Luonto |

Moni kansallispuistohanke joutuu pettymään

Tällä hallituskaudella ei välttämättä perusteta yhtään uutta kansallispuistoa. Ympäristöministeriön edustaja on tutustunut tällä viikolla Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajalla sijaitsevaan Etelä-Konneveden kansallispuistohankkeeseen.

Täynnä ihmisiä oleva järvipelastajien vene rantautuu Etelä-Konnevedellä.
Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderia (toinen oik.) kierrätettiin keskiviikkona Etelä-Konneveden saarissa. Tässä rantaudutaan Lapinsalon nuotiopaikalle. Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Etelä-Konneveden karuja järvimaisemia ja reheviä lehtometsiä on toivottu kansallispuistoksi ensimmäisen kerran jo 90-luvun puolivälissä. Tuolloin aika ei ollut kypsä, mutta nyt asiaa ajavat yksissä tuumin muun muassa Konneveden ja Rautalammin kunnat sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntaliitot.

Alue koostuu Rautalammin puolella olevista laajoista ja suurilta osin jo suojelukäytössä olevista metsämaista sekä Etelä-Konnevesi-järven saarista. Valtion maita alueella on 1 500 hehtaaria ja yksityisten suojelumaitakin on ympäristössä yli tuhat hehtaaria.

Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä uskoo, että alueen yritykset hyötyisivät kansallispuisto-statuksesta matkailutulojen kautta.

- Ja tuleehan siinä tietenkin kunta tunnetuksi, Niemelä sanoo.

Ympäristöneuvos vierailulla

Pohjoisavolaisella Rautalammilla ja keskisuomalaisella Konnevedellä ollaan nyt niin tosissaan, että aluetta on esitelty tiistaina ja keskiviikkona ympäristöministeriön edustajalle. Kilpailu kansallispuisto-nimityksestä on nimittäin kovaa. Ministeriö sai heinäkuun loppuun mennessä peräti 16 aloitetta uudeksi kansallispuistoksi.

Aloitteissa ehdotut alueet ovat hyvin erityyppisiä. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin mukaan kaikki ehdotukset eivät sen vuoksi olekaan samalla viivalla.Vahvoilla ovat Etelä-Konneveden tyyppiset kohteet, joissa kansallispuistoalueille vaadittu vähintään 1 000 hehtaarin valtion omistus ylittyy. Lisäksi on tärkeää, että alueen kuntien ja muiden tahojen tahto kansallispuiston perustamiseen on kova.

Ympäristöneuvoksen mielestä Jyväskylän ja Kuopion puolivälissä sijaitsevalle Etelä-Konneveden alueelle olisi tilausta kansallispuistolle.

- Savon seudulta puuttuu suuri järvikansallispuisto. Täällä on myös hienosti limitetty yksityiset suojelualueet ja valtion omistukset. Täällä on erittäin paljon vanhoja metsiä, muun muassa upeita jättihaavikoita. Tänne syntyy myöskin lehtoja, mikä on tällä korkeudella hyvin harvinaista, Flander perustelee.

Niitä tulee nolla tai sitten ehkä joku sen päälle.

- Jukka-Pekka Flander

Tällä hallituskaudella ei välttämättä uutta puistoa

Suomessa on jo 37 kansallispuistoa. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) päättää syyskuussa, miten uusien aloitteiden kanssa edetään. Moni joutuu tässä vaiheessa pettymään, sillä nykyisen hallituksen aikana ei välttämättä perusteta yhtään uutta puistoa.

- Lähtökohta on, että niitä tulee nolla tai sitten ehkä joku sen päälle. Mutta vahvimmilla ovat tällaiset alueet, joissa on jo yli tuhannen hehtaarin tai vielä suurempi valtion omistus, Flander sanoo.

Rautalammilla ja Konnevedellä ei kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon, vaikka Niinistö ei Etelä-Konneveden hanketta vielä eteenpäin veisikään. Metsähallitus jatkaa joka tapauksessa alueen kehittämistä.

- Mehän olemme itse asettaneet tavoitteen 2017, mutta mielellään otamme kyllä vastaan aikaisemminkin tämän kansallispuisto-statuksen jos se meille myönnetään, muotoilee puolestaan Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä