Muikkukanta hienoisessa laskussa Saimaalla - Pihlajavesi poikkeus
Puruveden ja Saimaan eteläosien kannat olivat viime vuonna erityisen heikot. Puruvedellä kalastetaankin tänä vuonna 2000-luvun loppupuolen muikkusatoa.
Saimaan muikkukanta jatkaa hienoista laskuaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen kalastajilta keräämien tietojen mukaan esimerkiksi Puruveden ja Saimaan eteläosien muikkukannat olivat viime vuonna erityisen heikot.
- Tämä vuosi on poikkeuksellinen Puruveden lisäksi myös muilla Itä-Suomen järvillä siten, että nämä kaksi viimeistä vuosiluokkaa ovat heikkoja, kun edelliset olivat erittäin vahvoja. Nyt kalastetaan siis vanhempaa kalaa kuin tavallisesti, kertoo RKTL:n tutkija Irma Kolari.
Vähäiset muikut ovat parempia
Heikot kannat johtuvat pääosin keväisistä sääoloista, jolloin poikaset kehittyvät. Kolarin mukaan on kuitenkin hyvä muistaa, että kannat vaihtelevat eri vuosina järvissä paljonkin. Eikä heikko kanta ole missään nimessä ainoastaan huono asia.
- Jos muikkuja on paljon, niin ne eivät saa riittävästi ruokaa ja ne jäävät pieneksi. Kun kanta on harventumaan päin, niin muikun keskikoko kasvaa. Ostaja tykkää enemmän kookkaasta muikusta, Kolari muistuttaa.
Eri järvien kannat vaihtelevat
Myös petokalojen määrä voi rokottaa muikun määrää.
- Usein on kyse siitä, että järveen on syntynyt paljon ahvenia, jotka syövät muikkuja. Vahva ahvenkanta esimerkiksi Päijänteellä 1980-1990 -lukujen vaihteessa pidensi sitä muikkukatoa.
Pihlajavesi oli Etelä-Savon järvistä sen sijaan poikkeus. Siellä aikuisten muikkujen kanta oli vuonna 2011 erityisen hyvä.
Puruveden pienistä muikkumääristä kertoo myös se, että kalastajien mukaan siellä ei ollut juuri lainkaan hottamuikkua.
Talvinuotassakin hotan osuus oli eri selillä alle 10 prosenttia muikkusaaliista, kun keskimääräinen osuus Itä-Suomessa oli 74 %. Puruveden hotat olivat talvella 11 – 12 senttisiä ja kiloon mahtui noin sata kalaa.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Kokoomuksen ja Keskustan kesäkokoukset samaan aikaan samassa paikassa
Eduskuntaryhmät kokoustavat kumpikin 22.8. Mikkelissä.Yhteistä ohjelmaa on luvassa, vaikka yhteinen paikka ja aika olivatkin sattumaa.
Mökkeilijät avasivat rahahanansa – rautakaupassa eletään nyt joulua
Lomautukset ja synkät talousuutiset ovat saaneet kuluttajat siirtämään hankintojaan. Myynnin uskotaan kuitenkin kasvavan jo tulevana syksynä.
Yhdeksän aitiota ja ravintolatilat uuden jäähallin vetonauloina
Mikkelin Kalevankankaan jäähalli luovutetaan käyttäjille toukokuun lopulla. Jukuriorganisaatio on hallin pääkäyttäjä, mutta käyttömahdollisuudet paranevat muidenkin lajien edustajilla.
Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhdistymiselle asetettiin takaraja
Ammattikorkeakoulut yhdistyvät viimeistään vuoteen 2017 mennessä. Varsinaista yhdistymispäätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty.
Huorittelu ja mukilointi nuorten seurustelun arkipäivää
Jopa joka neljäs nuori kokee väkivaltaa parisuhteessaan.
Maakuntahallitus rukkasi tuulivoimaa
Etelä-Savon maakuntahallitus katsoo kahdeksan alueen sopivan tuulivoimaloille maakunnassa.
Ennuste: Venäläisten kiinteistöomistukset Suomessa lähes viisinkertaistuvat
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että venäläiset omistavat yhteensä noin 25 000 kiinteistöä Suomessa vuonna 2030. Tällä hetkellä venäläiset omistavat 5 350 – 6 200 kiinteistöä, asuntoa ja loma- tai viikko-osaketta Suomessa.
Valkoinen Porsche ja rekisterikilpi DAD-6 kääntävät ihmisten päät
Kangasniemeläinen Pentti Kettunen haaveili pitkään urheiluauton hankkimisesta. Lopulta unelma toteutui. Menopeliäkin enemmän hämmästystä herättää kylillä auton erikoinen rekisterikilpi.
Rekisterikilvet kelpaavat yrityksille myös mainospaikoiksi
Kekseliäät yrittäjät mainostavat kirjan- ja numeroyhdistelmillä autojensa rekisterikilvissä yrityksensä tuotemerkkiä tai yritystään.
Sota-ajan aineistojen kunnostaminen jatkuu Mikkelissä
Pääesikunta, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ja Kansallisarkisto ovat sopineet, että vuonna 2008 alkanutta projektia jatketaan vuoden 2015 loppuun asti.
