Aineen taidemuseon nuorten monitaiteellisen animaatiohankkeen nimi on tullut Sirius-tähdestä. Muovailuvaha-animaation tekijät ovat Tornion työvoimalasäätiön 19-27 -vuotiaita asiakkaita, jotka toteuttivat sen yhdessä paikallisten taiteen ammattilaisten ja taidemuseon henkilökunnan kanssa.

Torstaina ensiesityksensä Aineen taidemuseossa saanut animaatio liikutti amanuenssi Virpi Kanniaista.

- Monta tähteä on syttynyt hankkeen aikana ja nyt ne loistavat niin kirkaasti, että nenäliinoja tarvitaan, Kanniainen kertoo.

Kanniaisen mukaan hankkeessa on käyty taistoon muovailuvahalla syrjäytymistä vastaan.

- Melkoinen väline se muovailuvaha tässä tapauksessa olikin, että komeeta jälkeähän sillä tuli, Kanniainen kehuu.

Usko omiin kykyihin löytyi

Ääniä animaatioon työstänyt Anette Haataja kuuli Sirius-hankkeesta, kun hän aloitti työnsä Tornion työvoimalasäätiössä.

- Käytiin täällä Aineen taidemuseolla ja kuulin hankkeesta. Päätin tulla kokeilemaan ja tämä on ollut aivan uskomaton kokemus. Tuli sellainen kipinä, että olisi kiva tehdä animaatioita omallakin ajalla, Haataja sanoo.

Hahmoja tekemässä ollut Katja Remsu kertoo Ulkoistettu -animaation olevan eräänlainen nuorten kannanotto asioihin.

- Vanhempien ero on monelle raskas paikka ja se voi vaikuttaa ihan aikuisuuteen asti. Nämä ajatukset on nyt ulkoistettu tähän animaatioon, Remsu sanoo.

Remsu puhuu omista kokemuksistaan avioerolapsena, joka on käynyt läpi myös vakavan masennuksen.

- Tästä sai ihan uuden ponnistuksen, että voi saada itsekin jotain aikaan, Remsu miettii.

Apuna alan ammattilaiset

Tästä sai ihan uuden ponnistuksen, että voi saada itsekin jotain aikaan.

- Katja Remsu

Työpajatyöskentelynä toteutettu animaatio oli nuorten itsensä ideoima ja toteuttama, mutta apuna olivat museon henkilökunnan lisäksi teatteri Rajan ohjaaja ja käsikirjoittaja Merja Ruth, elokuvaohjaaja Antti Haase, kuvanveistäjä Sauli Miettunen sekä Kemi-Tornio -ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijat Eeva-Maria Jokinen ja Laura Tiitto.

- Heidän kanssaan työskentely oli todella mielenkiintoista. Olimme yhtenäinen porukka ja se oli kynnystä madaltavaa. Sitä uskalsi tuoda omaa itseäkin esille, kun ei ollut sellaisia auktoriteetteja, jotka käskevät, vaan yhtenä ryhmänä tehtiin asioita, Katja Remsu kiittelee.