Talous

MIT:n Bengt Holmström: Suomen sisukas kansa on jäänyt jyrän alle

Taloustieteen professori Bengt Holmström ei näe Suomelle ulospääsyä talousahdingosta, ellei se laita kilpailukykyään pysyvästi kuntoon. Nopeimmin suunnan parempaan avaisi joustava ja toimintaan kannustava työmarkkinaratkaisu.

Bengt Holmström
Kuva: Yle

Bengt Holmströmin mielestä tärkeintä Suomelle olisi vihdoin saada kilpailukykyä kohentava työmarkkinaratkaisu. Hän on hämmästynyt siitä, miten vaikeaa kilpailukykysopimuksen valmistelu on ollut. 

– Sitä on ollut ulkopuolisen hyvin vaikea ymmärtää.

Työmarkkinoiden joustavuuden, paikallisen sopimisen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisellä käännettäisiin Suomen suunta.

– Sillä ratkeaisi jo paljon. Tuottavuus kasvaisi, ihmiset lähtisivät liikkeelle ja tulisivat omaehtoisemmiksi. Tulisi kannuste toimia. Ei suomalaisessa toimintakyvyssä ole mitään vikaa. Me olemme yhä sisukas kansa, mutta sisu on jäänyt tässä valtion jyrän alle, Holmström sanoo.

Hän kehottaa kopioimaan parhaimmat ideat naapureilta eli Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista.

Helsinkiin maineikkaan MIT-yliopiston taloustieteen professorin lennatti rahakas kunniapalkinto. Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö lahjoitti hänelle 75 000 euroa.

Yksi perustelu Suomen kansainvälisesti tunnetuimman taloustieteilijän palkitsemiselle oli osallistuminen keskusteluun maailman ja Suomen talouskehityksestä.

Hallitus halveksii yliopistoja

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen satojen miljoonien säästöpäätös opetuksesta ja tutkimuksesta järkyttivät Aalto-yliopiston säätiössäkin vaikuttavaa Holmströmiä.

– Päätös oli epäluottamuslause ja heijasti aika syvällistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan. Hallitus ei pelkästään leikannut rahoja yliopistoilta vaan otti rahat ja ryhtyi hallinnoimaan niitä itse muita kanavia pitkin. En näe, että he olisivat tässä asiassa jotain suuria asiantuntijoita, tuohtunut Holmström sanoo.

Parempi tehokkuutta tuova ratkaisu olisi Holmströmin mielestä uudistaa yliopistojen työnjakoa.

– En ole yhtään yliopistojen yhdistämisen kannalla. Kun katsoo Suomen karttaa yliopistojen tiheydessä tai sijainnissa, niin se on aika lailla samannäköinen kuin Yhdysvalloissa.

Yliopistojen työnjako uusiksi

Ongelma on yliopistojen samankaltaisuudessa, analysoi professori Holmström.

– Tutkimusyliopistoissa täytyy olla keskittymiä eli niissä missä on tohtoriohjelmia ja merkittävää tutkimusta. Ei tutkimusyliopistoja ole paljon Yhdysvalloissakaan. Niitä on parisataa, kun kaikkiaan yliopistotasoisia laitoksia on pari kolme tuhatta.

Jako opetus- ja tutkimusyliopistoihin vaikuttaisi myös niiden saamaan julkiseen tukeen.

– Haluaisin, että osa yliopistoista ohjeistettaisiin kandiopetukseen. Ne voisivat kyllä tehdä myös tutkimusta, mutta ei niillä pitäisi olla oikeutta laajaan tukeen.

Suomelle riittäisi puolenkymmentä tuhdimpaa rahoitusta saavaa tutkimusyliopistoa.

– Tampereella on erittäin hyvä, Helsingissä kaksi,  Turussa myös ja Oulu tietysti. Ehkä myös Jyväskylä. 

– Haluaisin myös, että yliopistot muuttuisivat sellaiseksi, että ne todella antavat nuorisolle ja opiskelijoille mahdollisuuden - ei toteuttaa unelmaansa, koska he eivät tiedä mikä heidän unelmansa on - vaan löytää unelmansa. Tämä olisi mielestäni paras lahja nuorisolle, Holmström pohtii.

Keskuspankit sormi suussa

Euroopan keskuspankki päätti maaliskuun alussa laajentaa elvytystoimiaan ja laski pankkien keskuspankkitalletusten korkoja entistä enemmän miinukselle. Pankit myös saavat halutessaan keskuspankista rahaa lainaksi liki ilmaiseksi. Tavoitteena on saada raha kiertämään ja vauhdittamaan investointeja. Investoinnit kuitenkin matavat yhä ja inflaatio on matala.

Yhdysvalloissa talous kasvaa vauhdikkaammin kuin Euroopassa ja kulutus on hyvällä tasolla. Keskuspankki Fed vähensi elvytystä ja nosti ohjauskorkoaan, mutta sielläkin kasvua tukevoittavat investoinnit laahaavat. Outo ja uusi tilanne taloustieteilijöillekin.

– Yhdysvaltain keskuspankki tekee minkä uskoo tekevänsä oikein, mutta nyt keskuspankit eivät tiedä mikä se oikea teko on. Rahan välittyminen reaalitalouteen on tavallaan rikki. Se ei toimi niinkuin se on perinteisesti toiminut. Kaikki ovat vähän sormi suussa sen suhteen.

Holmströmin mukaan vanhaan aikaan tiedettiin, mikä on koronnnoston vaikutuksen suunta. Mutta tässä tapauksessa ei ole tapahtunut mitään odotettua tai ainakaan riittävästi.

– Sanoisin, että aika monella taloustieteilijällä ja uskon, että myös Yhdysvaltain keskuspankilla, on aika epämiellyttävä olo tästä. Sinänsä työttömyysluvut ovat hyvällä mallilla ja taloudellinen aktiviteetti kohtalaista, mutta investoinnit ovat jäissä. Tämä on hyvin outo tilanne.

Trump presidentiksi olisi riski

Holmström ei usko eikä toivo, että Yhdysvaltain presidenttikisassa edennyt republikaanipuolueen Donald Trump voittaisi kisan. Hän pitää Trumpin henkilöä riskinä.

– En voi kuvitella, että hän on mikään tyhjäpää, mutta hänen vastauksensa eivät ole kertoneet kovin paljon hänen ajatuksistaan. Tyhmä hän ei ole, mutta se, mitä hän suorasukaisista puheistaan huolimatta ajattelee, on kysymysmerkki.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä