Moni kansallispuistohanke joutuu pettymään
Tällä hallituskaudella ei välttämättä perusteta yhtään uutta kansallispuistoa. Ympäristöministeriön edustaja on tutustunut tällä viikolla Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajalla sijaitsevaan Etelä-Konneveden kansallispuistohankkeeseen.
Etelä-Konneveden karuja järvimaisemia ja reheviä lehtometsiä on toivottu kansallispuistoksi ensimmäisen kerran jo 90-luvun puolivälissä. Tuolloin aika ei ollut kypsä, mutta nyt asiaa ajavat yksissä tuumin muun muassa Konneveden ja Rautalammin kunnat sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntaliitot.
Alue koostuu Rautalammin puolella olevista laajoista ja suurilta osin jo suojelukäytössä olevista metsämaista sekä Etelä-Konnevesi-järven saarista. Valtion maita alueella on 1 500 hehtaaria ja yksityisten suojelumaitakin on ympäristössä yli tuhat hehtaaria.
Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä uskoo, että alueen yritykset hyötyisivät kansallispuisto-statuksesta matkailutulojen kautta.
- Ja tuleehan siinä tietenkin kunta tunnetuksi, Niemelä sanoo.
Ympäristöneuvos vierailulla
Pohjoisavolaisella Rautalammilla ja keskisuomalaisella Konnevedellä ollaan nyt niin tosissaan, että aluetta on esitelty tiistaina ja keskiviikkona ympäristöministeriön edustajalle. Kilpailu kansallispuisto-nimityksestä on nimittäin kovaa. Ministeriö sai heinäkuun loppuun mennessä peräti 16 aloitetta uudeksi kansallispuistoksi.
Aloitteissa ehdotut alueet ovat hyvin erityyppisiä. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin mukaan kaikki ehdotukset eivät sen vuoksi olekaan samalla viivalla.Vahvoilla ovat Etelä-Konneveden tyyppiset kohteet, joissa kansallispuistoalueille vaadittu vähintään 1 000 hehtaarin valtion omistus ylittyy. Lisäksi on tärkeää, että alueen kuntien ja muiden tahojen tahto kansallispuiston perustamiseen on kova.
Ympäristöneuvoksen mielestä Jyväskylän ja Kuopion puolivälissä sijaitsevalle Etelä-Konneveden alueelle olisi tilausta kansallispuistolle.
- Savon seudulta puuttuu suuri järvikansallispuisto. Täällä on myös hienosti limitetty yksityiset suojelualueet ja valtion omistukset. Täällä on erittäin paljon vanhoja metsiä, muun muassa upeita jättihaavikoita. Tänne syntyy myöskin lehtoja, mikä on tällä korkeudella hyvin harvinaista, Flander perustelee.
Niitä tulee nolla tai sitten ehkä joku sen päälle.
Tällä hallituskaudella ei välttämättä uutta puistoa
Suomessa on jo 37 kansallispuistoa. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) päättää syyskuussa, miten uusien aloitteiden kanssa edetään. Moni joutuu tässä vaiheessa pettymään, sillä nykyisen hallituksen aikana ei välttämättä perusteta yhtään uutta puistoa.
- Lähtökohta on, että niitä tulee nolla tai sitten ehkä joku sen päälle. Mutta vahvimmilla ovat tällaiset alueet, joissa on jo yli tuhannen hehtaarin tai vielä suurempi valtion omistus, Flander sanoo.
Rautalammilla ja Konnevedellä ei kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon, vaikka Niinistö ei Etelä-Konneveden hanketta vielä eteenpäin veisikään. Metsähallitus jatkaa joka tapauksessa alueen kehittämistä.
- Mehän olemme itse asettaneet tavoitteen 2017, mutta mielellään otamme kyllä vastaan aikaisemminkin tämän kansallispuisto-statuksen jos se meille myönnetään, muotoilee puolestaan Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Kurkitanssia jo 20 vuoden ajan
Kookka-kurki sukii pihalla sulkiaan. Sen on syytäkin, sillä lauantaina Humppilassa vietetään hänen 20-vuotissyntymäpäiviään. Lintuharrastaja Jouko Alhainen järjestää lauantaina Ravintolapäivänä kurki-kahvilan Kookka-kurjelleen.
Jätteiden käsittely lisääntynyt
Kaivostoiminta ja louhinta synnyttävät suurimman osan jätteestä.
Kuvagalleria: Pesät piipussa, pelastusveneen päällä ja kannon nokassa
Kuluneella viikolla lämpötilat ovat Keski-Suomessakin hiponeet jo hellelukemia. Sääkuvaajien otoksiin on osunut muun muassa mustikan kukkia ja lintujen koteja.
Hirvikaksoset hurmaavat Jämsässä
Eläinpienokaiset ihastuttavat varsinkin jos ja kun niitä pääsee tarkastelemaan lähietäisyydeltä. Jämsässä tarhaoloissa kaksosvasat synnyttänyt hirviemo vahtii kuitenkin tarkkaan, etteivät uteliaat tuppaa liian lähelle.
Likaviemärin maineessa ollut Porvoonjoki elpyy
Kalalajien kirjo on kasvanut ja esimerkiksi lohikaloja on aiempaa enemmän. Maatalouden ja yhdyskuntien aiheuttamaa kuormitusta pitäisi silti vähentää.
Linnunlaulu kantaa hämmästyttävän hyvin rakenteiden läpi
Lintujen sirkutus on äärimmäisen dynaaminen ääni, joka kantautuu paksujenkin seinien läpi - jopa liikkuvan auton sisälle. Ihmisen kuulo on myös erityisen herkistynyt preesens-alueen äänille, kertoo ääniasiantuntija.
Kalojen fongaaja on hionut taktiikkaansa puoli vuotta
Kotkan kalamaratonissa kisataan viikonloppuna siitä, mikä joukkue saa pyydystettyä eniten eri kalalajeja. Lajikalastus eli fongaus on levinnyt kalaharrastajien parissa. Jesse Suntio osallistuu Kotkan kalamaratoniin viidettä kertaa.
Tiedätkö miksi metsän puut ovat saman pituisia?
Suomessa metsät näyttävät lähes suurella leikkurilla tasoitetuilta. Kaikki täysi-ikäiset puut metsässä ovat suurin piirtein saman pituisia. Tasapituisuuteen on yksi syy yli muiden.
Tampere värväsi ensimmäiset maisemanhoitolampaansa
Tampereen Peltolammin Rukkamäenpuiston kesälampaat ovat rauhallista sorttia. Ohikiitävät junat ja tiellä kaasuttelevat autot eivät niitä hetkauta. Kotitilalla Hämeenkyrössä villaiset ruohonleikkurit ovat tottuneet hävittäjien ylilentoihin.
Huippuvuorten jääkarhuvahdiksi tunkua
Norjan Huippuvuorilla avoinna oleva jääkarhuvahdin kolmen viikon kesäpesti kiinnostaa. Norjan yleisradion NRK:n ja Svalbardposten – lehden mukaan hakemuksia on tullut jo lähes kaksi sataa. Hakuaikaa on vielä jäljellä.
