Kotimaa |

Mobiilivarmenne käyttöön Kelalla

Kelan verkkopalveluissa voi marraskuun puolivälistä lähtien varmentaa henkilöllisyytensä puhelimen avulla. Se helpottaa etenkin niiden ihmisten asiointia, joille pankit eivät myönnä verkkopankkitunnuksia.

Älypuhelin, henkilökortti ja ajokortti.
Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Kela on houkutellut asiakkaitaan verkkopalveluiden pariin jo pitkään. Moni toiminto verkossa vaatii kuitenkin käyttäjältään verkkopankkitunnuksia. Kelan mukaan tämä on hankaloittanut niiden ihmisten asiointia, joille pankit eivät myönnä nettipankkitunnuksia. Laajentaakseen nettikäyttöä Kela valjastaa nyt käyttöönsä myös mobiilivarmenteen.

- Mobiilitunniste on helpommin saatavissa myös esimerkiksi alaikäisille tai maksuvaikeuksista kärsiville, joiden kanssa on ollut ongelmia saada pankkitunnisteita, sanoo Kelan tietohallintopäällikkö Ari Vähä-Erkkilä.

Kännykkä on aina mukana

Mobiilivarmenne on kännykän sim-korttiin liitettävä palvelu, jolla voi todistaa henkilöllisyytensä verkossa. Varmenteen voi tilata operaattorilta ja se vastaa verkkopankkitunnuksia. Systeemi on käytössä jo esimerkiksi useiden kuntien palveluissa.

- Asiakkaat siirtyvät yhä enenevissä määrin mobiilikäyttäjiksi. Esimerkiksi avointen kela.fi-sivujen käyttäjistä jo yli 14 prosenttia käyttää puhelinta tai tablettia. Me haluamme olla tässä kehityksessä mukana, sanoo Vähä-Erkkilä.

Mobiilivarmenne kulkee myös ihmisten mukana perinteisiä verkkopankkitunnuksia useammin.

- Suurimmalla osalla ihmisiä on aina mukana puhelimet, mutta pankkitunnisteet yleensä jätetään kotiin, sanoo Vähä-Erkkilä.

Mobiilivarmenteen tunnistautuminen tapahtuu aina salatun tietoliikenneyhteyden kautta eivätkä mobiilivarmenteen käyttäjän henkilötiedot paljastu ulkopuolisille.

Vähemmän käyntejä toimistoissa

Mobiilitunnisteen käyttöönotto on osa Kelan uutta asiakkuusohjelmaa, jossa kehitetään palveluja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on vähentää tarvetta asioida perinteisesti toimistossa. Verkkoasioinnin odotetaankin jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2020 mennessä.

Sen sijaan Kela on jatkossa enemmän yhteydessä asiakkaisiin ja voi tulevaisuudessa jopa tarjota ihmisille etuuksia, jotka hänelle kuuluu.

 - Kun meillä on tietoa asiakkaan asioista, me pystymme ottamaan yhteyttä asiakkaaseen ja kertomaan hänelle niistä oikeuksista, mitä hänellä on. Pystymme myös hoitamaan suullisesti asiakkaan kanssa tiettyjä asioita, joita hän on aikaisemmin hoitanut paperin välityksellä, sanoo Kelan etuusjohtaja Anne Neimala.

Vilkkaasta paperirallista halutaankin päästä eroon. Kela pyrkii vähentämään kirjeiden määrää 15 miljoonasta 7 miljoonaan.

- Jo se, että asioita voi hoitaa verkossa vähentää paperin pyöritystä. Me olemme myös luopuneet monista lisäselvityksistä hakemusten yhteydessä, koska saamme tarvittavaa tietoa yhteistyökumppaneilta. Tavoite onkin, että julkishallinnossa tieto liikkuisi mahdollisimman hyvin eri toimijoiden välillä, jolloin asiakkaan ei tarvitse itse huolehtia siitä onko joku tieto olemassa vai ei, sanoo Neimala.  

Myös henkilökohtaisen neuvonnan painopistettä ollaan siirtämässä enemmän ajanvarauspalveluun.

- Kun yhä useampi asiakas hoitaa asiansa netissä, asiakaspalvelussa voidaan keskittyä neuvomaan erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita, sanoo Neimala.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä