään. Liika typpi saa muilla kasveilla aikaan liian kovan kasvun, joka heikentää solunseinämiä ja talvenkestävyyttä.

Se on sitten sitten siinä ja lupiini saa riehua ilman kilpailijoita. Lupiinikasvusto alkaa ja leviää aina muútaman harvan kasvin voimin. Jonkun vuoden kuluttua niitä onkin sitten kokonainen pusikko.

Lisätään sen verran, että glyfosaatti tehosi jättipalsamiin suhteellisen laimeana. En muista tarkkaan mitä kaikkia seossuhteita kokeilin, mutta ainakin 3,6 g/l oli riittävän tehokasta niihin. Nyt kokeeksi suihkutin muutamaan lupiiniin 10 g/l seosta. Kerron sitten parin viikon päästä oliko sillä mitään vaikutusta.

Glyfosaatti tehosi myös lupiineihin hyvin. Kaksi viikkoa suihkutuksen jälkeen kaikki suihkuttamani lupiinit olivat kuihtuneita. Näyttäisi myös siltä, ettei niihin ehtinyt tulla siemeniä, kun suihkutuksen teki kukinnan alussa.

Ilman maanomistajan lupaa on laitonta tulla myrkkyjä levittelemään. Rikollisuus ei kannata.

Olen päässyt lupiinikasvustoista lähes eroon järjestelmällisellä kitkennällä. Kaikkia ei saa juurineen ylös, mutta maanpäällisten osien säännöllinen poisto heikentää kasvia ja uusi kasvusto on aina pienempi. Kukat täytyy tietenkin aina poistaa, jos koko alueen kitkeminen sillä kerralla tuntuu työläältä. Siivotuissa paikoissa on nyt monipuolisempi kasvivalikoima; mm. sini- ja valkovuokot, saniaiset ja poimulehdet ovat lisääntyneet.

Joopa joo, nykyaikaa. Vai että oikein myrkkypullo taskussa lenkillä ja luontoa ihailemassa???

Ei ole lupiini enää mikään haittakasvi, se on ainakin minun mielestäni maiseman koristus. Väittämä, että lupiini tukahduttaa muun kasviston; vilkaiskaahan tienviereen.

Ennen oli maataloudessa rikkaruohomyrkkyjä, nyt ne ovat torjunta-aineita.

Laiska on ihminen, joka ei jaksa kitkeä tai leikata pihansa ei toivottuja kasveja, vaan turvautuu myrkkyihin.

Lupiini on pelkkä rumistus. Ja olipa se jonkun mielestä kaunis tai ei, se on haittakasvi, joka pilaa kotoperäisiltä, monesti hyvinkin harvinaisilta kasveilta elämisen mahdollisuudet. Vain tietämätön ihminen voi esittää väitteen, että lupiinikasvusto ei (Suomen) luonnonkasvien elämää haittaisi.