TAUSTA: Hiljaisista alueista pakopaikka metelistä
Kuva: Stock.Xchng
Samalla kun autoilu ja muiden moottoriajoneuvojen käyttö lisääntyy, kaventuvat myös hiljaiset alueet - ja ihmisten mahdollisuudet valita ääniympäristönsä.
Yhtenä selkeänä keinona taistelussa melua vastaan on pilottiprojektina Satakunnassa pari vuotta sitten aloitettu hiljaisten alueiden kartoitus.
Hiljaisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa luonnonhiljaisuutta: esimerkiksi kosket, tuuli ja linnut voivat pitää kovaakin meteliä, mutta hiljaisilla alueilla ihmisestä johtuvat äänet ovat harvinaisia tai ainakin vähäisiä.
Juuri eläkkeelle jäänyt rakennusneuvos Mauri Heikkonen ympäristöministeriöstä on seurannut Satakunnasta muutama vuosi sitten alkanutta projektia läheltä.
- Rauhallinen äänimaisema vaikuttaa ihmisten mielenvirkeyteen. Työllä pyritään siihen, että ihmisten olisi joskus mahdollista nauttia luonnonrauhasta. Tätä varten esimerkiksi Helsingistä olisi lähdettävä kauas, Sipoon puolelle, hän kertoo.
Kaupunkimaisia hiljaisia alueita löytyy toki muuhun Suomeen verrattuna vilkkaasta Helsingistäkin: niillä luonnon äänet ovat kuultavissa ja erottuvat hyvin äänimaisemasta. Luonnonrauha-alueilla ja maaseutumaisilla hiljaisilla alueilla äänet ihmiset toiminnasta ovat satunnaisempia ja melutasot alhaisempia.
Heikkonen jatkaa, että jos hiljainen alue menetetään, sen saaminen takaisin voi olla hyvin vaikeaa.
- Hiljaisuus on Suomelle selkeä vetovoimatekijä. Kun esimerkiksi japanilaisilta turisteilta on kysytty, mitä tänne tullaan hakemaan, kärjessä ovat olleet luonto ja rauhallisuus. Suomalaisetko äänekkäitä? Suomalaisia on perinteisesti pidetty hiljaisena kansana, jonka hyssyttely tuntuu ristiriitaiselta. Samoin suomalainen liikennekulttuuri on hiljaisimmasta päästä: tunteikkaaseen tööttäilyyn törmää ehkä kerran kuukaudessa. Silti suomalaisetkin voi jakaa meluajiin ja hiljaisuuden puolustajiin, yleisönosastokirjoittelua seurannut filosofian maisteri Outi Ampuja kirjoittaa. Kuten ovat hiljaiset alueet moottorikelkkareittien uhkan alla, niin ovat ahtaalla myös melulta pakenevat, Ampuja sanoo. Ihmisiä kannustetaan uuden tekniikan käyttöön, mikä on tuonut esimerkiksi vesiskootterit mökkijärville monen harmiksi. Se minkä kukin kokee meluksi vaihtelee paljon, mikä kävi ilmi myös kun Akustisen ekologian seura kartoitti suomalaisille mieluisia äänimaisemia. Skeittilautojen pauke ja kevytmoottoripyörän pärinä voi olla toiselle rakasta, kun taas toinen ei niitä voi sietää. Melututkimusten perusteella tiedetään myös, että itse tuotettu ja oman perheen melu on paljon hyväksyttävämpää kuin muiden tuottama, diplomi-insinööri Kari Pesonen kirjoittaa ympäristöministeriölle laatimassaan selvityksessä Hiljaiset alueet (2004). Hiljaisia alueita kartoittamalla voidaan kuntien asukkaita ohjata viettämään aikaansa vähemmän meluisille alueilla. Perusajatuksena on, että ihmisten on saatava valita ääniympäristönsä ja ennen kaikkea kiinnitettävä tähän valintamahdollisuuteen huomiota. Janne Kauppila, YLE24 Sata suomalaista äänimaisemaa -sivusto >>> Hiljaisuus erottaa äänet toisistaan >>> Soivat korvatulpat vaiko ääniraita elämään? >>> IMPROVe kysyy, miltä kaupunki kuulostaa